sunnuntai 31. heinäkuuta 2022

S Venäjällä menee huonosti kleptokratian vuoksi

Vaikka Kiinalla menee hyvin, Venäjällä menee huonosti. Se on valtiojohtoinen kuten Kiina, mutta markkinataloudeksi sitä ei oikein voi kutsua. Catherine Beltonin kirja Putinin sisäpiirissä on järkyttävä kuvaus venäläisestä kleptokratiasta, jossa valtio on toisaalta antanut joidenkin kaapata miljardiomaisuuksia, mutta joka toisaalta edellyttää omistajilta Putinin käskyjen noudattamista.

Talous ei menesty, jos sen säännöt perustuvat hallinnolliseen mielivaltaan. Eikä ole menestynyt. Suomalaisen kuluttajan on vaikea boikotoida venäläisiä tuotteita. Mitä kulutustavaroita Venäjä muka tuottaa? Maa keskittyy myymään luonnonvarojaan vähän niin kuin siirtomaat ennen, ja niidenkin myynti on annettu erioikeuksina sopiville tahoille.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 25.4.2022 julkaistussa Osmo Soininvaaran kirjoittamassa pääkirjoituksessa Modernisaation jättömaat repivät demokratioita.]

S Presidentti Reagania pidettiin vaarallisena pellenä, mutta hän oli kuitenkin oikeassa kaasukysymyksessä

1980-luvun alkuvuosina Reagan nähtiin Länsi-Euroopassa usein vaarallisena tai pellenä tai vaarallisena pellenä. Suomessa Juice teki Reaganin pariskunnasta pilkkalaulunkin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 30.4.2022 julkaistussa Annamari Sipilän kirjoittamassa kolumnissa Ronald Reagan oli ”historian oikealla puolella” jo vuonna 1981, toisin kuin Länsi-Saksa ja jopa Margaret Thatcher.]

[Tässä voi vielä mainita senkin, että niin Yhdysvaltain presidentti Reagan (1911-2004, virassa 1981-1989) kuin Ukrainan nykyinen presidentti Volodomyr Zelenskyi (1978-, virassa vuodesta 2019 alkaen) ovat olleet näyttelijöitä ennen presidentinvirkaan hakemistaan.]

[Ja Zelenskyistäkin on kirjoitettu Wikipedia-artikkeli.]

lauantai 30. heinäkuuta 2022

S Joukkotuho perustuu siihen, että viholliselta viedään ihmisarvo ja inhimillisyyden tuntomerkit

Ihmisestä voi tulla tappaja käytännössä kahta eri reittiä pitkin, Nummenmaa sanoo.

Ensinnäkin on tunteellinen raivo, jolloin ihminen suuttuu vaikkapa tölväisystä ja hyökkää toisen kimppuun. Tämä on tyypillistä impulssiherkille väkivaltarikollisille.

Toinen väylä aggressioon on ratkaisukeskeinen, jolloin tunteet riisutaan pelistä pois. Tappamisesta tulee ”business as usual”, normaalia toimintaa.

”Joukkotuho perustuu siihen, että viholliselta viedään ihmisarvo ja inhimillisyyden tuntomerkit. Kun vastustaja on inhottava ja vääräuskoinen, tappamisen normaalisti aiheuttama ahdistus ja kauhu häviävät.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]

perjantai 29. heinäkuuta 2022

S Puolueet enimmäkseen kannattavat sitä, että ehdokkaiden ja puolueiden vaaleissa ottamat julkistetaan samalla tavalla kuin suora rahoitus

Puolueet kertovat kannattavansa sitä, että ehdokkaiden ja puolueiden vaaleissa ottamat julkistetaan samalla tavalla kuin suora rahoitus. Tätä mieltä ovat sosiaalidemokraatit, kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, ruotsalainen kansanpuolue ja Liike Nyt.

Tämä oli myös parlamentaarisen vaalityöryhmän kanta, kun se pohti lainsäädännön uudistamista. Loppuraportti valmistui helmikuussa.

Sen mukaan eduskuntavaalikampanjaan saatu 1 500 euron tai sitä suuremman lainan antajan nimi tulee julkistaa. Kuntavaaleissa raja olisi 800 euroa. Työryhmä ei kuitenkaan halunnut pankkien tai rahoituslaitosten nimiä julki. Raportin mukaan tieto pankkilainan olemassaolosta riittäisi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.6.2022 julkaistussa Salla Vuorikosken ja Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Puolueet itse haluavat tukkia rahoituksen porsaanreikiä: ”Merkillistä, että lainojen julkisuus ei ole jo toteutunut”.]

torstai 28. heinäkuuta 2022

S Suomi on suomalaisten koti ja turvapaikka ja jos täällä haluaa asua, on tulijan sopeuduttava meidän kieleemme ja kulttuuriimme

PS:n ryhmäpuhujan Mari Rantasen mukaan koko selonteko on laadittu vihervasemmistolaisesta näkökulmasta.

– Siinä ei huomioida haitallisen maahanmuuton laajoja negatiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen tai suomalaisten turvallisuuteen, Rantanen sanoi.

– Maahanmuutto yleisesti ottaen nähdään ilmiönä, johon yhteiskunnan tulee vain sopeutua. Meille perussuomalaisille tämä ei käy. Suomi on suomalaisten koti ja turvapaikka ja jos täällä haluaa asua, on tulijan sopeuduttava meidän kieleemme ja kulttuuriimme, Rantanen jatkoi.

Useimmat kotoutumisen ongelmat liittyvät Rantasen mukaan keskeisesti siihen, että yhteiskunta on luonut maahanmuuttajille käsityksen, ettei heillä ole velvollisuuksia vaan pelkästään oikeuksia.

– Työntekoon kannustamisen ja velvoittamisen sijaan tulijoita opetetaan hakemaan aktiivisesti erilaisia yhteiskunnan tukia ja palveluita – uhriutumisen kulttuurin oppimisesta puhumattakaan. Myöskään tässä selonteossa ei velvoittavuutta lisätä tulijoille.

[Näin oli lausuttu Iltalehdessä 11.5.2022 julkaistussa Mika Koskisen kirjoittamassa uutisartikkelissa PS lyttäsi hallituksen selonteon maahanmuuttajien kotoutumisesta.]

keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

S "Minä juon nyt cappuccinoa"

Minä juon nyt cappuccinoa. Vähäalkoholista ja vähäsokerista. Ei yhtään alkoholia ja vain pikkaisen sokeria.

[Tom Kärnä Discordissa 24.7.2022]

S Nationalismi on se voima, joka on hitsannut ukrainalaiset yhteen eksistentiaalisen uhan edessä

Ylipäätään itsenäinen kansallisvaltio ja sen puolustaminen viholliselta ovat nyt politiikan keskipisteessä. Nationalismi on se voima, joka on hitsannut ukrainalaiset yhteen eksistentiaalisen uhan edessä. Jos Ukraina tulevaisuudessa hyväksytään EU:n jäseneksi, on hyvin epätodennäköistä että siitä saadaan unionin vanhoille johtomaille kuuliainen jäsen. Kun maa on taistellut käytännössä yksin ylivoimaista ja brutaalia vihollista vastaan, Saksan tai Ranskan on vaikea vaatia sitä ottamaan vastaan satoja tuhansia kolmannen maailman siirtolaisia. Paljon luultavammin Ukraina lähentyy sitä alusta saakka tukeneen Puolan ja muiden Visegrád-maiden kanssa. Tällöin Keski- ja Itä-Euroopan asema itsenäisenä voimatekijänä vahvistuu, eikä aluetta voi enää kohdella Länsi-Euroopan kehnompana versiona jolla ei ole omaa identiteettiä. (Toki tämä kaikki edellyttää, että Ukraina selviytyy sodasta itsenäisenä ja toimintakykyisenä valtiona.)

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 15.3.2022 julkaistussa kirjoituksessa Mielenkiintoisia aikoja.]

tiistai 26. heinäkuuta 2022

S Elokuva 'Top Gun: Maverick' on vanhakantaisuudessaan ”virkistävä šokki”

Konservatiivisen Dailywiren kirjoittaja Megan Basham arvioi, että Top Gun: Maverick on vanhakantaisuudessaan ”virkistävä šokki”, sillä hänen mukaansa nykyään kenraalit puhuvat mieluummin monimuotoisuudesta ja diversiteetistä sotilaallisten ansioiden tai valppauden sijasta.

”Elokuvassa on tehty yksi myönnytys tosielämälle tuomalla tarinaan naislentäjä, joka ei kertaakaan tee sukupuolestaan numeroa eikä vaadi muita muuttamaan käytöstään hänen vuokseen”, Basham kirjoittaa.

 [Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.6.2022 julkaistussa Veli-Pekka Lehtosen kirjoittamassa artikkelissa Top Gunin menestys kismittää Kiinaa, hämmentää Ranskassa ja innostaa konservatiiveja Yhdysvalloissa – ”Naislentäjä ei tee kertaakaan sukupuolestaan numeroa”.]

maanantai 25. heinäkuuta 2022

S Manner-Kiina, Taiwan ja sota

Kiina on järjestelmällisesti eristänyt Taiwania diplomaattisesti ja seuraa nyt huolestuneena Ukrainan saamaa laajaa kansainvälistä arvostusta. Kiinan hyökätessä Taiwan voisi sotilas- ja talousavun lisäksi saada diplomaattista tunnustusta, mikä olisi Pekingille arvovaltatappio.

Taiwan puolestaan seuraa kiinnostuneena, miten taitavasti Ukraina on käyttänyt asymmetristä ja ketterää sotilasstrategiaansa suurta hyökkääjää vastaan. Taiwania kiinnostavat myös Venäjän kohtaamat logistiikkaongelmat. Taiwaninsalmi on logistisesti monin verroin haastavampi kuin Venäjän ja Ukrainan maaraja. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomissa 6.5.2022 julkaistussa Robert Wihtolin kirjoittamassa vieraskynäkirjoituksessa Ukrainan sota toi Kiinalle monta uutta huolenaihetta. Kirjoittaja on dosentti Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulussa.] 

[Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa alle vuoden vanhan blogikirjoitukseni Miten kommunistinen Kiina ja demokraattinen Taiwan voisivat yhdistyä ilman sotaa.]

S Lännen yhtäkkinen ryhdistäytymisen ja yhdistymisen on täytynyt tulla Putinin Moskovalle yllätyksenä

Juuri aloittamassaan uudessa Ukraina-operaatiossa Kreml näyttää tehneen pahan laskuvirheen. Paitsi, että sotilaallisesti haaste voi mahdollisesti olla liian suuri, vuosikausia menestyksellisesti jatkunut NATO:n hajaannuttaminen otti hankkeen myötä valtavaa takapakkia. Lännen yhtäkkinen ryhdistäytymisen ja yhdistymisen on täytynyt tulla Moskovalle yllätyksenä. Todella pitkälle menevät sanktiot ovat Venäjälle kuin taloudellinen ydinisku, eikä Kreml näytä olleen varautunut niihin, saati Ukrainan saamaan mittavaan aseapuun.

Kannaltamme positiivisena piirteenä merijalkaväen analyysissa voi pitää sitä, että ainakaan yhteenvedon perusteella Putinin strategiassa ei näytettäisi kohdistettavan erityistä huomiota Suomeen tai Ruotsiin.

Täysin ei silti kannata huokaista helpotuksesta, sillä Putinin ajattelua valaisee myös hänen 21.2.2022 pitämänsä, Ukrainan laajemman sodan aloittanut puhe. Tuossa puheessa Putin väitti Leninin tehneen virheen 1917 ”myöntäessään itsenäisyyden tietyille valtioille”. Suomi on yksi näistä valtioista, ja on hyvin mahdollista, että asemamme rinnastuu Putinin ajattelussa Viroon, Latviaan ja Liettuaan – ja ehkä kelpaa niille vaihtoehdoksi, jos hyökkäys Baltian maihin on näiden NATO-jäsenyyden vuoksi liian riskialtis.

[Näin oli lausuttu Päivän byrokraatti -sivustolla 13.3.2022 julkaistussa katsauksessa ja kannanotossa NATO.]

sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

S Darwinin luonnonvalintateoria toimii perustana myös ulkonäköodotuskysymykselle

Ennen kuin tarkastellaan väitöstutkimusta itseään (eikä vain siitä kertovaa lehtijuttua), katsotaan lyhyesti, mitä miesten ja naisten kohtaamista ulkonäköodotuksista voidaan päätellä muiden alojen perusteella. Kiintoisa löydös on, että 1500-, 1600- ja 1700-lukujen brittikirjallisuudessa naisen kapeaa vyötäröä kuvataan systemaattisesti kauniiksi. Löydös naiskauneuden ja kapean vyötärön yhteydestä tehtiin myös muinaisen Intian ja Kiinan kirjallisuudesta. [3] Miehen keskivartalon rasvakerroksen jakautuminen taas ei ole saanut samanlaista yleismaailmallista ja yksimielistä huomiota.

Ulkonäkötutkimuksissa on käytetty tällaisia mitä erilaisimpia menetelmiä ja aineistoja, fiktiosta fysiologisten reaktioiden mittaamiseen. Näiden lukemattomien ulkonäkötutkimusten löydöksistä voidaan tehdä ensimmäinen välipäätelmä: ihmislajille on tyypillistä, että ulkonäöllä, etenkin joillakin vartalon yksityiskohdilla, on erilainen merkitys naisten ja miesten elämässä, erityisesti pariutumisessa ja seksuaalisuudessa.

Mikä selittää näitä eroja ulkonäön merkityksessä? Hyvä tieteellinen teoria kattaa mahdollisimman monia yksittäistapauksia olematta silti liian abstrakti. Teoria ei ole kovin käyttökelpoinen tai johdonmukainen, jos sitä jokaisen yksittäistapauksen kohdalla joudutaan muokkaamaan. Onko siis olemassa sellaista ulkonäkömerkitysten käsittelyyn sopivaa yleispätevää ja testattavia ennusteita tarjoavaa teoriaa, joka säilyttää kelpoisuutensa yksityiskohdissa muttei sorru epämääräisyyteen?

Tällainen johdonmukainen teoria on olemassa, ja se kattaa muutkin lajit kuin ihmisen. Teoria on Charles Darwinin luonnonvalintateoria (sisältäen seksuaalivalintateorian). Se yhdistää koko elämänpiirin ja valaisee myös ulkonäköön, koristautumiseen ja sosiaalisiin odotuksiin liittyviä kysymyksiä. Kuten Minna Canthin eräs romaanihahmo osuvasti toteaa: ”Darwinin kehitysoppi on niin suuri voitto ihmiskunnalle, ettei vielä sen vertaista ole ollut. Se kerrassa repäisi halki verhon silmien edestä ja avasi äärettömät näköalat joka haaralle.”

[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Ulkonäköpaineet arjessa ja akateemisessa tutkimuksessa.]

S Populismin nousuun on monia syitä

Vaaliyönä Helsingissä oli pakkasta.

Kun Osmo Soininvaara aamulla heräsi, hän huomasi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa käyneen juuri niin kuin hän oli uumoillutkin.

”Harmi, että en lyönyt vetoa sen puolesta, että Donald Trump valitaan. Olisi harmittanut vähän vähemmän, jos olisin voittanut siitä pari tonnia”, Soininvaara sanoo.

Häntä naurattaa, vaikka vakavista asioista puhutaankin. Populismi repii Eurooppaa, Venäjä uhittelee, ja Trump käyttäytyy kuin räjähdysherkkä koulukiusaaja.

Populismin nousuun on monia syitä, ja Soininvaaran mielestä myös poliitikot saavat syyttää itseään.

”Suuret unelmat ovat kadonneet. Perinteisillä puolueilla ei ole enää suurta visiota tulevaisuudesta, mikä on jättänyt tilaa populismille.”

[Näin oli lausuttu Gloria-lehdessä 13.6.2017 julkaistussa Antti Järven kirjoittamassa artikkelissa Osmo Soininvaara: ”Maailma tulee järkiinsä, mutta todennäköisesti liian myöhään”.]

lauantai 23. heinäkuuta 2022

S Kaksinaismoralismia kansallisuuskeskustelun ytimessä

Rehellisyyttä ja loogista ajattelua arvostavan kansallismielisen on syytä kiinnittää huomiota myös räikeisiin kaksoisstandardeihin, jotka esiintyvät aina kansallisuuskeskustelun yhteydessä. Kenen tahansa älyllisesti rehellisen ihmisen pitäisi ärsyyntyä siitä, että samaan aikaan käydään keskustelua suomalaisuuden käsitteen laajentamisesta ja toisaalta siitä, saako valkoinen ihminen käyttää esimerkiksi intiaanipäähinettä tai pikkulettejä. Suomalaisuuden pitäisi olla ikään kuin avoin kerho, mutta pienemmät ja ei-eurooppalaiset kansat aivan luontevasti voivat erottautua syntyperänsä perusteella ja pitää symbolinsa itsellään. Suljettua suomalaisuuden käsitettä paheksutaan ja ulkomaalaistaustainen poliitikko suomalaisessa kansallispuvussa on ihailun kohde, mutta alkuperäiskansan asuilla ei saisi edes leikkiä. Useammallekin vähemmistöryhmälle on tullut tavaksi ajaa kaksilla rattailla. Yhtäältä omaa erityisyyttä korostetaan julkisuuden tai muun hyödyn toivossa, mutta tarvittaessa käytetään Suomen passia ikään kuin bonuskorttina. Se on kieltämättä taitavaa ja röyhkeää. Ehkä suomalaisetkin voisivat olla sen verran röyhkeitä, että vaatisivat edes suoraselkäisyyttä itseltään ja muilta.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 12.5.2022 julkaistussa Jasmina Ollikaisen kirjoittamassa artikkelissa Suomalaisuudesta ja sanojen merkityksestä.]

[Poistan aseestani varmistimen, kun joku käyttää suomenkielisessä tekstissä ilmaisua "kaksoisstandardi".]

[Räikeä kaksoisstandardi on mielestäni sellainen, että avaruusaluksen valmistamisessa käytetään kahta toisistaan poikkeavaa standardia esim. ruuveille. Perusmuotoinen kaksoistandardi taas on sitten sellainen, jonka käyttäminen ei aiheuta helposti fataalia tilannetta.]

[Mielestäni sellaisia sanoja sopii käyttää tuon tilalla kuin kaksinaismoralismi ja kaksoismittapuut. Ehkä kaksinaamaisuuskin käy.]

[Silti sanoisin vielä lopuksi, että kirjoittaja muuten kyllä tajuaa asioita.]

[Aiheeseen liittyen voit niin halutessasi myös käydä lukemassa blogimerkintäni Nationalismista ja etnonationalismista.]

perjantai 22. heinäkuuta 2022

S Juutalaisuuteen uskontoon liittyy myös elementti, joka kannustaa väittelyyn

Sanoisin, että on olemassa ääriortodoksisen juutalaisuuden keskittymiä, jotka osittain määrittelevät itsensä modernin elämäntavan hylkäämisen kautta. Heidän keskuudestaan on löydettävissä myös kirjaimellista raamatuntulkintaa ja nuoren maan kreationismia. Teoriasi voidaan siis hyvin vahvistaa myös juutalaisuutta tarkastelemalla.

Toisaalta juutalaisuuteen liittyy myös elementti, joka kannustaa väittelyyn.

Suurimmilla sankareillamme on tapana väitellä Jumalan kanssa. Aabraham väitteli Jumalan kanssa Sodomasta ja Gomorrasta ja Mooses väitteli Jumalan kanssa siitä, tuhotaanko juutalainen kansa vai ei. Talmud puolestaan on vain kooste erilaisista väittelyistä. Ja sitten lainopillisten koodeksien tehtävänä on yrittää selventää, mitä meidän pitäisi todella tehdä, kun otetaan huomioon kaikki erilaiset mielipiteet. Juutalaisuuteen kuuluu siis argumentatiivinen perinne. Luulen, että se on luonut yhteisön, joka ei pelkää älyllisiä haasteita.

Olemmeko kuitenkaan saavuttaneet lopullisen voiton raamatuntulkinnan älyllistä haasteista? Emme, sillä moraalikysymykset ovat edelleen valtava haaste. Nykyään ihmisillä on niin valtavasti vaihtoehtoisia tapoja elää elämäänsä. Erilaisia tapoja hahmottaa seksuaalisuutta ja sukupuolia käsittelevää etiikkaa sekä mahdollisuus mennä naimisiin muihin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa.

Niinä aikoina, kun juutalaiset asuivat getoissa, oli olemassa vain vähän vaihtoehtoja. Kun älylliset kysymykset olivat puhtaasti teoreettisia, ne eivät olleet pelottavia. Mutta nykyään ne voivat johtaa avioliittoon muiden uskontokuntien edustajien kanssa tai ympäröivään yhteiskuntaan sulautumiseen. Tämä on saanut aikaan ääriortodoksisuuden, joka on vastareaktio arvomaailman liberalisoitumiseen. 

[Näin oli lausuttu Areipagi-sivustolla 18.5.2022 julkaistussa Sampsa Korpelan tekemässä rabbin ja teologin Samuel Lebvensin haastattelussa, joka oli otsikoitu: Rabbi ja teologi Samuel Lebens: Analyyttinen teologia ei ole vain kristillistä teologiaa, vaikka kristityt ovatkin siinä edelläkävijöitä.]

torstai 21. heinäkuuta 2022

S Miten maatilalla kasvaneesta the Hynemanista tuli keksijä ja innovaattori

Mikä on muovannut maatilalla kasvaneesta monitaiturista keksijän ja innovaattorin?

– Ongelmanratkaisutaitoni ja kykyni innovoida ovat syntyneet taustani ansiosta. Minulla on kokemusta ehkä epätavallisen laajasti, ja seikkailin monessa paikassa ennen kuin päädyin tähän pisteeseen.

Hyneman on työskennellyt myös muiden isojen projektien parissa. Hän on tehnyt mainoksia esimerkiksi Super Bowliin, joka on tunnettu yliampuvista, näyttävistä ja kalliista väliaikamainoksistaan. Hyneman kertoo, että näiden mainosten kuvauksissa oli paikalla usein yli sata henkilöä, ja tuotanto maksoi kymmeniä tuhansia dollareita minuutissa.

– Paineet olivat kovat. Olin rakentanut jotain, jonka oli pakko toimia, tai tuhlaisin järjettömästi rahaa. Näiden projektien aikana opin, että tarvittaessa täytyy osata tehdä täyskäännös suunnitelmassa ja jatkaa itsevarmasti toiseen suuntaan. Niissä tilanteissa ei ollut muuta mahdollisuutta.

Elokuvalavasteiden tekeminen oli Hynemanin mukaan samanlaista.

– Huomasin sopivani hyvin tilanteisiin, joissa ohjaaja haluaa aggressiivisesti pitää kiinni omasta visiostaan. Saavuin paikalle aina useiden varasuunnitelmien kanssa, eikä kustannuksilla ollut tuotannolle väliä. He pystyivät luottamaan suoritukseeni. Siksi minusta tuli Hollywoodin parhaiden ohjaajien luottotekijä. 

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä 29.3.2022 julkaistussa Iina Savelan kirjoittamassa artikkelissa Myytinmurtajien Jamie Hyneman ymmärtää suomalaisuutta: "On hyvä pitää matalaa profiilia, tehdä työt kunnolla ja juoda paljon kahvia".]

S Mikä on se raja, joka saa länsimaat puuttumaan sotilaallisesti sotarikoksiin?

Säälimättömän hyökkäyksen kohteena olevat ukrainalaiset ovat pitkään vedonneet länsimaihin, jotta ne perustaisivat lentokieltoalueen Ukrainan ylle, antaisivat ukrainalaisille raskaampaa aseapua, kuten hävittäjiä ja panssarivaunuja, ja lopettaisivat energian ostamisen Venäjältä.

Lentokieltoon ja tuntuvampaan aseapuun ei ole lähdetty, koska sen on pelätty johtavan Naton ja Venäjän suoraan yhteenottoon ja jopa kolmanteen maailmansotaan. EU-maat taas ovat riippuvaisia Venäjän energiasta, mikä heikentää Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden vaikutusta.

Butšan murhat kiihdyttävät varmasti länsimaissa keskustelua siitä, missä menee se kuuluisa raja, jonka yli Venäjä ei voisi astua ilman päättäväisempää väliintuloa tai tukea Ukrainalle.

Esimerkiksi Mariupolin kaupungin hävittäminen raunioiksi ei ole käynyt tällaisesta rajasta. On syytä pelätä, että Butšastakaan ei siihen ole.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 3.4.2022 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa uutisartikkelissa Butšassa kadulle murhattujen ukrainalaisten kuvat tuovat mieleen Srebrenican ja sen, kuinka paineet lännen väliintuloon kasvavat.]

keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

S Joskus on sodittava demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta

Venäläisen diktaattorin kasvot tai saksalaisten kaasulaskut ovat pieniä asioita demokratian ja ihmisoikeuksien rinnalla. Joskus niiden puolesta on sodittava. Ukrainan asia on meidän asiamme. Slava Ukraini. 

[Näin oli lausuttu Jari Tervon Helsingin sanomat -lehdessä 12.6.2022 julkaistussa kolumnissa Häpeän päivät.]

[En ole koskaan ollut absoluuttisen pasifismin kannattaja. Väkivallaton vastarinta omaan maahan hyökkäävää maata tai aggressiivista vallanpitäjää vastaan toimii ainoastaan silloin, jos väärintekijällä on jonkinlainen omatunto. Leninillä, Stalinilla, Hitlerillä ja Putinilla ei sellaista ole ollut.]

S Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi Suomessa tapahtui

Suomessakin homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin rikoslaista vasta vuonna 1971 ja sairausluokituksesta vuonna 1981. Yhteiskunnassamme elää paljon ihmisiä, jotka ovat kasvaneet ajassa, jossa heidän seksuaalinen suuntautuminensa on ollut karmea kolmikko: rikos, sairaus ja synti. Tätä taakkaa kantavat edelleen myös nuoremmat sukupolvet, vaikka muutosta parempaan onkin tapahtunut.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.6.2022 julkaistussa Maaret Kallion kirjoittamassa kolumnissa Asennetutkimusten kysymykset pysäyttivät: Perusasiat eivät ole Suomessa vieläkään ilmiselviä.]

[On se minustakin melko kummallista, että homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus ovat olleet menneinä aikoina isoja mörköjä. Olen tavannut itse ajatella, että jotkut ihmiset nyt vain kerta kaikkiaan ovat sellaisia, ja sillä siisti.]

S Milton Mayer ja tutustumisteoria

Mayer, Amerikan juutalainen totesi sodan jälkeen, että amerikkalaisena häntä kauhistutti kansallissosialismin nousu Saksassa, saksalaisperäisenä amerikkalaisena se loukkasi häntä ja juutalaisena se hämmensi häntä. Journalistina asia kiehtoi häntä.

Mayer halusi tietää millainen oli tämä ihmishirviö, natsi. Hän halusi kuunnella natsia ja ajatteli että olihan hän itsekin ihminen ja olisi siis periaatteessa voinut olla natsikin.

Niinpä Mayer muutti vuodeksi Saksaan ja solmi tuttavuuksia natseihin, joista hän syvähaastatteli kymmentä yksilöä. Paikka oli yliopistokaupunki Marburg, mutta niin paikan kuin henkilöiden nimet muutettiin.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 18.5.2022 julkaistussa merkinnässä Nyt puhuvat natsit, jossa on kyse Milton Mayerin toisen maailmansodan jälkeen tekemien saksalaisten natsien haastatteluista.]

[PS. Nk. tutustumisteorian mukaan, jos ihminen tutustuu ihmisiin, joita kohtaan hän tuntee vierautta, niin hän lopulta huomaa, että nämä ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin hän itsekin.]

[II PS. Tänään on näköjään natsi-Saksan "armoitettua" diktaattoria Adolf Hitleriä vastaan suunnatun murhasalaliiton vuosipäivä. Tapahtuma oli siis vuonna 1944. Hitler selvisi hengissä murhayrityksestä, ja sen jälkeen hän luotti lähinnä vain SS-miehiin ja puolueen jäseniin. Ja hänen vihansa aatelisia kohtaan nousi yli äyräidensä.]

tiistai 19. heinäkuuta 2022

S Presidenttivaltaisuus demokratiassa

Valtiojohdon arvosteltu kaksipäinen johtamismalli on osoittanut vahvuutensa. Se toimi hyvin juuri siinä tilanteessa, jota varten se oli kirjoitettu. Se ei välttämättä tarkoita, että malli olisi ikuinen.

Tärkeä syy presidentin ulkopoliittisen aseman säilyttämiseen oli erityissuhteen ylläpitäminen Venäjän presidentin kanssa. Ne välit ovat toistaiseksi poikki. Nato-pöydässä istuu lähinnä pääministereitä. Se voi olla luonteva suunta Suomellekin. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 15.5.2022 julkaistussa saska Saarikosken kirjoittamassa pääkirjoituksessa Kaksipäinen johto vie yksimielistä kansaa Natoon.]

[Vaikka luonnollisen viiteryhmäni jäsenistä suuri osa kannattanee tasavallan presidentin laajoja valtaoikeuksia, en voi itse kuitenkaan kannattaa niitä. Nimittäin presidenttivaltaisuus merkitsee sitä, että erityisesti presidentin tulee yhteiskunnan kannalta olla nk. hyvä tyyppi. Mutta jos hän ei sitä ole, niin häntä ei saa kammettua virastaan pois kesken virkakauden. Sen sijaan pääministerin tarvittaessa saa.]

[Asiaan liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Demokratian seitsemän etua diktatuuriin verrattuna.]

maanantai 18. heinäkuuta 2022

S Kansainvälinen humanistiliitto jatkaa kampanjaansa jumalanpilkkalakien lopettamisen puolesta

Maailmassa on viimeisten tietojen mukaan vielä 7 maata, joissa jumalanpilkasta (blasphemy) on säädetty kuolemantuomio. Usein myös uskosta luopuminen (apostasy) katsotaan jumalanpilkaksi.

Kansainvälinen humanistiliitto jatkaa kampanjaansa jumalanpilkan lopettamisen puolesta (End Blasphemy Laws). Siihen on hyvä viitata Suomessa, jossa kysymys rikoslakimme pykälän tai ainakin sen alkuosan poistamisesta nousee toistuvasti keskusteluun.

[Näin oli lausuttu Esa Ylikosken kirjoittamassa Vapaa Ajattelija -lehden numerossa 4/2021 julkaistussa artikkelissa Ajatuksen vapaus -raportti 2021 julkaistu.]

[PS. Korjasin siteeraamassani tekstinpätkässä yhden kirjoitusvirheen. Lisäksi täytyy sanoa, että tuossa pitäisi varmaan lukea jumalanpilkkalakien eikä jumalanpilkan lopettamisen puolesta, sillä eiväthän maalliset humanistit pyrki lopettamaan jumalanpilkkaa, vaan sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaan Jumalan, jumalan tai jumalien taikka pyhien arvojen pilkkaaminen katsotaan rangaistavaksi teoksi.]

S Venäjän aluetta ei voi hallita vapauden oloissa

Sitä, mitä pakko piti koossa, ei ollut mahdollista hallita vapauden oloissa. Gorbatšov ja Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin olivat kuitenkin vakuuttuneita, että vapaus on parempi kuin vankila.

Putin taas lupasi alusta alkaen pysäyttää käynnissä olleen valtion hajoamisprosessin. Hänen keinonsa on ollut vapauden ja avoimuuden vähentäminen.

Tämä on aivan loogista. Nykyisen kaltaista Venäjääkään ei nimittäin voi hallita siten, että se olisi vapaa ja avoin yhteiskunta. Täysin vapaissa ja demokraattisissa oloissa monet Venäjän alueet valitsisivat todennäköisesti irtautumisen Moskovan vallasta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi EU-maiden ympäröimä Kaliningrad, islaminuskoinen ja etnisesti epävenäläinen Pohjois-Kaukasus tai upporikas Jakutia.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 14.6.2022 julkaistussa Janne Saarikiven kirjoittamassa kolumnissa Mitä jos nykyisen kaltaista Venäjää ei ole enää olemassa ensi vuonna?.]

S Kersantiksi ylennetty Nipa Katajainen osoittautui taitavaksi taistelulentäjäksi

Määräys palata Ilmavoimien palvelukseen tuli jo kesäkuussa. Katajainen sijoitettiin lentolaivue 24:ään ja sen kolmanteen lentueeseen, joka lensi amerikkalaisvalmisteisilla Brewster-hävittäjillä.

Jatkosota syttyi juhannuksena 1941, ja pian sen jälkeen Katajainen sai tulikasteensa Brewsterin ohjaimissa: hän ampui heti ensimmäisessä ilmataistelussaan alas vihollisen pommikoneen.

Kersantiksi ylennetty Katajainen osoittautui taitavaksi taistelulentäjäksi: jo 12. elokuuta Katajainen sai sekä neljännen että viidennen ilmavoittonsa. Lentopäiväkirjassaan Katajainen kuvaili näistä jälkimmäistä:

Seuraavan hyökkäyksen tein viiden koneen muodostelman laitimmaisena lentävän I-153:n kimppuun. Se kuitenkin väisti ennen kuin ehdin ampua. Otin seuraavan tähtäimeen, avasin tulen n. 100 metrin päästä. Kone alkoi savuamaan ja muljahti syöksyyn. Kone syöksyi maahan saakka.

Myös kuudes ilmavoitto oli lähellä, sillä Katajainen tulitti vielä yhtä I-153:ta niin, että metallinpalat lentelivät sen rungosta.

Takaa tullut toinen venäläiskone onnistui kuitenkin ampumaan reiän Katajaisen Brewsterin bensiinitankkiin, ja Katajaisen oli irrottauduttava taistelusta.

Seuraavan vuoden aikana Katajainen pudotti vielä kahdeksan neuvostokonetta.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 4.6.2022 julkaistussa Tuomo Väliahon kirjoittamassa artikkelissa ”Valtavan lahjakas” perheen­isä ei hiiskunut tyttärilleen todellisesta osaamisestaan: Hävittäjän ohjaamossa hänestä kuoriutui Neuvosto­liiton pahin painajainen.]

S Lautamiesjärjestelmän oikeutus, osa 3

Selvitys perustui HS:n sähköpostikyselyyn, johon vastasi 41 käräjätuomaria ja 92 lautamiestä eri puolilta maata.

Lukuisat kyselyyn vastanneet ammattituomarit arvostelivat lautamiesten osaamista ja toimintaa.

Joidenkin ammattituomareiden mukaan osalla lautamiehistä on vahvoja ennakkoasenteita, jotka vaikuttavat heidän työskentelyynsä. Asenteet näkyvät erityisesti seksuaali- ja talousrikosten käsittelyssä.

Eräs tuomari kertoi esimerkin raiskausoikeudenkäynnistä.

"Kaksi lautamiestä halusi hylätä syytteen, koska vastaaja oli varatuomari ja asianomistajalla vaikutti olevan jonkinasteinen alkoholiongelma", hän kertoi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 6.5.2022 julkaistussa Lasse Kerkelän kirjoittamassa uutisartikkelissa Raiskaussyyte hylättiin, koska uhri osallistui myöhemmin tv-sarjaan – Oikeuspsykologi tyrmää tuomion perustelun: ”Ihan käsittämätön”.]

sunnuntai 17. heinäkuuta 2022

S Aatteellinen vaikuttaminen peruskoulussa on väärin, osa 1

Ikävä kyllä aivan liian moni suomalainen tuntuu tällaisissa keskushallinnon aatteellista puolueettomuutta käsittelevissä keskusteluissa olevan moraalisesti kestämättömällä pohjalla. Ei esimerkiksi ole kauaa siitä, kun erilaiset uskonnollisen konservatismin esitaistelijoiksi nousseet persut valittivat tamperelaisen koulun sallineen persujen mustamaalaamisen. Silloin kyllä ymmärrettiin, että aatteellinen vaikuttaminen peruskoulussa on väärin, mutta jotenkin kelkka kääntyy aina kevät- ja joulujuhlien alla, kun julkinen keskustelu kristillisten perinteiden tuputtamisesta jatkuu. Toisaalta vasemmistolaiset kyllä kapinoivat koulujen kristillisiä perinteitä vastaan, mutta eivät kykene ulottamaan kritiikkiään kouluissa jaettavaan feministipropagandaan, jota konservatiivit puolestaan vaativat pois kouluista.

[Näin oli lausuttu Tere Sammallahden blogissa 31.12.2018 julkaistussa merkinnässä Uskonnot ulos kouluista ja julkishallinnosta.]

S Neuvostoliitossa vastustettiin nationalismia ihan yhtä paljon kuin nykysuomalaisten toimittajien keskuudessa

Neuvostoliiton aikana “nationalismi” oli suurin neuvostojärjestelmään kohdistuva uhka. Nationalismilla tarkoitettiin muuta kuin venäläistä kansallistunnetta, ja nationalisteja olivat kaikki, jotka vastustivat venäläistämistä eli kansalliskielten (kuten ukrainan) puristamista ulos vaikkapa kouluopetuksesta. Venäläistä nationalismia kannustettiin, koska Neuvostoliitto oli todellisuudessa vain yksi vaihe Venäjän tuhatvuotisessa imperiumissa.

[Näin oli Perussuomalaisten kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho lausunut Alfa-tv-uutisten sivuilla 30.3.2022 julkaistun Jari Mäkäräisen kirjoittaman artikkelin Halla-aho: Suomalaiset tuottavat aineistoa venäläisten denatsifikaatiokampanjaan aivan itse mukaan.]

lauantai 16. heinäkuuta 2022

S Miksi vaihtoehtomedian on hyvä olla olemassa

Ei ole päivää, ettei joku vihervasemmiston jäsenkirjatoimittaja ole naputellut uutisankkurien luettavaksi jotakin agendajournalistista tendenssijuttua, jossa taistellaan maahanmuuttoinvaasion jatkamiseksi ja ongelmien pois sumuttamiseksi.

Ylen verkkosivuilla ilmestyi Vapun päivänä kaksi toimittaja Veli-Pekka Hämäläisen väsäämää tekstitruuttausta, joissa taivasteltiin, miksi muutamat ei-vasemmistolaiset kansalaisjournalistit ovat julkaisseet tietoja maahanmuuttajataustaisten Suomessa tekemistä rikoksista ja niiden tekijöistä.

Syynä on se, että valtavirtamedia ei niin tee.

Tämä vahvistaa kirjassani Totuus kiihottaa esittämääni johtopäätöstä: vaihtoehtoinen media on olemassa siksi, että valtavirran media ei toimi, niin kuin sen normaalisti pitäisi toimia.

Mikäli rikoksen tekijöiden etnisestä tai kansallisesta taustasta vaietaan, asiaa voi pitää merkkinä siitä, että tekijä ei ole suomalainen. Jos tekijä on suomalainen ja etenkin perussuomalainen, se huudetaan varmasti valtavirtamedian katoilta. 

Syy on kansallismasokistinen vieraskoreus ja halu harjoittaa oman pesän likaamista, joka liittyy muualta tulevien palvontaan. Taustalla on pyrkimys pysyttää kansanryhmien välistä haurasta yhteiskuntarauhaa, joka Ruotsissa on jo särkynyt.

[Näin oli lausuttu filosofi Jukka Hankamäen blogissa 3.5.2022 julkaistussa merkinnässä Monikulttuurinen unelma on liekeissä, mutta mediassa kudelma jatkuu.]

S Venäjän asevoimien upseerit eivät yritä estää sotilaiden ryöstelyä

Kuzion mielestä on selvä, että jos Venäjän sotilaille annetaan mahdollisuus hankkia lisäpalkkioita varastamalla ukrainalaisten omaisuutta, niin se myös käytetään hyväksi. Samanlaista käyttäytymistä voi nähdä mellakoiden yhteydessä.

– En tiedä, kehottavatko upseerit sotilaita ryöstelyyn. En kuitenkaan usko, että sitä yritetään estää.

Vaikka Venäjällä kriittinen keskustelu sodasta on hyvin rajoitettua, sotilaiden taustaa on sielläkin nostettu esille yhtenä selityksenä joidenkin sotilaiden raakuudelle.

Moscow Times -verkkojulkaisussa kirjoittava toimittaja totesi, että merkittävä osa sotilaista tulee oloista, joissa sosiaaliset ongelmat, kuten alkoholismi ja väkivalta ovat osa arkea.

Kirjoittajan mukaan sotilaiden tausta ei tietenkään tee väkivallasta ukrainalaissiviilejä kohtaan hyväksyttävää. Sotilaiden tausta voi kuitenkin selittää, mitä jo valmiiksi rikkinäiset ihmiset - sekä rivisotilaat että jotkut komentajat - tekevät sodan keskellä.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla julkaistussa Tom Kankkosen kirjoittamassa uutisartikkelissa Mikä selittää venäläissotilaiden julmuudet siviilejä kohtaan? Tutkija: Selityksinä Venäjän propaganda, rikollisuus asevoimissa ja sotilaiden tausta.]

perjantai 15. heinäkuuta 2022

S Ukraina tarvitsee lisää kansainvälisiä sijoituksia

Ukraina himoitsee kansainvälisiä sijoituksia, mutta korruptio haittaa sijoitusten saamista, vaikka EU:n ja Ukrainan vapaakauppasopimus on kuitenkin lisännyt niiden välistä kauppaa jo 25 prosenttia.

Ulkomaisten yritysten on muutenkin vaikea asettua ukrainalaiseen liiketoimintaympäristöön. Verotus on sekava, oikeuslaitos arvaamaton ja turvallisuuspalvelu voi sekaantua yritysten asioihin. Toisaalta tarjolla on hyvä sijainti ja koulutettua työvoimaa.

Päämäärä on päästä normaaliin länsimaiseen liike-elämämalliin oligarkkien käytännössä kontrolloimien valtionyhtiöiden sijaan. Suomen Kiovan-lähetystön tietojen mukaan ulkomaiset investoinnit ovat nykyisin noin 3–4 miljardia euroa, mutta summan pitäisi olla kaksin- tai kolminkertainen, jotta maa kehittyisi. 

[Näin oli lausuttu Kansan uutiset -lehdessä 18.12.2021 julkaistussa Tuula Kärjen kirjoittamassa artikkelissa Kun maa on korruptoitunut, kaiken voi ostaa: Parlamenttipaikan, tutkinnon, pääsyn leikkaukseen.]

[Toivottavasti pikku hiljaa maassa korruptio saadaan vähenemään Venäjää alemmaksi.]

S On olemassa suosittuja menoleikkausten kohteita, joista Suomen hallitus ei välitä kuitenkaan säästää

Mutta sitten tuohon ensimmäiseen eli omaisuusveron perustelemiseen varojen käytöllä. Onhan selvää, ettei juuri kukaan vastusta verojen keräämistä Anderssonin mainitsemiin kohteisiin. 

On kuitenkin syytä huomata, että valtion varojen ehtyessä olisi lisäverojen vaihtoehtona menoista tinkiminen. Kannatusta kansan piiristä saisivat ainakin tinkiminen kehitysavusta, maahanmuuton kustannuksista, puoluetuista mukaan lukien ministereiden ennennäkemätön avustajakaarti, Itä- ja Etelä-Euroopan EU-maiden tukemiseen käytetyistä rahoista tai erilaisista julkisen hallinnon kehittämiskuluista.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 12.7.2022 julkaistussa merkinnässä Li Andersson nettoveronmaksajien kukkarolla.]

S Jos liberaalit demokratiat halutaan pelastaa, on modernisaation jättömaiden ongelma korjattava

[...] Jalosen mukaan separistiset pyrkimykset Itä-Ukrainassa eivät ole tyystin vailla pohjaa. Itä-Ukrainalla on takanaan loistava menneisyys teollisena mahtialueena ja ankea nykyisyys, kuten niin monella entisellä teollisuusalueella. Katkeruus menestyneempää Länsi-Ukrainaa kohtaan on ollut suurta. Tätä Putin luuli pystyvänsä käyttämään hyväksi, mutta onnistuikin yhdistämään ennen riitaisat ukrainalaiset. 

Ehkäpä myös Venäjän katkeruuden länsimaita kohtaan selittää se, että koko Venäjä voidaan laskea modernisaation jättömaaksi.

Jos liberaalit demokratiat halutaan pelastaa, on modernisaation jättömaiden ongelma korjattava. Se pitäisi kuitenkin tehdä modernisaatiota tuhoamatta, ellei koko maasta haluta modernisaation jättömaata.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 25.4.2022 julkaistussa Osmo Soininvaaran kirjoittamassa pääkirjoituksessa Modernisaation jättömaat repivät demokratioita.]

torstai 14. heinäkuuta 2022

S Kansallisen itseymmärryksen ja ylikansallisen solidaarisuuden yhdistämisen esikuvana juutalainen Bund

[...] Bundin yritys yhdistää kansallista itseymmärrystä ja ylikansallista solidaarisuutta kelpaa seuraamisen arvoiseksi esikuvaksi myös tämän päivän eurooppalaisille sosialidemokraateille.

[Näin oli lausuttu Olli Bäckströmin Skeptinen alkemisti -blogissa 5.11.2017 julkaistussa merkinnässä Bund.]

keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

S Kollektivisti samaistuu (sisä)ryhmään

Kollektivismista on maailmassa monenlaisia muunnelmia, mutta kaikissa ihmiset samastuvat omiin sisäryhmiinsä niin vahvasti, että niiden arvoista, normeista ja päämääristä tulee heidän persoonallisuutensa kivijalka.

Välittömin sisäryhmä on yleensä oma perhe, mutta sen paikan voi ottaa myös kylän miesten tai naisten yhteisö tai jopa jokin uskonnollinen liike. Sisimmän ryhmän ympärillä sijaitsevat laajenevina, toisiaan leikkaavina kehinä muut ryhmät aina kansakuntaan ja ihmiskuntaan asti.

Kollektivistisessa kulttuurissa sisäryhmän sopivuuskäsitykset rajaavat tiukasti yksilön asenteita, mielipiteitä ja valintoja. Kollektivisti myös kasvaa odottamaan ryhmän valvontaa, ja siksi muun muassa kollektivistinen työyhteisö vaatii aivan omanlaisensa johtamisopit. 

[Näin oli lausuttu Tiede-lehden numerossa 5/2002 julkaistussa Erkki Kauhasen kirjoittamassa artikkelissa Lännen sankari on idän luuseri.]

tiistai 12. heinäkuuta 2022

S Sensitiivisyyssuodatetusta kulttuurista tulee vähemmän kiinnostavaa, konservatiivista kulttuuria

Panics and Persecutions -teos on tarpeellinen muistutus, että Cancel culture ei kuulu taiteeseenkaan. Journalisti Charlotte Allen toteaa, että mitätöintikulttuurin pahuus ei niinkään ole kaadetuissa patsaissa, uudelleennimetyissä rakennuksissa tai edes yksilöiden toimeentulon tuhoamisessa vaan siinä, että kun mitätöijät ottavat taiteilijan kohteekseen, hänen taidettaan on enää mahdoton ottaa vakavasti.

Mainittakoon, että Suomessakin on tarjolla palvelu, jossa kirjailija voi lähettää tekstiluonnoksen erityiselle sensitiivisyys-/kokemuslukijalle, joka sitten palkkiota vastaan kertoo, miten tekstissä voitaisiin käsitellä hyväksyvämmin sukupuolivähemmistöjä. En tiedä muista kirjailijoista, mutta minua ahdistaa jo ajatus tällaisen ilmaisua rajoittavan sensuuri-ilmapiirin leviämisestä.

On huomionarvoista, että kriteerejä sensitiivisyys-/kokemuslukijana toimimiselle ei ole – muita kuin kuuluminen tiettyyn demografiseen vähemmistöön, ja ehkä se, että hänellä tulee olla selkeä näkemys, mikä on soveliasta kirjallisuutta ja millainen on hyvä yhteiskunta. Tämä jälkimmäinen seikka on syy, miksi esisuodatetut kirjat eivät ole kiinnostavia: sensitiivisyyssuodattimen käyttö johtaa pelokkaaseen, konservatiiviseen ja ideologisesti yhdenmukaiseen kirjallisuuteen.

[tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalo blogissaan uudestaan julkaisemassaan alun perin Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numerossa 3/2021 julkaistussa kirjoituksessaan Woke is not great, jossa hän arvostelee C. Lehmannin ja muiden teoksen Panics and Persecutions – 20 Tales of Excommunications in the Digital Era (v. 2020, Black Spring Press Group, Quillette edition. Lontoo)]

S Heteroseksuaaliseen valkoiseen mieheen kohdistettu rasismi

Ei ole kauaakaan siitä, kun rasismin vastainen aalto pyyhki yli länsimaisen maailmankatsomuksen. Nykyään kuitenkin jos ihonvärisi on valkoinen, olet mies ja seksuaalinen suuntautumisesi on heteroseksuaalinen - eli näin modernein termein ilmaistuna cissukupuolinen - on se ja sama synnyitkö kultalusikka suussa vai Kontulan lähiöbaarin vessaan. Sinut tuomitaan ihonvärisi sekä seksuaalisen suuntautumisesi vuoksi uhaksi. Ne paineet, joita kulttuuri luo yllesi sivuutetaan, samoin se hyvä historia, jonka esi-isäsi ja -äitisi loivat. 

[Näin oli lausuttu arvosteluita sisältävällä Elitisti-sivustolla 9.2.2018 julkaistussa Jari Mustosen kirjoittamassa kolumnissa Myytti valkoisen miehen valtakunnasta - Elitistin sosiaalinen itsemurha-artikkeli.]

S Keisari Justinianus vainosi mahdottoman ankarasti homoseksuaaleja

Justinianuksen lait myötäilivät kristillisiä periaatteita. Kova linja homoseksuaaleja vastaan oli kristinuskon lisä antiikin seksuaalimoraaliin, ja se oli  ilmestynyt lainsäädäntöön jo 300-luvulla (Cod. Theod. 9,7,6 v. 390; Meyendorf 1989, 10–11; Mommsen 1899, 703–704).

Kukaan aiemmista keisareista ei kuitenkaan aikaisemmin ollut pannut toimeen periaatteita yhtä jyrkällä tavalla kuin Justinianus. Pakanallisella keisarikaudella seksuaalietiikka oli ollut varsin vapaamielistä. Nyt sen tilalle astui seksuaalietiikka, jossa seksin ainoa tarkoitus oli jälkeläisten siittäminen avioliitossa. Vapaamielinen antiikin linja säilyi kuitenkin siinä, että miesten sallittiin pitää jalkavaimoja. Mielenkiintoista on, että Justinianuksen lait koskivat vain miespuolisia homoseksuaaleja eivätkä ne puhu lesbosuhteista mitään (Moorhead 1994, 36).

Justinianus ei itse täyttänyt kristillistä tavoitetta sukupuolielämän tarkoituksesta. Vuodesta 524 lähtien hän oli ilmeisesti täysin lisääntymiskyvytön, koska hän oli sairastanut kivestulehduksen, joka aikuisiällä usein johtaa hedelmättömyyteen. Justinianus oli tällöin jo yli 40-vuotias (Cesaretti 2004, 157). 

[Näin oli lausuttu Tieteessä tapahtuu -lehdessä 24.2.2022 julkaistussa Pekka T. Heikuran kirjoittamassa artikkelissa Keisari Justinianus ja toisinajattelijoiden vainot.]

S Päätettiin, että oman itsenäisyytensä puolesta sotivalle maalle voi sittenkin viedä aseita

Euroopan unioni on liittynyt Yhdysvaltain ja Britannian rinnalla pakotteisiin, jollaisiin ei aiemmin ollut uskallusta. Noin viikko sitten tabu oli, ettei Putinin henkilökohtaisia varoja voi jäädyttää.

Kunnes jäädytettiin.

Pelättiin sulkea Venäjän pankit Swift-järjestelmän ulkopuolelle, kunnes suljettiin. Ei uskallettu asettaa Euroopan energiasaatavuudelle riskialttiita pakotteita, kunnes uskallettiin. Saksa pani Nord Stream 2 -kaasuputki­hankkeen jäihin.

Suomessa oli viikko sitten hallitusohjelmaankin kirjattu mantra, että sotiviin maihin ei viedä aseita. Mutta nyt Ukrainaan voi sittenkin toimittaa aseita – tarpeeseen, joka muistuttaa Suomen epätoivoa talvella 1939. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.3.2022 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa artikkelissa Життя переможе смерть, а світ – темряву: Ukrainalaisten urheus ravistelee länsimaita irti Putinin terrorista.]

maanantai 11. heinäkuuta 2022

S Japanialassa aseen ostajan on läpäistävä tiukka seula

Japanin aselait kuuluvat maailman tiukimpien joukkoon, kirjoittaa CNN. Käsiaseet on kielletty tavallisilta kansalaisilta, eikä myöskään haulikon tai kiväärin ostaminen ole yksinkertaista.

[Näin oli lausuttu MTV:n sivuilla 8.7.2022 julkaistussa Rasmus Ekströmin kirjoittamassa uutisartikkelissa Tällaisella itse tehdyllä aseella Shinzo Abe tapettiin – taustalla on Japanin tiukat lait, jonka takia vain aniharva omistaa aseen.]

[Mää ihmettelen tässä uutimessa kauhiasti sitä, että  "käsiaseet" on erotettu käsitteellisesti haulikoista ja kivääreistä, kun jälkimmäisetkin ovat käsiaseita.]

S Entiset imperiumit

[...] Ukraina ja Taiwan ovat kumpikin suurvaltanaapurinsa kulttuuripiiriin kytkeytyviä yhteiskuntia, jotka ovat kasvaneet poliittisesti itsenäisiksi. Niissä on kehittynyt entisestä emämaasta erillinen, demokraattisiin arvoihin pohjaava kansallisidentiteetti. Entiset imperiumit Venäjä ja Kiina näkevät tässä eksistentiaalisen uhan – tapaukset murtavat myyttiä vahvaa keskusvaltaa kaipaavasta suuresta sivilisaatiosta.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 25.4.2022 julkaistussa mielipidekirjoituksessa Ukrainan ja Taiwanin tilanteet muistuttavat yllättävän paljon toisiaan. Kirjoittaja Ari-Joonas Pitkänen on Taiwanin kansallisidentiteetin kehitystä tutkiva tohtorikoulutettava Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa.]

S Putin on sekä sodassa että rauhassa rikollinen

Vladimir Putin on ollut kohta vallassa yhtä kauan kuin Stalin, eikä tämä ole sattumanvarainen vertauskohde. Putinin johdolla Venäjä on käynyt yli kahdenkymmenen vuoden aikana sotaa Tšetšeniassa, Georgiassa, Syyriassa, Krimillä ja nyt koko Ukrainassa.

Entinen KGB-eversti on sekä sodassa että rauhassa rikollinen, joka murhauttaa vastustajiaan ja pommituttaa tahallaan syyrialaisia sairaaloita. Toivon hänen hakeutuvan hyvin ansaitulle paikalleen historian roskatynnyriin ennen kuin hän hukuttaa maailman vereen.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 27.2.2022 julkaistussa Jari Tervon kirjoittamassa kolumnissa Esterata Natoon.]

[PS. En edes pidä Jari Tervosta, mutta tämä oli ihan pakko jakaa täällä.]

sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

S Viides kohta työelämän perusoikeuksiin

ILOn vuoden 2022 työkonferenssi hyväksyi viidennen kohdan työelämän perusoikeuksiin. Nyt listalla on myös oikeus työsuojeluun. Periaatteet sitovat kaikkia jäsenmaita. 

[Näin oli tiivistelmä SASK:n eli Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilla 14.6.2022 julkaistussa uutisartikkelissa Oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön ILOn perusoikeudeksi.]

S Vaikka Suomi viihtyi aidallaan oikein hyvin, Putinin Venäjän kannattaisi tajuta, että se pakotti Suomen valitsemaan puolensa

Niin tai näin, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on Venäjälle valtava tappio. Sen odotetaan johtavan ilkeisiin vastatoimiin. Merkkejä kampanjasta on jo näkyvissä. Jalan polkeminen harmista on ymmärrettävää, muttei viisasta. Venäläisten kannattaisi tajuta, että he pakottivat Suomen valitsemaan puolensa, vaikka Suomi viihtyi aidallaan oikein hyvin. Niin myös suurin osa kansasta.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.5.2022 julkaistussa pääkirjoituksessa Venäjä seisoo kuopassa ja jatkaa kaivamista.]

S Ihmisiä ei pidä suojata vääränlaisilta sanoilta

Voidaan toki toivoa ja kampanjoida sen puolesta, että ihmiset käyttäytyisivät aina kohteliaasti. Se on kuitenkin eri asia kuin ilmaisun rajoittaminen vain ilmaisun aggressiivisuuden takia. Jälkimmäinen olisi sananvapauden kaventamista siksi, että jotkut voisivat olla suojassa vääränlaisilta sanoilta.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 30.5.2022 julkaisemassa merkinnässä Vihapuhe nauttii lainsuojaa.]

S "Antaa heidän istahtaa kiven päälle omaan erämaahansa miettimään, miten tässä näin kävi"

”Se maa, se kansakunta, jos sitä voi edes kansakunnaksi kutsua… joskus kutsun sitä syöväksi. Se on ihmiskunnan syöpä, Euroopan syöpä. Ja meillä ei ole siihen tabletteja, ei mitään hoitoa.”

Tällaisia sanoja olisi ollut hätkähdyttävää lukea ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä Ukrainaan. Landsbergisin sanat kuulostavat jopa vihapuheelta.

Mutta mitä ovat vihaiset sanat aikana, jolloin ukrainalaisia murhataan ja raiskataan, hävitetään? Putinin käskyllä, Venäjän asevoimien toteutuksella ja Venäjän kansan tuella. Maaliskuun lopussa julkaistun Levada-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan 83 prosenttia venäläisistä tukisi Putinin toimia – hänen suosionsa näyttää sodan takia kasvaneen.

Landsbergis istui vuosina 2003–2014 Euroopan parlamentissa. Hän sanoo tuolloin yrittäneensä saada eurooppalaiskollegansa näkemään, ettei Venäjää voi kohdella kuten muita maita.

”Meidän on opittava elämään ilman Venäjää. On vaikea nähdä, että Venäjä muuttuisi paremmaksi, yhteistyöhaluiseksi, avuliaaksi, positiiviseksi. Ehkä on mahdollista, että jätämme Venäjän vain syrjään.”

Landsbergisin mielestä Venäjä ja sen sotakoneisto pitäisi köyhdyttää henkitoreisiin lopettamalla maan energian ostaminen.

”Älkää maksako enää. Antaa heidän istahtaa kiven päälle omaan erämaahansa miettimään, miten tässä näin kävi. Että miten tässä kävi niin, että kukaan ei meitä rakasta.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.5.2022 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Putin on täynnä pelkoa, ja siksi hän vihaa kaikkea ympärillään” – Liettuan itsenäisyyden isähahmo Vytautas Landsbergis, 89, ei keksi Venäjästä mitään hyvää sanottavaa.]

[Kyllähän tuo ensimmäisen siteeraamani kappaleen sanoma on vihapuhetta, mutta luulen, että Suomen valtionsyyttäjänvirasto saa päätettyä, että kyseessä on sallittu vihapuhe, jolloin ei tarvitse nostaa syytettä. Suomen nk. vihapuhetta koskeva lainsäädäntö on tarkoituksella kirjoitettu epäselväksi, jotta ihmiset eivät voi etukäteen tietää, mikä on laitonta ja mikä ei, ja siten sensuroisivat varmuuden vuoksi itseään. Valtionsyyttäjänviraston tehtävä taas on nostaa syytteitä ihmisten pärstäkertoimen perusteella. Tai siksi, etteivät he tykkää jostain ihmisestä.]

lauantai 9. heinäkuuta 2022

S Jimmie Åkessonin hyväksyttävän maahanmuuttajan ominaisuudet

Minun mielestäni ruotsalainen poliitikko Jimmie Åkesson kiteytti poliittisesti hyväksyttävän maahanmuuttajan ominaisuudet erinomaisesti toteamalla, että "Ruotsiin voi muuttaa muualta kunhan hyväksyy, että on tullut toiseen maahan ja sopeutuu elämään sen tavoilla eikä entisen kotimaan säännöillä. Jos tulee maahan tarkoituksena tehdä rikoksia tai elää ruotsalaisten verovaroilla, ei ole tervetullut."

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 7.7.2022 julkaistussa merkinnässä Sinisilmäisyyttä ja verbaaliakrobatiaa.]

S Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä

Esimerkiksi brittiläisen IISS-ajatuspajan raportti vuodelta 2019 maalasi karun kuvan siitä, miten Nato pärjäisi ilman amerikkalaisia. Sama raportti tosin Ukrainassa nähdyn myötä yliarvioi Venäjän asevoimien suorituskykyä reippaasti. Ukrainan sodan myötä koetun herätyksen myötä tilanne kuitenkin muuttuu tulevaisuudessa. 

Naton eurooppalainen pilari vahvistuu. Yhdysvallat ei ole menossa Euroopasta mihinkään, ja hyvä niin. Naton vahva transatlanttinen luonne säilyy jatkossakin. 

Silti on ollut jo pitkään selvää, että eurooppalaisten hartioiden on kannettava maanosan turvallisuudesta jatkossa enemmän vastuuta Tyynenmeren suunnan painottuessa Yhdysvaltojen näkökulmassa. Nyt näin myös alkaa tapahtua.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 16.3.2022 julkaistussa Atte Harjanteen kirjoittamassa kolumnissa Edessä entistä eurooppalaisempi Nato.]

[Tuonne pistämäni otsikko on Uuno Kailaan (1901-1933) vuonna 1931 julkaistusta runosta Rajalla, joka on peräisin kokoelmasta Uni ja kuolema.]

[Minusta on myös hyvä, että Euroopan turvallisuuspoliittinen itsetunto vahvenee.]

perjantai 8. heinäkuuta 2022

S Putinin strategiana on edetä eri maihin vaiheittain

Merijalkaväen analyysin perusteella Putinin strategiana on edetä vaiheittain. Venäjän lähimaat on tässä strategiassa jaettu neljään aaltoon.

Ensimmäiseen aaltoon kuuluvat Valko-Venäjä, Kazakstan, Ukraina ja Georgia, joihin fokusoinnin tarkoituksena oli taata Venäjän pääsy Mustallemerelle ja Kaspian merelle sekä toimia puskurina Aasiaa, Eurooppaa ja islamilaista maailmaa vastaan. Kuten voimme todeta, kaikki neljä maata ovatkin olleet Venäjän erityyppisten toimien kohteena. Venäjä on pyrkinyt saamaan maihin nukkehallitsijan, jonka kautta Moskovalla olisi maassa tosiasiallinen kontrolli.

Valko-Venäjä on Lukasenkan kautta tiiviisti Kremlin taskussa ja Ukraina oli myös hyvin Moskovan kontrollissa kunnes venäjämielinen presidentti Viktor Janukovytš syrjäytettiin 2014 Maidanin vallankumouksessa. Kazakstanin osalta tilanne on heilunut välillä lähemmäksi, välillä kauemmaksi Venäjän kontrollista. Viimeksi tammikuussa 2022 Venäjä teki Kazakstanin presidentin Kasym-Žomart Tokajevin pyynnöstä sotilasoperaation häntä vastaan nousseen kansanliikkeen tukahduttamiseksi. Georgiaa vastaan 2008 käyty sota jätti Moskovan kannalta valitettavasti saavuttamatta osan tavoitteistaan.

Strategian toiseen ryhmään kuuluvat Moldova, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan, Armenia, Azerbaidžan ja Uzbekistan. Myös kaikissa näissä Venäjä on onnistunut vahvistamaan tosiasiallista kontrolliaan.

Strategian kolmas ryhmä on meitä huolestuttavan lähellä: Viro, Latvia ja Liettua. Analyysin mukaan Putinin strategiana on lisätä vaikutusvaltaansa näissä NATO:n suojaan ehtineissä maissa pyrkimällä vaikuttamaan propagandalla erityisesti näiden maiden nuorisoon ja poliittisiin puolueisiin. Merijalkaväen analyysin mukaan Venäjän Valko-Venäjän kanssa toteuttamien sotaharjoitusten tarkoituksena on ollut harjoitella juuri Baltian maiden valtaamista.

Neljäs ryhmä maita, joihin Venäjä pyrkii saamaan kontrollia ovat Keski-Euroopassa sijaitsevat entiset itäblokin maat Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria.

[Näin oli lausuttu Päivän byrokraatti -sivustolla 13.3.2022 julkaistussa katsauksessa ja kannanotossa NATO.]

S Facebook ja Instagram voivat sulkeutua toistaiseksi Euroopassa

Facebook ja Instagram voivat mennä kiinni eurooppalaisilta vielä tämän kesän aikana, Politico-uutispalvelu kirjoittaa. Syynä on Irlannin tietosuojaviranomaisen torstainen ilmoitus kollegoilleen Euroopassa, että viranomainen estää Facebookin omistavaa Metaa lähettämästä käyttäjien tietoja Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Päätös on vasta luonnos, mutta se on viemässä Metan viimeisen oljenkorjen tietojen siirtämiseksi.[...]

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 7.7.2022 julkaistussa Tuomas Linnakkeen kirjoittamassa artikkelissa Facebook ja Instagram voivat sulkeutua Euroopassa.]

[    :D    ]

[PS. Anteeksi vino hymiöni.]

torstai 7. heinäkuuta 2022

S Citroën Ami, liikkuva sähkövessa

Citroën Ami on halpa ja söpö sähkömopoauto, jolla ajaa noin 50 kilometriä kerrallaan, muttei oikein Suomen sääoloissa.

[Näin oli kuulunut artikkelin tiivistelmä Helsingin sanomat -lehdessä 20.11.2021 julkaistussa Niko Kettusen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ranskalainen koppimopo.] 

[PS. Auto ei tätä ajastaessa – 24.11.2021 – ole vielä myynnissä Suomessa.]

S Myös Saksan pääministeri Scholz on idiootti, osa 2

Ukrainalaiset lukivat raivon ja epätoivon vallassa liittokanslerin parin viikon takaisia pohdintoja Twitteristä: ”Voiko väkivaltaa vastaan taistella väkivallalla? Voiko rauhan saavuttaa ilman aseita?”

Niinpä. Olisiko nyt sopiva hetki myös muille tekoeettisille muikisteluille, kun keskellä Eurooppaa soditaan? Pitäisikö harkita toisen posken kääntämistä? Kunhan se poski kuuluu Ukrainalle ja siihen osuva nyrkki Venäjälle. 

[Näin oli lausuttu Jari Tervon Helsingin sanomat -lehdessä 12.6.2022 julkaistussa kolumnissa Häpeän päivät.]

S Niin sanottu Major non-NATO ally -status

Iltalehden tietojen mukaan Suomi hakee Yhdysvalloilta hyväksyntää niin sanotulle Major non-NATO ally -statukselle.

Se tarkoittaisi, että Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyö tiivistyisi entisestään. Suomi hankkisi lisäaseistusta Yhdysvalloista ja Yhdysvallat käytännössä antaisi eräänlaisen poliittisen turvatakuun Suomelle.

Tällainen asema on esimerkiksi Japanilla, Etelä-Korealla, Israelilla ja Australialla. Iltalehden tietojen mukaan asekaupoista puhutaan jo nyt Niinistön työvierailulla.

Tällainen status antaisi Suomelle mahdollisuuden valmistella rauhassa myös mahdollista Nato-jäsenyyttä. Status olisi merkittävä viesti myös Venäjän suuntaan Yhdysvalloilta.

[Näin oli lausuttu Iltalehden sivuilla 4.3.2022 julkaistussa Lauri Nurmen kirjoittamassa artikkelissa Suomi kysyy ”merkittävää ei-Nato -asemaa” Washingtonista - tästä on kyse.]

S Kansallisvaltio on se yksikkö, jonka puitteissa liberaalin politiikan arvot on mahdollista toteuttaa

Mutta eikö koko kansallisvaltio ole jo vanhentunut tällä globalisaation aikakaudella? Ihmisoikeudet ovat se iskusana, joka nyt korvaa aiemman, omaan kansakuntaan ja sen alueeseen rajoittuneen ajattelun ja identiteetin. Eikö pitäisi rajoittua vain niiden turvaamiseen, kuten USA on viime vuosikymmeninä tehnytkin?

Francis Fukuyama, jota ei tarvitse esitellä, on toista mieltä. Nimenomaan kansallisvaltio on se yksikkö, jonka puitteissa liberaalin politiikan arvot on mahdollista toteuttaa. Sitä paitsi nationalismi on hyvin todellinen ja luonnollinen inhimillinen asenne, niin ”konstruoituja” kuin kansallisvaltiot ovatkin. On olemassa liberaalia nationalismia ja sitä kannattaa suosia.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 21.6.2022 julkaistussa merkinnässä Kukahan sitäkin tarvitsee?.]

[PS. Siheeseen liittyen voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Nationalismista ja etnonationalismista ja Liberalismi on vapautta ja yksilöä kannattava poliittinen ideologia.]

S Israelia kritisoivien lauselmien jatkuva ylikorostuminen YK:n ihmisoikeusneuvostossa

Vuonna 2006 toimintansa aloittanut ihmisoikeusneuvosto on YK:n korkein ihmisoikeuksien toteutumista valvova elin. Maailmanjärjestön sääntöjen mukaan kaikkia maita tulisi arvioida tasapuolisesti ja samoilla kriteereillä.

Käytännössä tämä ei toteudu. Yksi esimerkki tästä on Israelia kritisoivien lauselmien jatkuva ylikorostuminen muihin ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin verrattuna.

Neuvoston toiminnan epätasapuolisuutta ovat vuosien aikana arvostelleet muun muassa EU, Yhdysvallat ja YK:n edellinen pääsihteeri Ban Ki-moon. Yhdysvaltain entisen YK-edustajan Alejandro Wolffin mukaan ihmisoikeusneuvosto kärsii ”patologisesta pakkomielteestä” Israelia kohtaan.

[Näin oli lausuttu Suomen kuvalehdessä 16.1.2022 julkaistussa Heikki Salmelan kirjoittamassa artikkelissa Tämäkö reilua? YK:n ihmisoikeusneuvosto paheksuu Israelia sarjatulella, mutta Kiinaa tai Venäjää se ei ole tuominnut koskaan.]

S Helsingin sanomat -lehden kaksinaismoralismi suhteessa sukupuolten väliseen tasa-arvoon, osa 2

Kumma kyllä, esimerkiksi Helsingin Sanomissa sukupuolijakauma näyttää kiinnostavan vain silloin, kun katse on johtajistossa, ökyrikkaissa ja muussa paremmassa väessä. Kun puhutaan huono-osaisista, sukupuoli tuppaa unohtumaan.

Asia on ihmetyttänyt jo vuosia, mutta nappaanpa tuoreet esimerkit viime viikolta.

[...]

Lauantain Hesari uutisoi asunnottomuudesta. Parin sivun mittaisessa jutussa jäi kertomatta, että neljä viidesosaa asunnottomista on miehiä. Sen sijaan perinteiseen tapaan kerrottiin, että naisten asunnottomuus on kasvussa.

[Näin oli Arno Kotro lausunut 2.2.2021 kirjoituksessaan Journalismi on vinossa.]

keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

S Marxismileninismi OLI kukistettavissa, aivan kuten Reagan ja Thatcher olivat uskoneet

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tuore minidokumenttisarja Thatcher & Reagan: A Very Special Relationship perkaa maan entisen pääministerin Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain entisen presidentin Ronald Reaganin erityissuhdetta.

Kuten tunnettua, kaksikko tuli keskenään erinomaisesti toimeen. Heitä yhdisti visio siitä, että kommunismi on kukistettavissa. Ja kuten tiedämme, Thatcher ja Reagan olivat siinä myös oikeassa. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 30.4.2022 julkaistussa Annamari Sipilän kirjoittamassa kolumnissa Ronald Reagan oli ”historian oikealla puolella” jo vuonna 1981, toisin kuin Länsi-Saksa ja jopa Margaret Thatcher.]

[Marxismileninismiin, jota myös kommunismiksi on kutsuttu, liittyvästä kirjasta Kommunismin musta kirja on teksti Liberalismiwikissä.]

tiistai 5. heinäkuuta 2022

S Narsistiset diktaattorit

Narsististen diktaattorien käytöstä ja toimia määrää itseihailu ja ihailluksi tulemisen tarve.

He näkevät itsensä ainutlaatuisina yli-ihmisinä, joille on annettu erityinen tehtävä. Heillä on mielestään oikeus toteuttaa tehtäväänsä välittämättä muista ihmisistä tai säännöistä.

Kongon itsevaltias Joseph Mobutu muutti maansa varkaiden paratiisiksi, kun hän nousi 1960-luvulla valtaan.

Mobutu närkästyi aidosti, kun häntä muistutettiin 1990-luvun puolivälissä, että hän oli haalinut omaisuutta jo yli viiden miljardin euron arvosta.

Mobutu protestoi, että hänellä tuskin oli siitä edes kymmenesosaa – ja mitä se nyt oli 30 vuoden palvelusta niin ison maan presidenttinä? 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 14.4.2022 julkaistussa Hannu Pesosen kirjoittamassa artikkelissa Vainoharhat vaivaavat diktaattoreja – kriisit alkavat usein yksinvaltiaista, jotka eristäytyvät arjesta.]

S The Hyneman on ollut erinomainen erikoistehostemies

Erikoistehosteita tekemään mies päätyi omien sanojensa mukaan määrätietoisesti sen jälkeen, kun oli puntaroinut mielessään, mitä haluaa tehdä ja mistä pitää? Hän totesi olevansa kiinnostunut erikoistehosteista ja niiden tekemisestä.

Hynemanin pikkutarkka luonne ja toiminta vakuuttivat alan toimijat. Jopa niin, että hänet palkannut yrittäjä päätti myydä koko talousvaikeuksissa olevan firmansa Hynemanille yhdellä dollarilla. Hyneman on työskennellyt myös muun muassa Matrix- ja Arachnophobia -elokuvien erikoistehoisteita tehneissä firmoissa.

”Pidän yhtenä merkittävimmistä elokuvatehosteistani Arachnophobia-elokuvan hämähäkkejä. Olin toki vain tehostetiimin osa, mutta tein niitä lukuisia”, Hyneman kertoo.

Kaikki hämähäkkikammoiset muistavat varmasti ne hämähäkit vuoden 1990 Arachnophobia-elokuvassa.

[Näin oli lausuttu Seura-lehden sivuilla 27.1.2022 julkaistussa Jukka Hiiron kirjoittamassa artikkelissa Myytinmurtajien Jamie Hynemanin nuoruudessa hippiliike eli kultavuosiaan – Tuleva propellipää karkasi 14-vuotiaana kotoaan: ”Se oli mahtavaa aikaa”.]

maanantai 4. heinäkuuta 2022

S Putin ja sodanvastaiset lausunnot

Venäjän uusien lakien mukaan mikä tahansa sodanvastainen lausunto voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Tämä koskee myös taiteen muodossa esitettyjä yhteiskunnallisia kannanottoja. Kun sortokoneisto on kerran lähtenyt käyntiin, sitä on vaikea pysäyttää.

Heti sodan alkupäivinä minuun otti yhteyttä teatterinjohtaja, jonka teatterissa esitettiin näytelmääni. Hän kyseli kautta rantain, että enhän suinkaan ollut lähiaikoina allekirjoittanut mitään sodanvastaisia vetoomuksia. Luin rivien välistä viestin todellisen sisällön ja vastasin: ”Jos teitä pelottaa, poistakaa näytelmäni ohjelmistosta.”

Enää kukaan ei kysele. ”Poliittisesti epäilyttävät” näytelmät vain katoavat ohjelmistoista. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.5.2022 julkaistussa venäläisen dramaturgin Mikhail Durnenkovin esseessä Olin häpeissäni siitä, että me venäläiset emme tunne häpeää mistään – kauna on tärkeä käsite venäläisen yhteiskunnan ymmärtämisessä.]

sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

S Elokuvahistorian todellinen uhri on maatilan Unto

KULTTUURISODAN temmellyksissä on tapana nostaa tikun nokkaan elokuvien haitalliset nais- ja vähemmistökliseet ja huutaa hahmojen yksiulotteisuutta. Samaan aikaan tarkoituksella sivuutetaan maaseudun ihmisiin lyötävät leimat, ikään kuin raiskauksesta haaveileva maalaisjuntti olisi jokin esseistinen elokuvataiteen syväanalyysi. Esimerkiksi 1970-luvun cinemafeminismi kiinnitti lukijoidensa huomion Amy Summerin (Olkikoirat, kuva) kaltaisten "typyjen" tai "kiusoittelijoiden" seksikkyyteen, jolla motivoitiin raiskausfiktio, mutta jätti tietoisesti huomioimatta elokuvataiteen muut stereotypiat, kuten maalaismiehiin kohdistetun panettelun. Ajan kriitikot kuten Molly Haskell samastuivat miesten näkökulmaan ja tulkitsivat Amya heidän uhrinaan, mutta sivuuttivat sivistyksen ja maaseudun välisen konfliktin. Nyt 50 vuotta myöhemmin on syytä mennä jo eteenpäin. Modernissa kulttuurisodassa huudetaan yhä vain naisten ja vähemmistöjen kohtelua elokuvissa, mikä on absurdia, koska naiset on viimeiset pari vuosikymmentä esitelty tarinoiden voittajina.

Elokuvahistorian todellinen uhri on maatilan Unto, joka surutta assosioidaan sisäsiittoiseksi (Ihmisjahti, 2003) maalaismutantiksi (Yön silmät, 1977) tai reviiritietoiseksi tappajaksi (Raivoisa ajojahti, 1981) ja joka kasvattaa lapsensakin itsensä kaltaisiksi mulkuiksi (Eden Lake, 2008). Lisäksi Unto raiskaa jokaisen, jonka saa kiinni.

[Näin oli lausuttu Elitisti-sivustolla 9.8.2021 julkaistussa Jari Mustosen kirjoittamassa kolumnissa Saatanan punaniskat - elokuvataide ei opeta vihaamaan naisia, vaan maalaisia.]

lauantai 2. heinäkuuta 2022

S Manner-Kiinassa kaikenlainen kansalaisten jututtaminen yritetään nyt tehdä mahdottomaksi

Ulkomaisten toimittajien asema on kiristynyt samaa tahtia kuin Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen ote on tiukentunut ihan kaikesta.

Tuntuu, että kaikenlainen kansalaisten jututtaminen yritetään nyt tehdä mahdottomaksi. Jos toimittaja pysäyttää kadulla ihmisen haastateltavaksi, on erittäin todennäköistä, että vartija on pian kimpussa.

Kun tulin marraskuussa Pekingiin muutaman vuoden tauon jälkeen, vartijat ajoivat minut puistosta pois. He vaativat, että minun täytyisi kysyä kaupungin puisto-osastolta lupa, jotta saisin haastatella puiston kävijöitä. Jos lupa olisi irronnut, poliisi olisi ”auttanut” minua arkisen aiheen teossa.

Minulle ei ole sattunut pientä estämistä pahempaa, osin ehkä siksi, että koronarajoitusten vuoksi en ole päässyt Pekingistä oikein mihinkään. Eniten kirjeenvaihtajia häiritään maakuntamatkoilla.

Edeltäjiäni on vuosien varrella pidätetty hetkeksi, tönitty juttukeikoilla, puhuteltu ja pakotettu kirjoittamaan itsekritiikkiä. Heidän perheitään on piilotellusti uhkailtu, ja heidän tyhjässä kodissaan ovat yhtäkkiä kirjat pudonneet kuin itsekseen hyllystä lattialle. 

Suomalaiset toimittajat ovat silti päässeet Kiinassa hyvin vähällä. Suomeksi tehdyt jutut eivät leviä laajalle maailmassa, joten meillä suomalaisilla kirjeenvaihtajilla ei ole niin väliä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 15.5.2022 julkaistussa Mari Mannisen kirjoittamassa artikkelissa Tällaista on olla valtion vihollinen – Kiinassa ulkomaisia toimittajia seurataan, tönitään ja pidätetään.]

S Venäläinen runoilija Vladimir Vysotski (1938-1980)

Maassa, jolla oli autoritaarinen menneisyys ja totalitaarinen nykyisyys, taiteilijalla oli kaksi vaihtoehtoa. Joko hän ryhtyi sosialistisen realismin seireenilaulajaksi tai kääri kritiikkinsä kieleen, jota sensuuri ei oikein ymmärtänyt. Vysotski käytti tätä jälkimmäistä.

Vaikka Vysotskin poliittisuudesta on paljon kiistelty, meille on aika selvää, että hän oli poliittinen taiteilija – tai olisiko parempi sanoa, hän oli myös poliittinen taiteilija. Hänen kohteenaan oli neuvostoyhteiskunta kaikkine ulottuvuuksineen, ne kipuilut ja myös onnen hetket, jotka neuvostoihminen kohtasi. Vysotskin lauluissa Jumalansa hylännyt yhteisö ei tunnista ongelmiaan. Se ei tunnista ihmisten synkkyyttä ja pahuutta, hulluutta ja valitusta, vääryyttä ja tyhmyyttä. Se ei tunnista alkoholismia ja itsemurhia, ei varkauksia, tappeluita eikä väkivaltaa – tai ainakaan se ei välitä niistä.

Vysotski oli äärimmäisen tuottelias. 17 vuotta kestäneen uransa aikana hän teki 600-700 laulua, ja niissä eli ja hengitti koko hänen aikansa, koko olemassa ollut Neuvostoliitto. Vysotskilla oli vahva kunnioitus Neuvostoliittoa, omaa maataan kohtaan, mutta hän oli tyytymätön kaikkeen siihen pahaan ja huonoon, mikä tuossa maassa konkretisoitui. Hänen ironiansa ja satiirinsa oli usein murskaavaa, mutta sen kiinni saaminen on usein vaikeaa. Sen ymmärtäminen edellyttää Neuvostotodellisuuden ainakin kohtuullista tuntemusta.

[Näin oli lausuttu Suomen humanistiverkko Agricolan sivuilla 2.5.2022 julkaistussa Kari Immosen kirjoittamassa kolumnissa Vladimir Vysotski oli kriittinen trubaduuri joka etsi totuutta. Runoilijasta on olemassa myös Wikipedia-artikkeli.]

perjantai 1. heinäkuuta 2022

S Levi joutui toteamaan, että tuossa tilanteessa rukoileminen olisi ollut varsin hävytöntä

Levi tunsi leirillä houkutusta rukoiluun yhden, ja vain yhden, kerran.

Seistessään lokakuussa 1944  alasti jonossa muiden alastomien vankien puristuksessa kädessään henkilökorttinsa. Tietämättä, joutuisiko saman tien kaasukammioon vai olisiko vielä tarpeeksi voimakas tekemään orjatyötä.

Yhdellä silmäyksellä SS-mies ratkaisi kunkin kohtalon ojentaen paperin oikealla tai vasemmalla puolella olevalle avustajalle, mikä merkitsi vangeille elämää tai kuolemaa.

Hetken Levi empi jonossa, mutta sitten hänessä heräsi oikeudentunto.

”Rukoileminen tuossa tilanteessa ei olisi ainoastaan järjetöntä, vaan myös rienaavaa ja hävytöntä, ei-uskovaisen ihmisen äärimmäisen katala teko. Torjuin houkutuksen: tiesin, että jos jäisin henkiin, saisin hävetä temppuani.”

[Näin oli lausuttu Vapaa-ajattelijain Liiton lehden Vapaan ajattelijan numerossa 4/2021 julkaistussa artikkelissa Koska Auschwitz on olemassa, Jumalaa ei voi olla.]

S Pekingiä kiinnostaa sotilaallinen näkökulma, jota sota Ukrainassa valottaa

Ensi sijassa Pekingiä kiinnostaa sotilaallinen näkökulma. Venäjän asevoimat oletettiin taitaviksi, kokeneiksi ja varustukseltaan ylivoimaisiksi. Niiden vaikeudet vallata pienempi ja heikompi rajanaapuri tulivat Kiinalle yllätyksenä. Kiinassa mietitäänkin nyt, miten maan armeijalle – jolla on vain vähän sotakokemusta – kävisi, jos se ylittäisi Taiwaninsalmen vallatakseen saaren, joka on vuosikymmeniä valmistautunut puolustautumaan hyökkäystä vastaan.

Venäjän vaikeudet Ukrainassa on pantu puutteellisen varustelutason, takkuilevan logistiikan ja sotilaiden alhaisen moraalin tiliin. Asevoimien syvälle käyvällä korruptiolla on ollut oma osuutensa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomissa 6.5.2022 julkaistussa Robert Wihtolin kirjoittamassa vieraskynäkirjoituksessa Ukrainan sota toi Kiinalle monta uutta huolenaihetta. Kirjoittaja on dosentti Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulussa.]

[Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa alle vuoden vanhan blogikirjoitukseni Miten kommunistinen Kiina ja demokraattinen Taiwan voisivat yhdistyä ilman sotaa.]

S Kovin moni sosiaalitieteellinen opinnäyte nojaa syysuhteiden selvittämisen kannalta vain ihmisten kertomuksiin siitä, mitä he uskovat tai miten he jonkin asian kokevat

Turun yliopiston julkaisu (Aurora 1/2021) esittelee sosiologi Erica Åbergin ulkonäkönormeja käsittelevän väitöskirjan. Lehden mukaan väitöstyön tulokset osoittavat, että ”naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten” ja että ”ulkonäkötyöstä ei koidu naisille juuri hyötyä”. Åbergin kerrotaan käyttäneen aineistonaan kahta lähdettä: Suomen väestöä edustavaa kyselytutkimusaineistoa ja kymmenen äidin haastattelua.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että joko väitöstyössä tai siitä kertovassa lehtijutussa on virhe. Virhe ei ole väite, että miehiltä ja naisilta oletetaan erilaista käyttäytymistä. Näin luultavasti on kaikkialla maailmassa; kyse on oikeastaan truismista. Sitäkään ei voitane pitää virheenä, että väite erilaisista oletuksista on keskeneräinen. Siitähän ei käy ilmi se olennainen asia, että kuka mitäkin keneltäkin olettaa ja miksi. Tai onko oletuksilla vaikutuksia ja miksi?

Mikä siis on väitöstyössä oleva virhe? Väitöksessä esitetään, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä enemmän kuin miesten ja että naiset eivät hyödy ulkonäön eteen näkemästään vaivasta. Kyseisten päätelmien virhe on siinä, että niihin ei ole mahdollista päätyä käytettyjen menetelmien eli haastattelu- ja kyselyaineiston perusteella. Tutkimustulos olisi ollut perusteltu, jos se olisi muotoiltu vaikkapa seuraavasti: ”Naiset kertovat kokevansa, että heidän odotetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten.” Ja jatkon olisi pitänyt kuulua: ”Naiset kertovat kokevansa, että he eivät hyödy ulkonäkötyöstä.”

Saivartelen siksi, että niin moni sosiaalitieteellinen opinnäyte nojaa syysuhteiden selvittämisen kannalta vajavaiseen menetelmään eli ihmisten kertomuksiin siitä, mitä he uskovat tai miten he jonkin asian kokevat. On kuin tutkimuksessa ei edes yritettäisi selittää ihmisen käyttäytymistä.

Syy haastattelututkimusten puutteellisuuteen on ilmeinen: haastateltavien kertomukset saattavat olla peräisin lähes mistä tahansa, esimerkiksi siitä, että haastateltavat olettavat tutkijan haluavan kuulla juuri tietynlaisia vastauksia. Tai ehkä tutkija huomaamattaan johdattelee haastateltavia vastauksiinsa. Haastateltavat usein myös kaunistelevat asioita ja esittävät hyveellisempää ja syvällisempää kuin he todellisuudessa ovat. Joskus tätä tehdään tietoisesti, joskus tahattomasti itseäkin pettäen.

[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Ulkonäköpaineet arjessa ja akateemisessa tutkimuksessa.]

S Viron pääministeri Kallas on oppinut paljon Suomelta ja suomalaisilta

Minä olen oppinut paljon Suomelta ja suomalaisilta. Toivon, että voimme johdattaa teidät läpi Nato-prosessinne, jotta voisimme olla teidän parhaat ystävänne Natossa.

[Viron pääministeri Kaja Kallas Helsingin sanomat -lehdessä 6.5.2022 julkaistun Pekka Mykkäsen kirjoittaman uutisartikkelin ”Putin on sota­rikollinen, joten en näe mitään järkeä keskustella hänen kanssaan”, sanoo Viron pää­ministeri mukaan.]