Marx esittää, että jos käy hyvin, kaukaisessa epämääräisessä tulevaisuudessa odottaa yltäkylläisyyden maailma, jossa ihmiset ovat vapautuneet puutteesta, rasituksesta ja pakosta esittää olevansa jotakin muuta kuin ovat. Teknologia kehittyy lopulta niin pitkälle, että kaikkea on yhtä helppoa ja halpaa tuottaa rajattomasti kuin jo nykyään voidaan tuottaa vaikkapa kuulakärkikyniä.
Tällöin omaisuus menettää merkityksensä, koska ihmiset lakkaavat katsomasta sen perään sen tarkemmin kuin he nyt katsovat kyniensä perään: kukaan ei jää katkerana suremaan, jos hukkaa kynänsä jonnekin tai jos kynän lainannut ihminen ei palautakaan sitä takaisin.
Ja tämä yltäkylläisyyden tila tunnettaisiin kommunismina.
Kirjaani motivoi ajatuskulku, jonka mukaan sitä, mitä Marx tarkoitti kommunismilla, on viime aikoina länsimaissa alettu vähitellen lähestyä ilman että juuri kukaan on huomannut tätä. Työtä ei enää riitä kaikille, eikä 1970-luvulla päättynyt täystyöllisyyden aikakausi ole sittemmin palannut.
Mutta Marx esitti ylistämänsä teknologisen kehityksen eräänä merkkinä olevan juuri sen, että sama hyvinvoinnin määrä voidaan tuottaa aina vain pienemmällä työpanoksella. Kuten suomalainen sananlaskukin sanoo: hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Eurooppalaisten keskimääräinen vuosityöaika supistui vuosina 1830–1990 lähes puoleen, noin 3000 tunnista 1700 tuntiin.
Samalla tapahtui kuitenkin ihmiskunnan historian pökerryttävin vaurastuminen – bruttokansantuotteen kasvukäyrä oli pitkällä aikavälillä melkein pystysuora. Miksi? Koska työn tuottavuus kasvoi samaan aikaan noin 25-kertaiseksi. Missä talous kehittyy ja aineellinen elintaso nousee, siellä työn määrä henkeä kohti nimenomaan vähenee eikä lisäänny.
[tietokirjailija ja kääntäjä Tommi Uschanov Ylen sivuilla vuoden 2019 kesäkuussa julkaistussa kolumnissaan Marx ja meemit määrittelevät nykyvasemmiston]
[I PS. Asiaa vaikeuttanee se, että naissukupuolen tavallisen
edustajan mielestä hänen unelmiensa miehellä tulee olla sosiaalista
statusta. Tämä osaltaan estää monen miessukupuoluen edustajan
hyppäämistä oravanpyörästä pois.]
[II PS. Star Trek -scifisaagahan
on eräänlaista kuvausta siitä, miten kävisi, kun ihmiset ovat päässeet
hyppäämää oravanpyörästä pois, kun on keksitty laite, jota tekee
halvalla hyviä kopioita kaiken maailman kivoista asioista. Ja on näin päästy
yltäkylläisyyden maailmaan.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti