Säveltäjä Kari Rydman esittää blogissaan tuhmasti, että hän ei halua alistua poliittiselle hysterialle.
...Mutta mitä pahaa poliittisessa hysteriassa muka on? Sillähän on saatu paljon hyvää aikaan. Muistakaa vaikka mccarthyismi Yhdysvalloissa 1950-luvulla.
Mutta, oi, siis katso, blogimerkintä:
En halua alistua poliittiselle hysterialle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti