Kartellien valta pohjaa rahan lisäksi valtion harjoittaman väkivallan uhkaan ja poliittiseen sekasortoon.
Ironisesti juuri Kolumbia, joka vastaanottaa eniten aseellista apua Yhdysvalloilta käydäkseen huumeiden vastaista sotaa, on kokaiinin tuotannon keskeisin kasvumaa.
Marraskuussa 2019 Boliviassa tapahtunut oikeiston johtama kansannousu ajoi kokaviljelijöiden tukeman presidentti Evo Moralesin maanpakoon. Puoli vuotta kestäneiden väkivaltaisuuksien keskellä väliaikainen hallitus julisti kovien otteiden käyttöönottoa kokaiinin tuotannon tukahduttamiseksi.
Tällä ajanjaksolla kokalehden laiton viljelyala kasvoi noin 5 000 hehtaarilla, eli puolet koko aikavälin 2014 – 2020 kasvusta.
[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 27.10.2022 julkaistussa Olli Kaukonen Lindholmin kirjoittamassa artikkelissa Huumeiden vastainen sota vai humaani päihdepolitiikka – kumpi toimii paremmin kokaiinin tuottajamaissa?.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti