Minua vähän ärsyttää ainakin se, että keskustelussa usein nostetaan esiin se miten ideologioiden nimien lausuminen on tärkeää. Malliesimerkkejä ovat esimerkiksi ”kommunisti” ja ”natsi” -sanan viljely erimielisyyden tunnusmerkkinä. ; Usein kiehtovaa on esimerkiksi se, miten joku joka (1) erityisen vahvasti rinnastaa kommunismin samanlaiseksi hirmutekomaailmaksi kuin natsismi ja (2) valittaa sitä miten natseja nähdään joka paikassa on sitten (3) itse kevyesti kylvämässä juttuja joissa erimielisiä maalataan kommunisteiksi. (Minäkin, libertaarihko oikeistolainen ateisti saan usein kuulla olevani kommunisti.) Vastaava vertailukohta on tietenkin historian kaivelusta noitavainojen kohdalla valittava kristitty joka lietsoo joka väliin kiukkua ranskan vallankumouksesta.
[eräs nettituttuni blogissaan 19.11.2020 julkaisemassaan merkinnässä Ajatusten vapaat markkinat näyttävät nyt arvokonservatiiveistakin vaativan sensuuria...]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti