Holménin mukaan tutkimus on viime vuosina palauttanut evankeliumeille uskottavuutta. Jos luovutaan tiukimmasta totuuskäsityksestä, evankeliumit voivat kertoa paljonkin.
Vaikuttaa selvältä, että Jeesus puhui vertauksin, vaikka emme koskaan saa tietää, mitkä evankeliumien vertauksista olivat juuri hänen keksimiään.
Ainakin yhtä pidetään melko varmana. Evankeliumeissa toistuvaa omaperäistä opetusta Jumalan valtakunnasta pidetään aitona Jeesuksen opetuksena, vaikka hieman epäselväksi jää, mitä Jeesus sillä tarkoitti.
”Se on kaikkialla läsnä. Kaikki, jotka Jeesuksesta jotain muistivat, muistivat Jumalan valtakunnan. Se on lähes uniikki. Juuri sellaista ilmaisua ei ollut juutalaisuudessa tai muualla Raamatussa.”
Pitkään ajateltiin, että alkukristityt olisivat muokanneet Raamatun kertomuksia niin vahvasti, että aitoa Jeesusta olisi evankeliumeista vaikea enää löytää. Uudempi tutkimus on löytänyt Jeesuksen piikkiin Raamatussa pantuja ajatuksia aikansa juutalaisuudesta. Se parantaa Raamatun Jeesuksen uskottavuutta.
Monet tutkijat olettavat, että Jeesus piti itseään juutalaisena, jolle itselleen ei olisi tullut mieleenkään perustaa uutta uskontoa.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 24.12.2020 julkaistussa Ville Similän kirjoittamassa artikkelissa Jeesus ei ehkä syntynyt joulukuussa, mutta kolme muuta suurta asiaa hänen elämästään voidaan tietää lähes varmasti.]
Toisaalta evankeliumeja on olemassa neljättäkymmentä, mutta Uuteen Testamenttiin huolittiin vain ne neljä, jotka kertoivat Tarinan suunnilleen samankaltaisesti.
VastaaPoistaMutta toisaalta niitä ei yhdenmukaistettu.
Poista