S Miksi haittaverot ovat kuluttajalle parempi kuin subventiot

Haittaverot tulevat kuluttajille kalliiksi, kun taas subventiot pienentävät kuluttajan laskua. Näin moni ajattelee, mutta se ei ole totta. Haittaverot tuovat rahaa valtion kassaan ja subventiot vievät sitä. Samat kuluttajat joutuvat tämän laskun maksamaan joko korkeampina veroina tai huonompina julkisina palveluina.

Kun valitsemme mieluummin haittaverot kuin subventiopolitiikan, meillä riittää rahaa kunnon koulutukseen ja siihenkin, että pidämme huolta vanhuksistamme.

[diminutiivisesti puutarhatontunkuvatukseksi tituleeraamani Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 22.2.2020 julkaisemassaan merkinnässä Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?]

S Laajan hyvinvointivaltion on lähdettävä yhtenäiskulttuurista

Astetta laajemmin on mahdollista argumentoida, että laajan hyvinvointivaltion on lähdettävä yhtenäiskulttuurista, jonka keskeiset arvot ja ihanteet ovat yhteiset kaikilla elämän osa-alueilla. Kun ihmiset kokevat olevansa keskenään samanlaisia, silloin he kykenevät moraalisesti samaistumaan toistensa kohtaloihin ja ovat valmiit esimerkiksi maksamaan veroja, joilla järjestävät toisilleen hyvinvointipalveluita.

Sellainen ihmisten tasa-arvoisuudesta lähtevä ajattelu, joka hyvinvointivaltion taustalta löytyy, saattaa aina vaatia taustakseen jonkinlaisen yhtenäiskulttuurin, jonka sisällä voi kyllä olla monikulttuurisuutta, mutta vain tämän yhtenäiskulttuurin asettamien rajojen ja puitteiden sisällä. Tämän argumentin on ehkä terävimmin esittänyt brittiläinen vasemmistofilosofi Brian Barry (1936–2009) teoksessaan Culture and Equality (2001).

En aikoinani sanonut hänestä omassa kirjassani mitään, mutta maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskysymysten myöhempi nousu politiikan asialistan kärkeen on saanut minut ajattelemaan, että olisi pitänyt.

[tietokirjailija ja kääntäjä Tommi Uschanov Ylen sivuilla vuoden 2019 kesäkuussa julkaistussa kolumnissaan Marx ja meemit määrittelevät nykyvasemmiston]

S Ihmiset sekoittavat mielessään Corona-oluen koronavirukseen

Newyorkilainen pr-toimisto 5W Public Relations on teettänyt kuluttajatutkimuksen oluenjuojilla, ja tulokset ovat hätkähdyttäviä. Peräti 38 prosenttia vastanneista sanoo, ettei joisi nyt Corona-merkkistä olutta missään tilanteessa.

Vastaajista 16 prosentille oli epäselvää, onko meksikolaisella Corona-oluella jotain tekemistä Kiinasta liikkeelle lähteneen koronaviruksen kanssa.

”Vaikka brändi on väittänyt, että kuluttajat kyllä ymmärtävät, ettei viruksen ja olutyhtiön välillä ole mitään tekemistä, tämä on katastrofi Corona-brändille. Mikä brändi haluaisi tulla assosioiduksi ihmisiä ympäri maailmaa tappavaan virukseen”, 5WPR:n toimitusjohtaja ja perustaja Ronn Torossian kommentoi tiedotteessa.

[Näin oli lausuttu Kauppalehdessä 28.2.2020 julkaistussa Jaakko Isoniemen kirjoittamassa uutisartikkelissa Koronavirus sai amerikkalaiset karttamaan Corona-olutta, ja kaikki eivät ymmärrä eroa virukseen.]

[Itse nautin vain joku viikko sitten pullollisen Corona-olutta. Ihan hyvää oli. Mutta hämmästyttävää on ihmisten typeryys. Vaikka ei ehkä pitäisi olla.]

S Sam Harrisin suhteesta Jordan Petersoniin

Kansan Uutisten artikkelin mukaan jopa ”yhteistyö” joidenkin ihmisten kanssa on raskauttavaa: ”Harris on tehnyt yhteistyötä Milo Yiannopoulosin ja Jordan Petersonin kaltaisten oikeistoideologien kanssa ja kannattanut muslimien vastaista etnistä profilointia.”

[...]

Mitä taas tulee Jordan Petersoniin, Harris on kritisoinut myös hänen paikoin löysää ajatteluaan. Lisäksi Petersonin mahdollisella ”oikeistolaisuudella” ei ole tekemistä sen kanssa, mitä Harris itse politiikasta ajattelee. Harrisin ja Petersonin yhteistyökin on lähinnä ollut osallistumista samoihin kriittistä keskustelukulttuuria edistäviin tilaisuuksiin. Kansan Uutisten kirjoittaja väittää lisäksi, että Harrisin huomiot etnisestä profiloinnista edustaisivat muslimivastaisuutta. Näin vakava väite kaipaisi suoriin sitaatteihin nojaavia perusteluja, ei yliolkaisia heittoja. 

[tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalo Ihmisluontoa etsimässä -blogissaan 4.9.2019 julkaisemassaan merkinnässä Kansan Uutiset islam- ja feminismikritiikistä]

S Tämä tuo nykyelämässä ahdistusta, vaikka ennen ei ollut tosiasiassa paremmin

Nyt jokainen ymmärtää, että lapset tulevat elämään aivan erilaisessa maailmassa ihan siitä riippumatta, mitä itse tekee. Se on iso henkinen muutos, joka tuo elämään paitsi toivoa paremmasta, myös ennustamattomuutta ja epävarmuutta.

Muutoksen ahdistavuus saa monet ajattelemaan, että ennen oli paremmin. Ennen kuitenkin 2/3 syntyneistä lapsista kuoli ennen kuin saivat omia lapsia, välillä kuoltiin vähän vähemmän ja välillä taas selvästi enemmän. Tämän voi päätellä siitä, että lapsia syntyi keskimäärin kuusi tai jopa enemmän eikä väkiluku kuitenkaan kasvanut.

[diminutiivisesti puutarhatontunkuvatukseksi tituleeraamani Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 24.2.2020 julkaisemassaan merkinnässä Onko turvallisuushakuisuus niitattu ihmisen evoluutioon?]

S Hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee nimenomaan matalan osaamistason maahanmuuttajia

Kansalaisten asema toisaalta muuttuu elinkaaren aikana. Useimmat ihmiset ovat aluksi nettosaajia, mutta muuttuvat sitten nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällä taas nettosaajiksi.

Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.

Saksan hallitus on arvioinut, että maahanmuuttaja maksaa valtiolle keskimäärin 12 000 euroa vuodessa. Bertelsmann-säätiön tutkimuksessa laskettiin 2014, että keskimääräinen maahanmuuttaja aiheuttaa kaikki julkiset menot huomioon ottaen Saksalle nykyrahassa 79 100 euron kustannukset, siis ihmisen elinkaaren yli laskettuna.

On näyttöä, että hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee nimenomaan matalan osaamisen ihmisiä. CESifon tutkimuksen mukaan sosiaaliset reformit johtivat suureen köyhien ihmisten muuttoliikkeeseen New Yorkiin sillä seurauksella, että kaupunki ajautui 1970-luvulla konkurssin partaalle.

Suomessa keskituloiset maksavat 20–30 prosenttia verojen ja maksujen kokonaissummasta, suurituloisin kymmenesosa noin 42 prosenttia kaikista veroista ja maksuista.

Todellisuudessa tilanne on vielä vaikeampi, sillä 44 prosentin veroaste jää paljon alle julkisen menoasteen, joka Suomessa on 57 prosenttia. Julkinen talous elää velaksi. 

[Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Suomen kuvalehdessä 17.10.2017 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Hyvinvointi­yhteiskunta ja vapaa maahanmuutto ovat kestämätön yhdistelmä]

S Leveä pensseli kannattaa jättää laatikkoon, koska ei Suomi ole natsien eikä kommunistien vallassa

Itse asiassa voisimme jättää leveän pensselin laatikkoon hieman useamminkin. Ei yritys muutu natsifirmaksi jos yksi työntekijä on persuaktiivi. Ei järjestö rakasta Stalinin joukkomurhia vaikka joukossa on vanhoillinen vasemmistolainen. Menen jopa näin pitkälle: ei kansa jätä Yleisradion uutisia lukematta vaikka niissä ei jokaisen aatteen, poliitikon ja aktivismin eteen laiteta etuliitettä ”ääri-”. Suomi ei ole natsien eikä kommunistien vallassa. Natsit lahdattiin toisessa maailmansodassa ja yli jääneet Nürnbergissä, kommunistit tappoi Neuvostoliitto ja se mitä jäi aatteista henkiin on pieni, säälittävä joukko syrjäytyneitä vässyköitä joka ei kaipaa mediahuomiota. 

[pörrökorvainen ja kerubinkasvoinen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 7.12.2019 julkaisemassaan merkinnässä Uusnatsit pois kaduiltamme!]

S Karjalan tasavaltaa Venäjä nuivii, koska sen historia on "liian" suomalainen

Karjala on Venäjän federaation ainoa ei-venäläinen osatasavalta, jonka nimikkokansan kielellä ei ole virallista asemaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kieli on läheistä sukua suomelle ja muodostaa Moskovan mielestä siksi uhan Venäjän federaation alueelliselle yhtenäisyydelle sekä etnisten venäläisten enemmistöasemalle tasavallan väestössä.

[Window on Eurasia -verkkojulkaisu Verkkouutiset-verkkolehdessä 24.2.2020 julkaistun uutisartikkelin Venäjän Karjalassa juhlitaan Akseli Gallen-Kallelan lippua mukaan]

S Kun minulle puhutaan englantia esimerkiksi Tennispalatsin yläkerran kahvilassa

En ole välittänyt käydä koko Triplassa, koska olen Kimmo Hantusen (HS Mielipide 22.12.) ja Tiina Halttusen (HS Mielipide 23.12.) tavoin ärsyyntynyt englantisoimisesta. Kun minulle puhutaan englantia esimerkiksi Tennispalatsin yläkerran kahvilassa, en ”ymmärrä”, vaan jatkan suomeksi. Jos työskentelee suomalaisessa kahvilassa, ei ole iso vaiva opetella kahvilasanasto suomeksi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden mielipideosastolla 24.12.2019 julkaistussa neurologi Pirjo Laurénin kirjoituksessa Omaa suomen kieltämme on syytä kunnioittaa.]

S Vain äärioikeisto kiinnittää huomiota islamilaisen kulttuurin piirissä pesiviin ihmisoikeusongelmiin

– Pelkään vastareaktiota tästä avautumisesta. Luulen, että saan jyrkkää kritiikkiä siitä, että olen häpäissyt yhteisöni. Enää en vaikene! Suomessa vain ihmisoikeusjärjestöt ovat satunnaisesti nostaneet esiin kunniaväkivaltailmiön, mutta poliitikot ovat olleet syvässä hiljaisuudessa. Omassa kulttuurissani kunnian kanssa synnytään, toisin kuin Suomessa, jossa kunnia ansaitaan teoilla. Julkisesti puhuminen kunniakulttuuriin liittyvistä ongelmista on muslimikulttuurin näkökulmasta häpeällistä, mutta suomalaisessa kulttuurissa pyrkimys ongelmien ratkaisuun nähdään kunniallisena. Suomessa meidän on opeteltava keskustelemaan kiihkottomasti myös aiheista, joita ns. äärioikeisto on lähes yksinoikeudella käsitellyt. Keskustelun on oltava avointa ja ongelmat tiedostavaa, mutta rasismin tuomitsevaa. Ongelmat eivät poistu sillä, että vaikenemme, koska pelkäämme rasistien provosoituvan. 

[Näin oli lausuttu Ilta-lehdessä 10.5.2019 julkaistussa Sami Spåran kirjoittamassa artikkelissa Kunniaväkivalta alkoi heti kun Eva, 29, luopui huivista - Tuttu mies repi hiuksista ja löi: ”Olen joutunut katkaisemaan välini ihmisiin, joita rakastin”.]

[PS. Hienoa, että haastateltava sanoo "ns. äärioikeisto". Ymmärtää, että kyseessä on leimakirveen käyttö. On muuten huomattavaa, miten itäroomalaisille tunkkaisille linjoille monet kulttuurieliitin jäsenet ovat päätyneet. (En viitsi käyttää tässä yhteydessä nimitystä "Bysantti", koska sellaista valtakuntaa ei ole koskaan ollut.)]

S Perussuomalaiset osa fasismin ja hitleriläisen kansallissosialismin vastaista rintamaa

PS-nuoret menettivät jo aiemmin valtionapunsa, kun heidän viestintänsä arvosteltiin luoneen tummaihoisia henkilöitä kohtaan vihamielisen ja halventavan ilmapiirin. Maanantaina perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen jätti tuomitsematta Jalosen fasismi-lausunnon, vaikka arvostelikin sitä.

Halla-ahon mukaan puolue ei hyväksy nuorisojärjestöltään tällaista toimintaa.

– Ei, ja puolue on nyt viimeisten kahden vuoden aikana tehnyt tämän toistuvasti selväksi nuorisojärjestölle, että fasistisilla ja kansallissosialistisilla linjauksilla ei ole sijaa perussuomalaisissa emmekä hyväksy sitä, että edes itsenäinen nuorisojärjestö perussuomalaisten logon alla tekee tällaisia ulostuloja, Halla-aho vastaa.

Halla-aho vetoaa siihen, että nuorisojärjestössä on käynnissä sääntöjen muuttaminen, jossa järjestön ja puolueen jäsenyys sidottaisiin toisiinsa.

– Puolueella olisi mahdollisuus puuttua siihen, että järjestön tai puolueen nimissä tehdään ulostuloja, joita ei voi hyväksyä, Halla-aho perustelee.

Nuorisojärjestöllä on tulossa yleiskokous, joka tekee sääntöuudistuksesta päätöksiä. Halla-aho sanoo, että puolue määrittelee ratkaisujen pohjalta suhteensa nuorisojärjestöön.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 24.2.2020 julkaistussa uutisartikkelissa Fasistiksi itseään kutsunut Toni Jalonen erotetaan perussuomalaisista – Halla-aho ei hyväksy puolueen nuorisojärjestön toimintaa.]

[Uutisartikkeli tosin jättää kertomatta, mitä se tarkoittaa ilmaisulla "tummaihoinen". Viittaako se sillä kenties eteläintialaisiin vai keihin?]

S Sananvapaus, kuten muutkin perusvapaudet, nimenomaan suojaa juridiselta vastuulta

Suomen sananvapauslainsäädäntö on mielivaltaista. Se on niin mielivaltaista, että edes korkeimmat viranomaiset, veteraanikansanedustajat ja oikeusjärjestys itse eivät tiedä, mikä on rikollista ja mikä ei. Hyvän lainsäädännön tulee olla niin selkeää, että jokainen voi ymmärtää, mikä on rikollista ja mikä ei, mutta sananvapausrikoslakeja ei ymmärrä edes julkinen valta itse.

Mielivaltaisuus korostuu näiden epäselvien, epämääräisten ja äärimmäisen tulkinnanvaraisten lakien soveltamisessa. Laki kohtelee eri ihmisiä eri tavalla. Ei vaadi kuin pari silmäystä Internetin ihmemaailmaan löytääkseen huomattavasti radikaalimpia lausuntoja kuin monet, joista on seurannut tuomio. Suurinta osaa näistä ei kuitenkaan tutkita. Osa ihmisistä saa puhua täysin vapaasti, siinä missä joidenkin jokaista sanaa valvoo viranomainen.

Vapaa ja demokraattinen valtio kunnioittaa ihmisoikeuksia, kuten sanan- ja uskonnonvapautta. Sananvapauden tarkoituksena ei ole, että maassa saa sanoa vain asioita, jotka eivät loukkaa tai häiritse ketään. Päinvastoin: sananvapauden nimenomaisena tarkoituksena on suojata niitä mielipiteitä, jotka eivät miellytä kaikkia. Kaikkien mielestä kivojen asioiden sanominen ei edellytä mitään erityissuojaa. Ainoastaan poikkeavat, joitakin jopa loukkaavat mielipiteet edellyttävät sitä.

Sananvapaus ei myöskään tarkoita sitä, että mitä tahansa saa sanoa, mutta myöhemmin voidaan sakottaa. Tuollainen sananvapaus oli myös Neuvostoliitossa, jossa kyllä sait vapaasti haukkua Stalinia, kunhan sitten kannat vastuun sanoistasi. Sananvapaus, kuten muutkin perusvapaudet, nimenomaan suojaa juridiselta vastuulta. Ainoa vastuu, mitä mielipiteiden sanomisesta tulisi seurata, on sosiaalinen vastuu.

Jos et kannata sananvapautta niille, jotka ovat kanssasi radikaalisti eri mieltä, et kannata sananvapautta lainkaan.

[Jiri Keronen Facebookissa 25.2.2020. Ulostuloonsa liittyy Iltalehdessä julkaistu uutisartikkeli Päivi Räsänen: Poliisi kuulusteli lähes neljä tuntia ”kristillisen uskon käsitteistä”.]

[PS. Aiheeseen edes jotenkin liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Uneni: Tuomiolla ajatusrikoksesta.]

S Ihmiset tarkastelevat asioita hyvin erilaisista lähtökohdista

Tärkeää on myös ymmärtää se, että ihmiset tarkastelevat asioita hyvin erilaisista lähtökohdista. Jos esimerkiksi henkilö toimii pienipalkkaisella alalla suorittavassa työssä, hänellä on ihan hyviä perusteita suhtautua työperäiseen maahanmuuttoon epäilevästi, koska työvoiman lisääntyminen aiheuttaa lisää kilpailua ja mahdollisesti työehtojen heikennyksiä. Vastaavasti korkeasti koulutetun tietotyöläisen työpaikka ei ehkä ole niin uhattuna, joten hän voi huoletta suhtautua sallivammin työperäiseen maahanmuuttoon ja muuhun kansainvälistymiseen.

[Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Helsingin sanomat -lehden mielipidesivulla 23.2.2020 julkaistussa kirjoituksessaan Keskustelu Suomessa etenee näin: ensin ihmiset jaetaan hyviksiin ja pahiksiin, sitten aletaan ampua]

S Miksi sosiaalinen media on muun ohella saatanasta

Lanierin ydinsanoma on, että some addiktoi käyttäjänsä, ja tuo heidän pimeimmät puolensa esiin, synnyttäen näin esimerkiksi trollauksen ja someraivon kaltaisia ilmiöitä. Lyhyesti: some tekee ihmisistä itsekeskeisiä, laumasieluisia ja riidanhaluisia kusipäitä. Lisäksi, aivan kuten useimmat varmasti jo tietävätkin, yksityinen ihminen ei ole sosiaalisessa mediassa asiakas, vaan manipuloitava tuote, jolla käydään kauppaa.  Näitä kirjan pääargumentteja avaa erinomaisesti myös Luetut, lukemattomat -blogin Liisa, kannattaa käydä katsomassa.

[Näin oli lausuttu Minna Siikilä-Laitilan 12.8.2019 There’s no such thing as too many books -kirja-arvostelublogissaan julkaisemassa merkinnässä 10 syytä tuhota kaikki sometilit NYT, Jaron Lanier, jossa käsitellään virtuaalitodellisuuskäsitteen keksineen Jaron Lanierin kirjaa '10 syytä tuhota kaikki sometilit NYT' (Ten Arguments for Deleting Your Social Media Accounts Right Now, 2018).]

S Euroopan union ystävät ovat tyytyväisiä vähästäkin

EU:n ystävät ovat siitä mainio joukko, että he aloittavat Kumbayan heti, kun ovat nousseet vähän jaloilleen edellisestä mahalaskusta.

Velkakriisiä, pakolaiskriisiä ja brexitiä voi tuskin pitää riemuvoittojen sarjana, mutta EU:ssa menestyksenä pidetään nykyään jo sitä, että muuallakin asiat ovat huonosti.

Se voi olla lyhyt ilo, sillä EU ei ole pystynyt ratkaisemaan ongelmia, joiden vuoksi se on kuilujensa partailla horjunut. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 31.10.2019 julkaistussa Saska Saarikosken kirjoittamassa artikkelissa Vuonna 1994 pelkäsin, että demokratia kuihtuu, jos valta karkaa Brysseliin – juuri niin on käynyt.]

S Maahanmuuttovastaisuus ei vähene parhaiten julistamisen avulla

Lopulta tärkein oppi on kuitenkin kansan asenteissa. Espanja ei kärsi muukalaisvihasta tai rasismista suuressa keskustelussa, sillä maahanmuutto ei aiheuta kansalaisten arkeen hurjia ongelmia. Tämä päättäjien pitää tajuta: maahanmuuttovastaisuus vähenee varmimmin onnistuneella maahanmuutolla – ei julistamalla, ei propagandalla. 

[pörrökorvainen ja kerubinkasvoinen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 17.11.2019 julkaisemassaan merkinnässä Espanja, maahanmuuton mallitapaus?]

S Asevoimat luonnonsuojeluhommiin

[...]Tarvitaan Asperger syndroomasta oireileva ruotsalainen koulutyttö, jolle ette kehtaa olla kateellisia, ja herätyskello kilahtaa ujosti. Esitän nyt kolme avointa asiaa, jotka olisi pitänyt ratkaista jo viime vuosisadan loppupuolella.

[...]

Ja: pankaa armeijat kunnon hommiin. Te tuhlaatte 1800 miljardia euroa vuosittain tuohon menoluokkaan, joka tappaa, räjäyttää ja hävittää. Armeijat voisivat vielä antaa ensiavun, korjata kaikkein kiireisimmät ongelmat: metsittää, putsata valtameret, turvata veden saannin ja suojella sitä arvokkainta, koskematonta luontoa. Mutta te suojelette tappelupukarin kunniaa. Lopettakaa päättäjät, tuo tavisten patistelu. Tehkää itte 

[klassikkovihreä Eero Paloheimo 18.8.2019 julkaistussa alun prin Keski-Uusimaa -lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Lopettakaa syyllistys]

[PS. Pistin otsikkoon "asevoimat" "armeijan" sijaan, koska sana "armeija" viittaa voittopuolisesti maavoimiin.]

S Jim Jones oli hyvää pataa tulevan homoikoni Harvey Milkin kanssa

Jonesin huomattavimpiin liittolaisiin San Franciscossa kuului demokraattipuolueen aktivisti Harvey Milk, josta kuolemansa jälkeen tuli homokulttuurin pyhimys. Daniel Flynnin mukaan Milk oli laskelmoiva poliittinen peluri, joka hyödynsi radikaalia retoriikkaa silloin kun siitä oli hänelle etua. Hän näki Jonesissa hyödyllisen liittolaisen, koska Jones sympatisoi homoliikettä ja tämän saarnatilaisuudet vetivät väkeä. Jones lähetti omia kannattajiaan avustajiksi Milkin poliittisiin kampanjoihin, Milk puolestaan kävi puhumassa lukuisissa Kansan temppelin tilaisuuksissa ja ylisti lahkoa lehtikolumneissaan. Lisäksi hän auttoi Jonesia luomaan yhteyksiä demokraattien korkeampaan johtoon, muiden muassa Jimmy Carterin varapresidentti Walter Mondaleen. Moni menestynyt demokraattipoliitikko vieraili ystävällisessä hengessä Kansan temppelin päämajassa tai ylisti Jonesia julkisesti, heidän joukossaan Kalifornian nykyistä edeltävä kuvernööri Jerry Brown ja maahanmuuttomyönteisistä kannoistaan tunnettu senaattori Dianne Feinstein. 

[kauhistuttava kirjailija Timo Hännikäinen Sarastus-verkkolehdessä 31.7.2019 julkaistussa kirjoituksessaan Edistyksellinen maailmanlopun kultti]

S Järjen voittoon ei voi enää uskoa

En kerta kaikkiaan jaksa uskoa enää järjen voittoon. Päivä päivältä jokainen kriittisesti ajatteleva kansalainen tulee lakien valtuuttamalla järjettömyydellä jyrätyksi, jälleen, jälleen, jälleen. Sen tekevät poliitikot, sen tekevät uutiset. Kehityksellä on vain yksi suunta: kohti totalitarismia. Kysymys itsesensuurista on näissä oloissa jo toiselta planeetalta. Valtakunta on pannut päänsä pensaaseen, eikä ympärillä ole enää muuta kuin pimeää. Vaikutusyrityksiä on turha jatkaa. 

[Seppo Oikkonen Kuinka Karl Marx tavataan -blogissaan 29.4.2019 julkaisemassaan merkinnässä Jättäydyn syrjään] 

[PS. Itse haluan uskoa siihen, että järki nousee jossain vaiheessa takaisin toivottomasta tilanteestaan. Siihen liittyen voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Toivon, ettei "uudistunutta" sananvapauslainsäädäntöä käytetä kostamiseen.]

S Polttoaineveron indeksikorotus

2. Asiakirja paljastaa – tässä virallinen syy siihen, miksi hallitus korottaa polttoaineveroa reippaasti

Suomen nuorin kansanedustaja kommentoi korotusta joulun alla seuraavasti:

[Ja tässä kohtaa oli ruutukaappaus Iiris Suomelan Twitter-päivityksestä, jossa hän puhui polttoaineveron korotuksen indeksiluonteisuudesta.]

Olen minä indeksikorotuksiin ennenkin törmännyt, lähinnä palkoissa ja vuokrissa. Nyt ensimmäistä kertaa kuulen, että niitä käytetään veroprosenteissakin, ja vielä niin, että hallituspuolueen kansanedustaja suoraan ilmoittaa korotuksen syyksi sen, ettei vain olisi liian halpaa.

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 18.2.2020 julkaistussa merkinnässä Hallituksia ja joululahjoja.]

S "Suvakkojen" suhtautuminen asiaan on kaikkein merkillisintä

Kaikkein merkillisintä asiassa on turvapaikka-aktivistien, vasemmiston ja erilaisten rasisminvastaisten järjestöjen eli ”suvakkojen” suhtautuminen asiaan. Heidän suvaitsevaisuutensa on mennyt siihen pisteeseen, että he ymmärtävät ja kokevat sympatiaa terroristeja ja lahtareita vastaan.

[Näin oli lausuttu Pt-median sivuilla 16.2.2020 julkaistussa uutisartikkelissa Aktivistit kokevat sympatiaa isis-naisten puolesta, ei heidän uhriensa puolesta.]

S Vakavaa vuotoa Perussuomalaisten suuntaan muista puolueista

Sdp on menettänyt perussuomalaisille duunariäänestäjiä, keskusta haja-asutusalueiden äänestäjiä ja kokoomus etenkin pienyrittäjiä, kuten taksikuskeja tai muita kuljetusyrittäjiä.

Yksikään kolmesta entisestä suuresta puolueesta ei ole osannut vastata perussuomalaisten esittämään haasteeseen. Yritetty kyllä on.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 18.2.2020 julkaistussa pääkirjoituksessa Perussuomalaisten myötätuuli heikentää yhä entisten suurten puolueiden suosiota.]

S Jos työntekijöistä olisi aidosti puutetta, vapaassa markkinataloudessa yritykset korottaisivat palkkoja ja etuja niin kauan kunnes työntekijöitä löytyy

Kapitalismi on talousjärjestelmä, jonka onnistuminen on perustunut tasapainoon yksilön ja yhteisön etujen välillä. Yksittäisille yrittäjille olisi tietysti hyödyllistä, mikäli omanvoitonpyynnille ei olisi mitään pidäkkeitä. Koska yksi keskeisiä pidäkkeitä on ollut työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluvoima, tämän neuvotteluvoiman heikentäminen on tietenkin yrittäjien lyhyen tähtäimen etu.

Tästä syystä nimenomaan juuri yrittäjiä ja erikoisesti rikkaita yrittäjiä erityisen tarkalla korvalla kuunteleva poliittinen oikeisto yrittää tuhota ammattiliittojen valtaa esimerkiksi paikallisella sopimisella ja nyt suoraan lahjonnalla. Kaikessa tässä on tietenkin tavoitteena työehtojen heikentäminen, jotta omistajille koituvat voitot saataisiin vielä vähän suuremmiksi: esimerkiksi paikallisesta sopimisesta keuhkoavat eivät ole kokemukseni mukaan kertaakaan maininneet, että mitään estettä työehtosopimusten alarajoja korkeammille palkoille ja paremmille työehdoille ei ole nytkään. Työehtosopimukset asettavat ainoastaan minimin, ja jos työntekijöistä olisi aidosti puutetta, vapaassa markkinataloudessa yritykset korottaisivat palkkoja ja etuja niin kauan kunnes työntekijöitä löytyy.

[liberaali Janne Korhonen blogissaan 9.5.2018 julkaisemassaan merkinnässä Mihin kapitalismi kuolee]

S Toisinajattelijoita varten kehitettiin diagnoosi ”hiipivä skitsofrenia”

Psykiatriaa ja vankimielisairaaloita alettiin käyttää poliittisen sorron keinoina 1960-luvulta alkaen. Kun toisinajattelijat julistettiin mielisairaiksi, heidän uskottavuutensa ja heihin kohdistunut huomio väheni. Toisinajattelijoita varten kehitettiin diagnoosi ”hiipivä skitsofrenia”. Se aiheutti ”pakkomielteen” pyrkiä totuuteen, oikeuteen ja yhteiskunnan uudelleenjärjestelyyn.

Kun Neuvostoliitossa oli vuonna 1929 noin 20 000 psykiatrista potilasta, niin 1970-luvulla heitä oli lähes 400 000. Tässä joukossa oli runsain määrin ihmisoikeuksien puolustajia, demokratia-aktivisteja, ”neuvostovastaisia” taiteilijoita tai ”lahkolaisia”. Lahkolaisiksi nimitettiin esimerkiksi baptisteja ja muita protestantteja. Osa uskovista päätyi mielisairaalaan siksi, että he lukivat ja levittivät Raamattua. Niitä salakuljetettiin kylmän sodan loppuvuosina Neuvostoliittoon muun muassa Suomesta.

KGB:llä oli omat erityismielisairaalansa. Neuvostopsykiatrien ”hoito” oli sellaista, että moni palasi siviiliin fyysisesti ja psyykkisesti sairaana. Maailman psykiatrialiitto erotti Neuvostoliiton järjestöstään.

[Näin oli lausuttu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 18.7.2019 julkaistussa Pauli Juuselan kirjoittamassa artikkelissa Tämä kolahti: Luiden tie saattelee lukijan hyytävään vankileirien saaristoon.]

S Identiteettipolitiikka tuhoaa vasemmiston

Voihan tämä kaikki olla sattumaakin, mutten oikein usko. Ilmeisesti vasemmiston puolueissa on jokin sellainen vika, joka estää vahvoja poliitikkoja pärjäämästä. Väitän sen liittyvän identiteettipolitiikkaan.

Takavuosina vasemmistopuolueiden ydinkannatus tuli työläisiltä ja vähätuloisilta. Puolueet ajoivat hyvinvointipalveluja ja tulonsiirtoja rikkailta köyhemmille. Politiikka vetosi suuriin joukkoihin, koska se korosti ihmisten yhteisiä etuja, ei heidän erojaan.

Nyt vasemmisto on muuttunut. Taloudellinen epätasa-arvo on ohjelmissa mukana, mutta sen rinnalle ja ohi ovat nousseet muut yhteiskunnalliset erot, kuten sukupuoli, etninen tausta tai seksuaali-identiteetti. Uuden identiteettipolitiikan idea on, että eri tavoin sorretut alkaisivat ajatella olevansa samalla puolella ja yhdistäisivät voimansa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 28.11.2019 julkaistussa Saska Saarikosken kirjoittamassa kolumnissa Homo voi olla persu ja musta tykätä Trumpista.]

S Mitä pitää tehdä tai olla tekemättä yksittäisen iskun tapahduttua

Terrorismilla ei ole uskontoa tai ideologiaa. Yksittäisen iskun sattuessa on raukkamaista rientää tekemään poliittisia johtopäätöksiä. Se on uhrien haudoilla tanssimista. Tärkeintä on miettiä yhdessä ratkaisuja oikeistopopulismiin ja vihapuheeseen.

[Keijo Kaarisade, oikeinajattelevan Suomen oma kummisetä Facebookissa 21.2.2020]

S "Presidentti Trump on oikeasti valkoisia vastaan"

3.) Kuinka arvioisit presidentti Trumpin tähänastista toimintaa Yhdysvaltain presidenttinä?

Donald ”mustat rakensivat Amerikan” Trump on ensimmäinen israelilainen presidentti Yhdysvalloissa. Hän ei koskaan väsy toistelemaan sitä, mitä kaikkea hyvää hän on saanut tehtyä kaikille värillisille ryhmille Yhdysvalloissa, kuin myös Israelille. Hänen vaalilupauksiinsa kuului maahanmuuton, erityisesti laittoman maahanmuuton, vastustaminen ja sotilaidemme tuominen takaisin kotiin. Hänen on jatkanut muiden maiden asioihin sekaantumista, tehnyt hyvin vähän laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi ja vieläpä kasvattanut mahdollisuuksia lailliselle maahanmuutolle. Hän sai hämättyä monia hyviä amerikkalaisia ja tulee tekemään niin jatkossakin ”Amerikka ensin”-retoriikallaan.

[Jason Köhne Kansalainen-verkkolehdessä 23.1.2020 julkaistun Tuukka Kurun tekemän haastattelun mukaan]

[En ole itse yhtä paljon etnonationalismin kannalla kuin haastattelija Kuru tai hänen haastateltavansa herra Köhne, mutta siteerasin tätä pätkää tässä, koska se vaikutti jotenkin hauskalta.]

S Postin työ on sellaista työtä, jota ilmankin ilmeisesti pärjättäisiin, vai?

Mutta Pekka, jotkin työt, kuten vaikka postinlajittelu, luovat niin vähän lisäarvoa, ettei niistä kerta kaikkiaan ole varaa maksaa enempää.

Näihin yleensä kysyn takaisin, että jos jokin työ on niin vähäpätöistä tyhjänhiertämistä, ettei siitä ole varaa maksaa elämiseen riittävää palkkaa, miksi firma sitten ylipäänsä haaskaa rahaa palkkaamalla jengiä tekemään turhaa työtä, jota ilmankin pärjäisi.

"Tällaisesta työstä ei voi maksaa enempää" on vain poliittisesti korrekti tapa sanoa, että "mielestäni tämä työ pitää saada tehdyksi, mutta se piruparka, joka joutuu sen tekemään, ansaitsee elää kurjuudessa". 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 29.11.2019 julkaistussa merkinnässä Vielä rautalankaa matalapalkkahommista.]

S Ihminen, joka ei ole vainottu, hän ei ole oikeasti vainottu

Kyseinen nuori mies oli jutun mukaan saanut Ruotsista kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä. Suomessa hänen tapaustaan ei ymmärtääkseni edes ollut tutkittu, koska hän oli selkeä Dublin-tapaus. Nyt hän oli kuitenkin siirtynyt Ranskaan.

Ruotsi, Euroopan ”humanitaarinen suurvalta”, oli tutkinut ja selvittänyt nuoren miehen tarpeen turvapaikalle. Sitä ei ollut. Ei, vaikka mies oli saanut useamman vuoden hioa kertomustaan ja tehdä uusintahakemuksia. Hän oli varmasti saanut paljon apua erilaisilta kansalaisjärjestöiltä.

Mutta tulos: ei oikeutta turvapaikkaan. Se tarkoittaa, että ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Miksi siis suomalaiset kommentaattorit pitävät tärkeänä huomauttaa, että nuoren miehen kalliit vaatteet ovat epäoleellisia, koska hän on kuitenkin vainottu?

Ei ole vainottu. Jos olisi vainottu, hän olisi saanut turvapaikan Euroopan humanitaarisesta suurvallasta, Ruotsista. Ruotsin viranomaiset ovat selvittäneet asian ja todenneet, että hän ei ole suojelun tarpeessa.

Eivätkö kommentaattorit luota Ruotsin maahanmuuttoviranomaisiin?

[Näin oli lausuttu Riikka Purran dust/bones/politics -blogissa 19.2.2020 julkaistussa merkinnässä Vainoa ja merkkivaatteita.]

S Kansallissosialismin todelliset kasvot olivat Untersturmführer Ensio Pihkalalle suuri järkytys

Suomalaisissa Waffen-SS-miehissä oli useita körttiläisiä, mukaan lukien nuori sotilaspappi, Untersturmführer (vänrikki) Ensio Pihkala. SS-joukoissa ei ollut varsinaista sotilaspappia, mutta suomalaisten SS-miesten yhdysupseeriksi nimitettiin pappi, joka muiden upseereiden tavoin pukeutui natsiunivormuun.

Aiemmassa historiankirjoituksessa on korostettu, etteivät suomalaiset SS-miehet olleet osallisina natsien sotarikoksiin. André Swanström korjaa tätä näkemystä. Hän on käynyt läpi valtavan määrän aiemmin huomiotta jäänyttä aineistoa, muun muassa Pihkalan päiväkirjat sekä kirjeenvaihdon. Niistä käy ilmi, että Pihkala itse oli näkemässä ainakin yhden teloituksen – joka tehtiin hänen omalla pistoolillaan.

Eräänä iltana heinäkuussa 1941 divisioonan esikunnan läheisyydessä ammuttiin viisi juutalaista avoimen haudan ääreen. Pihkala kuuli laukaukset ja juoksi paikalle. Jotkut ammutuista eivät olleet kuolleet. Pihkala kirjoitti päiväkirjaansa, että hän antoi pistoolin saksalaiselle aliupseerille, joka Pihkalan omin sanoin ”lopetti onnettomat”.

Kansallissosialismin todelliset kasvot olivat Pihkalalle suuri järkytys. SS-joukot muun muassa häpäisivät kirkkoja ja naureskelivat Pihkalalle, joka yritti toppuutella.

– Pihkala ahdistui syvästi myös natsien eutanasiaohjelmasta. Hän kirjoitti pitkän yksityiskohtaisen luettelon kaikista niistä raamatullisista perusteluista, joiden vuoksi eutanasia oli yksinkertaisesti väärin, Swanström sanoo.

– Toisin kuin historiaa on aiemmin tulkittu, Wiking-divisioonaan hajautetut suomalaiset SS-miehet todistivat natsien julmuuksia paljon suuremmassa mittakaavassa kuin mitä on luultu. Tieto näistä tapahtumista kulki sotilaiden keskuudessa. Rintamalla kirjoittamassaan päiväkirjassaan Pihkala totesi, että olemme joutuneet rosvojen ja murhamiesten joukkoon, Swanström sanoo.

Swanströmin tutkimukset johtivat jo viime tammikuussa siihen, että juutalainen ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthal -keskus pyysi Suomen tasavallan presidentiltä Sauli Niinistöltä selvityksen suomalaisten osuudesta holokaustin juutalaisvainoihin ja sotarikoksiin.

[Näin oli lausuttu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 18.12.2018 julkaistussa artikkelissa ”Kärsivä Kristus vaihtui solmuruoskaa heiluttavaksi sankari-Jeesukseksi” – näin körttiläisistä tuli fasisteja 1930-luvulla.]

LM Suomalaisista sotalentäjistä kirjoittava Jukka Piipponen

Tunnen elämäkerrallisia kirjoja suomalaisista sotalentäjistä (yhtä lukuun ottamatta hänen kirjansa käsittelevät tällaista aihealuetta) kirjoittavan Jukka Piipposen pitkältä ajalta jo. Ja näin ollen jaan tässä hänen uuden mobiiliystävällisemmän sivustonsa.

Olin alun perin tehnyt hänen wanhan sivustonsa, ja sitä ylläpitänytkin, ja olin muuntanut sen äskettäin jonkin verran mobiiliystävällisempään muotoon. Oi, katso:

Jukka Piipponen, ilmasotakirjailija

Voit myös niin halutessasi käydä tarkastamassa hänestä vuosia sitten kirjoittamani blogimerkinnän.

S Nykyinternet on häiriöiden alusta, joka pirstaloi keskittymiskyvyn ja passivoi älyllisesti

Keinoälyn riskeistä on ilmaissut huolensa muiden muassa edesmennyt fyysikko Stephen Hawking.

”Meillä ei ole mitään syytä pyrkiä ihmistä älykkäämpään tekoälyyn, mutta silti me yhteiskuntana pyrimme siihen. Selvästi valtaosa tekoälyn tutkijoista on sitä mieltä, että tämän vuosisadan aikana se tapahtuu”, Vahvanen sanoo.

Vaikka tekoäly ei ihmiskuntaa tuhoaisikaan, voi teknologian kehityksellä olla silti ei-toivottuja seurauksia. Tulevaisuutta voi kurjistaa ennennäkemätön massatyöttömyys, kun robotit tekevät yhä suuremman osan töistä.

Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan teknologian kehityksen seurauksena 47 prosenttia Yhdysvaltain ammateista katoaa 2030-luvun alkuun mennessä.

Ei kuitenkaan tarvitse tähytä vain tulevaan nähdäkseen teknologian negatiivisia vaikutuksia, sillä Vahvasen mukaan vahinko on jo tapahtunut. Teknologia on jo vaikuttanut ihmisten älyllisiin toimintoihin.

Esimerkiksi toimittaja Nicholas Carr on nimittänyt internetiä häiriöiden alustaksi, joka pirstaloi keskittymiskyvyn ja passivoi älyllisesti.

”Se on taistelua sitä vastaan, ettei käytä Facebookia viiden minuutin välein ja katso, tuliko joltain viesti”, Vahvanen sanoo.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 17.2.2020 julkaistussa Onni Niemen kirjoittamassa artikkelissa Vastarannan kiiski, jossa hän käsittelee ja haastattelee modernia konservatiivia Pekka Vahvasta.]

S Akateeminen feminismi on nyt ollut rehellisiä ”kilpailijoita” karkottava epärehellinen toimija

Yhdysvaltain baseball-liigassa dopingin käyttäjät olivat taannoin lähellä syrjäyttää puhtaat urheilijat. Doupatut olivat niin paljon vahvempia, nopeampia ja kestävämpiä. Akateeminen feminismi on viime vuosina ollut tällainen rehellisiä ”kilpailijoita” karkottava epärehellinen toimija. Perusteettomista tai tosiasioita väheksyvistä väitteistä on tullut sukupuolentutkimuksessa hyväksyttyjä, ja näiden väitteiden kritisoinnista on tullut hyljeksittyä.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon kirjoittaman kirja-arvostelun M. Abdulkarimin ja E. Talvitien kirjoittamasta kirjasta 'Noin 10 myyttiä feminismistä' toisessa osassa, jonka mies oli julkaissut blogissaan 3.10.2018 otsikolla Minne menet feminismi? Osa 2.]

S Miksi Anna Kontula meni osoittamaan mieltä Israeliin eikä islamilaiseen maahan

Israel on ylivertaisesti Lähi-Idän paras ja ainoa edes hiukan toimiva valtio. Käytännössä kaikissa muissa alueen valtioissa kivitetään homoja, vääräuskoisia ja naisia, siinä missä Israel antaa turvapaikkoja homoille ja turvaa laajan uskonnonvapauden kaikille vähemmistöille - jopa muslimeille.

Tästä huolimatta juuri Israel on nostettu etenkin vasemmiston piirissä tikunnokkaan ja siitä ollaan maalaamassa jotain myyttistä totalitaristista fasismia. Vasemmistolla on pitkä historia antisemitismissä, eikä se tule muuttumaan lähivuosina yhtään mihinkään suuntaan.

Tässä artikkelissa Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula kertoo ajatuksiaan siitä, minkä vuoksi vasemmistolaiset ovat päättäneet valita nimenomaan Israelin ja juutalaiset kohteeksi sen sijaan, että käyttäisivät paukkujaan vaikkapa islamilaisia,objektiivisesti epäinhimillisempiä valtioita vastaan.

Kommunismin ja sosialismin romahtamisen jälkeen vasemmistoa on vaivannut ideologinen tyhjiö. Ikuinen vallankumous söi lapsensa ja suli, eikä maailmaa voi enää jakaa kahtia kapitalismiin ja sosialismiin. Vasemmistoon on taas aina kuulunut eräänlainen radikalismi ja asioiden vastustaminen. Kun vanhaa vihollista ei enää voi kurittaa, on pitänyt etsiä uusi kohde, ja Israel ja juutalaiset ovat turvallisia vihollisia.

Israelia ja juutalaisia on helppoa kritisoida, koska Israel ja juutalaiset eivät tule ja nykäise kostoksi Scanialla päältä. Antisemitismi ja sen neuvostoakateeminen versio "antisionismi" ovat turvallisia valintoja, koska niiden ansiosta ei katkea kaula. Anna Kontula voi mennä leikkaamaan aitoja peltisaksilla pelkäämättä, että hän pääsee köydenjatkoksi, kuten monissa arabimaissa. Israel ja juutalaiset ovat vasemmistolle hyvä vihollinen.

Vaikka asioita miten pyörittelisi, Israel on Lähi-idän ainoa demokratia, joka jakaa edes etäisesti länsimaalaisia arvoja. Israelin ja arabimaiden konflikti on pohjimmiltaan demokratian ja totalitarististen teokratioiden välinen konflikti. Ne, jotka valitsevat tuossa konfliktissa ennemmin teokratian kuin demokratian, ovat auttamatta historian väärällä puolella.

[Jiri Keronen Facebookissa 17.2.2020. Ulostuloon liittyy Suomen kuvalehden blogeissa 23.6.2011 julkaistu Marko Maunulan kirjoittama merkintä Miksi vasemmisto vihaa Israelia?]

S Te ylirikkaat, pröystäilevät, tiedostavaista näyttelevät elokuvarohmut

Tiedostava puhe on Hollywoodissa nykyään muodikkaampaa kuin Kim Kardashianin peppukuvat Instagramissa. Mutta sorry vaan tähdet, se näyttää hivenen falskilta. Ei siis se peppu, vaan teidän lattea tiedostamisenne.

Samaan aikaan, kun vaaditte vegaaniruokaa pöytiinne, muovipulloja poistettaviksi ja läksytätte meitä siitä, kuinka elää, saavutte paikalle limusiineillanne ja yksityislentokoneillanne – jos olette kokaiinibileistänne selvinneet.

Samaan aikaan, kun julistatte #metoota ja vaaditte naisrauhaa, olette vuosikymmeniä tehneet toinen toistaan väkivaltaisempia elokuvia, joissa naisia raiskataan, kidutetaan ja silvotaan mitä brutaaleimmilla tavoilla.

[Näin oli lausuttu Sanna ukkolan kolumnissa Kumpi poseeraa falskimmin: pyllistävä Kim Kardashian vai ilmastonmuutosta itkevä Oscar-voittaja?, joka oli julkaistu 13.2.2020 Iltalehdessä.]

S Raiskauksen esittäminen myönteisellä tavalla

Älä puhu ra****sista tai ah****telusta. Käytä jotain positiivisempaa termia ilman subjektia.

• "Teinitytöt rikastuivat ostarilla".

Rikastumisesta puhuminen tuo puheeseen positiivisen perussävyn, jota ei voi syyttää vihaisuudesta. 

[ihmisoikeusaktivisti Henry Laasanen Ihmissuhteet ja tasa-arvo -blogissaan 6.2.2019 julkaisemassaan merkinnässä Anti-some-banni-kieli-projekti, eli ASBKP]

S Kun rikokseen syyllistynyt on varsinainen maahanmuuttaja, asiasta ei pidetä älämölöä

Kun Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut mies palautettiin Irakiin ja tapettiin siellä, valtamedia ja maan hallitus nostivat aiheesta mölyn. Otsikoihin nostettiin Turvapaikanhakijoiden tukiyhdistyksen messu, jonka mukaan ”Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat usein painostaneet valitsemaan vapaaehtoisen paluun” (Aamulehti). Sisäministeri Maria Ohituskaistapääsalo marisi langettavasta tuomiosta, että ”oikeusvaltio on epäonnistunut” (Uusi Suomi).

”Ei koskaan enää”, mäkätti Ohisalo (vihr.), ja hallitus lupasi lahjoittaa tänne luvatta ja kutsutta tunkeutuneille suuren määrän uusia työpaikkoja.

Sen sijaan nyt kun turvapaikanhakija tappoi Suomessa jälleen suomalaisen, Ohisalo ja hallitus ovat omassa vihervasemmistolle tyypillisessä kavaluudessaan hipi hiljaa. Suomalainen ihminen, jolla olisi ollut koko elämä edessään, menetti henkensä vain, koska yhteiskuntaamme luvatta tunkeutunut kutsumaton haittamaahanmuuttaja oli saanut oleskella Suomessa vapaalla jalalla jo viiden vuoden ajan.

Luvattomasta maahantulosta ja maahan päästämisestä alkaneen rikoksen viimein kulminoiduttua henkirikokseksi, ei istuva vihervasemmistolainen mädättäjähallitus pukahtanut sanaakaan rasismista, ihmisoikeuksista eikä palautusten tehostamisesta tai lopettamisesta. 

[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 26.1.2020 julkaisemassaan merkinnässä Valemedia hautasi viikon jymyuutisen – täytti sivunsa vasta- ja peitejutuilla.]

S "Penis sosiaalisena konstruktiona"

KAHDEN TOHTORIN TAHALLINEN hölynpöly meni tieteenä läpi vertaisarvioidusta yhteiskuntatieteiden lehdestä, kun tekijät kirjoittivat, miten miespuolisuus on sisäsyntyisesti pahaa ja penis sen alkujuuri. He sijoittelivat tekstiin pelkkää sisällötöntä, puhdasta miesvihaa ja tarkistivat, ettei yksikään virke sano mitään todellista. Artikkeli alkaa lupaavasti: ”Anatomisia peniksiä saattaa olla olemassa, mutta ... penis tulee ennemmin ymmärtää, ei anatomisena elimenä, vaan sosiaalisena konstruktiona, joka on yhdenmuotoinen performatiivisen myrkyllisen maskuliinisuuden kanssa.”

Tohtorit Peter Boghossian ja James A. Lindsay keksivät nimimerkit ja esittivät nämä harrastelijaryhmän ”Southeast Independent Social Research Group” edustajina. He kirjoittivat täyttä puuta heinää. Silti arvostetun Taylor and Francisin miestutkimuslehti ehdotti sen julkaisemista T&F:n alla toimivassa uudehkossa akateemisessa vertaisarvioidussa ”Cogent Social Sciences”-lehdessä. ... CSS julkaisikin tekstin normaalien vertaisarviointien jälkeen. Arviot olivat hyvin korkeita lähes joka kategoriassa.

Peniksen aiheuttamaa ilmastonmuutosta perusteltiin sillä, että luonnon raiskaaminen miespuolisella mielenlaadulla aiheuttaa tuhoisaa politiikkaa. Käsitteellisen peniksen rooli kuvaa tätä parhaiten. Ongelma on pahin ”neitseellisen ympäristön” joutuessa patriarkaalisen taloutemme raiskaamiseksi.

Vasemmistolainen fysiikan professori Alan Sokal teki vuonna 1996 samanlaisen tempun arvostetulle ”Social Text” -lehdelle, joka käsittelee feminismiä, marxilaisuutta, uusliberalismia, jälkikolonialismia ja postmodernismia. Hän ei pitänyt siitä, että osa vasemmistoa häpäisee vasemmiston nimen tällaisella ”tieteellä”.

[Näin oli lausuttu vapaasana.net -sivustolla 20.5.2017 Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numeron 2017-2 Ihme juttuja -palstan mukaan (sivut 28 ja 29).]

S Todellisuutta ja komediaa Saksassa

Minun maailmani oli Länsi-Berliini, ja siellä meillä oli toisenlaisia ongelmia. Kului tuskin viikkoakaan ilman selkkausta ”turkkilaisten” kanssa. Meidän todellisuutemme ei sopinut yhteiskunnan julistamaan ”taisteluun äärioikeistoa vastaan”.

Meidän huolenamme eivät olleet skinit, jotka hyökkäsivät leirintäalueelle Mecklenburgissa tai nuorisotilaan Brandenburgissa, vaan se, pääsimmekö uimareissulta kotiin taskurahat mukanamme. Tai se, saimmeko bussipysäkillä seistessämme äkkiä kuulla jostakin porukasta: ”Mitäs kyyläät?” Varsinkin jos yritti puolustautua tai oli joukolla liikkeellä, seuraavana päivänä ulkomaalaisia oli paikalla tuplasti enemmän.

Turkkilaistaustainen koomikko Kaya Yanar teki näistä tapahtumista myöhemmin komediasarjan, jota rauhallisissa esikaupunki-idylleissään asuvat eteläsaksalaiset nauroivat katketakseen. Minua ei naurattanut, tunsin itseäni pilkattavan. 

[saksalainen toimittaja Gil Barkei Sarastus-verkkolehdessä 11.10.2019 julkaistussa kirjoituksessaan Näyttääkö Itä-Saksa mallia? (osa 1)]

S Nuoret äänestäjät Persujen ilo

Persut ovat onnistuneet hyvin myös nuorten äänestäjien houkuttelemisessa.

– Me olemme 18-24-ikäryhmässä aivan kärjessä, sillä meillä on reilusti yli 20 prosenttia näistä äänestäjistä.

Putkosen mukaan nuorten kohdalla puolueen yleinen linja vaikuttaa eniten, mutta myös Halla-ahon persoona vetoaa moniin nuoriin.

– Suomessa on fiksuja nuoria, jotka pohtivat, onko heillä tulevaisuutta ja työtä. He pohtivat, miten maailma voidaan pelastaa, ja kysyvät miksei Suomi tee mitään sen estämiseksi, että Kiinan ja Puolan annetaan saastuttaa. 

[Näin oli lausuttu Iltalehden sivuilla 29.11.2019 julkaistussa Kreeta Karvalan kirjoittamassa artikkelissa 10 syytä miksi gallupien ykkönen perussuomalaiset vetoaa äänestäjiin.]

S Demokraattisen puolueen presidenttiehdokasehdokas Bernie Sanders on sosialidemokraatti

Sanders ei halua kansallistaa suurimpia teollisuudenalojamme tai korvata markkinoita keskusjohtoisella suunnitelmataloudella. Hän ei ihaile Venezuelaa vaan Tanskaa. Eurooppalaiset kutsuisivat häntä sosiaalidemokraatiksi, ja Tanskan kaltaiset sosiaalidemokratiat ovat itse asiassa varsin mukavia paikkoja elää.

[taloustieteilijä, nobelisti ja New York Timesin kolumnisti Paul Krugman tuoreessa kirjoituksessaan 16.2.2020 Ilta-sanomat -lehdessä julkaistun Jari Aleniuksen kirjoittaman artikkelin Nuorten suosikki Bernie Sanders, 78, on nyt kärkiehdokas Trumpin kaatajaksi – vanhat puheet Neuvostoliitosta voivat koitua ongelmaksi mukaan]

[Eli itse asiassa Bernie Sanders ei ole sen vasemmistolaisempi tai sosialistisempi kuin minäkään tai suurin osa suomalaisista. Tosin on ihan mielipideasia, pitääkö länsimaista sosialidemokratiaa sosialistisena aatteena. Sen voi yhtä hyvin sanoa edustavan ei-sosialistisen kentän vasenta laitaa.]

S Transfobia on mm. likaista

Kelataanpa siis taaksepäin. Etenkin te konservatiivisemmat ihmiset siellä, lyhyt faktantarkistus: transihmisiä on olemassa. Sukupuolidysforia on oikea lääketieteellinen diagnoosi. Ihmisen sukupuoli-identiteetin herjaaminen ei tee mitään muuta kuin pahaa – ja totta puhuen, mitä hiton väliä sillä on? Jos kaverisi ei mahdu perinteiseen poika/tyttö-kastiin, onko se sinulta mitään pois? Aivan liian moni herjaa ihmisiä sellaisista asioista jota he eivät voi valita. Transfobia on likaista, se on törkeää, se on halpamaista ja se on täysin turhaa. Lapin Jenkan sanoja soveltaen, katsokaa mies eikä nuttu.

[pörrökorvainen ja kerubinkasvoinen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 20.12.2019 julkaisemassaan merkinnässä Transfobia] 

[Eturautti on pitkän linjan sukupuolivähemmistöjen puolustaja, joka on myös ajanut täyttä sananvapautta, vaikka se ei maamme johtavissa piireissä suurta suosiota nautikaan.]

S Kukaan ei oikeasti tarvitse yli 10 miljoonaa euroa sen enempää kuin vessapaperiakaan

Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri Mia Haglund puolestaan ehdotti rikkaille kymmenen miljoonan euron omistuskattoa. ”Ylimenevä osuus kerättäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan”. Ja mikä hemmetin ylimenevä osuus? Yli 10 miltsiä omistavalla olisi kaksi vaihtoehtoa: työskennellä loppuelämänsä orjana valtiolle tai lopettaa työt. Veikkaan jälkimmäistä.

[...]

”Kuka tarvitsee yli 10 miljoonaa euroa?” on ovela kysymys. Siihen kun ei ole olemassa vastausta. Ei kukaan. Mutta kukaan ei tarvitse myöskään yhtään sen enempää vessapaperia, internetiä tai vasemman silmänsä verkkokalvoa. 

[Tuomas Enbuske blogissaan 8.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Sosialismi on kuin ilmastonmuutos]

S Omin päin ei kannata testata itselle vaarallisia allergeeneja

Facebookin sivuilla Nordin on väittänyt mm. että myös pähkinäallergiasta taikka ampiaisen piston allergioista voisi kurssin harjoitteilla päästä eroon. Väite on perusteeton ja vaarallinen. Nämä allergiat voivat aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion eikä missään tapauksessa saa kehottaa altistuksen testaamiseen omin päin. 

[lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti blogissaan 5.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Maria Nordin – Eroon oireista]

S Jos ihminen uskoo, että mies ei voi synnyttää, niin ei hän välttämättä ole konservatiivi

[...]huomauttaisin siitä, että käsitys, jonka mukaan mies EI VOI synnyttää, ei ole konservatiivinen, eikä siten konservatiivisuutta. Se on pelkkää kiistattoman fysiologisen todellisuuden tunnustamista todeksi, ja on siten ei-ideologinen näkemys. Se, että ihmislajilla vain naissukupuolen yksilö synnyttää, on kiistaton tosiasia samaan tapaan kuin se, että painovoima on olemassa ja kuu ei ole juustoa. 

[Näin oli lausunut sukupuolidysforiaa paljon elämässään tuntenut nimimerkki "Sametti" Musta orkidea -blogissaan 4.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Elämänkatsomustiedon opettajien yhdistyksen nolo kannanotto oppikirjakohuun.]

S Hallituspuolueiden kansanedustajat osoittivat mieltä eduskuntatalon edessä eduskunnan enemmistöä vastaan

Tämä on jo Monty Python -meininkiä. Hallituksen kansanedustajat osoittavat mieltä eduskuntatalon edessä, että eduskunta tekisi jotakin. Samaan aikaan oppositiopuolueen kansanedustaja puolustelee hallituksen toimia hallitusta itseään vastaan.

Jotenki tuntuu siltä, että hallitus ei ole vielä tajunnut olevansa hallitus, eli just se taho, jolla on Suomessa kaikista eniten päätösvaltaa. Sitten, kun se ei sitä tajua, pääsemme tilanteeseen, jossa hallituspuolueen kansanedustajat huutavat kovaan ääneen "Me teemme huonoja päätöksiä! Tekisimmepä me parempia päätöksiä!"

Onhan se toki kiva kiljua establishmenttia ja patriarkaattia alas, mutta vähän typerältä se näyttää, kun itse kuuluu sen kovimpaan ytimeen. Tosin kokouksissa istuminen on tylsää, eikä sitä kehtaa tehdä pilvessä, niin pakko kai kestää pieni määrä nolostumista.

[Jiri Keronen Facebookissa 13.2.2020. Ulostuloon liittyy Verkkouutiset-lehden uutisartikkeli ”Palautukset on toteutettava ilman häiriköintiä”.]

S Tasa-arvoisuuden tavoittelusta

Abdulkarimin ihanneyhteiskunnassa ”jokainen saisi toteuttaa itseään ja potentiaaliaan”. Hänen mielestään ”tämä on hyvä mittari sille, kuinka tasa-arvoisia olemme”. Olen tästä käytännössä samaa mieltä. Samalla on kuitenkin tunnistettava resurssien rajallisuus: yhtäällä käytetyt voimavarat eivät ole käytettävissä toisaalla. Siksi ajatusta on tarkennettava. Kyse on kustannusten kohdentamisesta.

Käytännössä joudumme pohtimaan, kuinka paljon mikäkin seikka saa yhteiskunnalle maksaa: synnytys, vanhempainvapaa, peruskoulu, päihdehuolto, pakolaisapu, puoluetuki, kirjastolaitos, Kansallisooppera, Korkein oikeus. Ottajia riittää, eikä kukaan kykene ennustamaan tai mittaamaan rahanjakomallien kaikkia seurauksia. Ja vaikka joku siihen kykenisi, investointien kohdentamisesta oltaisiin silti erimielisiä. Annammeko tukiopetusta heikommille vai kannustammeko lahjakkaita? Koulutukseen, aivan kuten terveydenhuoltoon, pystyttäisiin käyttämään loputtomasti varoja. Heikommille oppilaille ohjatut varat ovat silti aina pois lahjakkaammilta, aikuisoppilaille suunnatut varat ovat pois lasten opetuksesta, syöpäpotilasresurssit ovat pois sydänpotilailta ja niin edelleen.

Näin tarkasteltuna jopa ajatus lähtökohtien tasa-arvosta voi vaikuttaa naiivilta. Peruskoulupohjalta on esimerkiksi turha hakea tutkijankoulutuspaikkaa. Mistä lähtökohdasta siis puhutaan? Sitä ei juuri koskaan määritellä. Voidaan myös kysyä, onko lähtökohtien tasa-arvo toivottavaa itsessään vai onko se vain välttämätön osa reilua kilpailua? Jos lähtökohtien tasa-arvoa pidetään vain olennaisena osana kilpailua, on kysyttävä, kuinka paljon vapautta kannattaa uhrata siihen, että kaikki aloittavat samalta viivalta.

Sosiaalitieteissä lähtökohtien tasa-arvolla tarkoitetaan toisinaan todennäköisyyttä sille, että alhaisella sosioekonomisella lähtötasolla oleva yksilö nousee ylemmille tasoille. Tämä määritelmä jättää huomiotta kysymykset meriiteistä ja ominaisuuksista. Onko yksilö ansainnut nousunsa? Ja jos on, onko nousu perustunut jo saavutettuihin meriitteihin vai synnynnäisiin ominaisuuksiin (vrt. menestyminen urheilu- tai kauneuskilpailuissa)? Tulisiko näihin suhtautua eri tavoin?

On ilmeistä, että kukaan ei kykene käyttämään kaikkea potentiaaliaan ja että lahjakkuutta väistämättä valuu hukkaan. Kuvataiteilija ei ennätä harjoittaa kielellistä ilmaisuaan, koripalloilija ei ehdi hioa korkeushyppytekniikkaansa ja niin edelleen. Tästä huolimatta on oikein toimia niin, että lahjat eivät haaskaannu mahdollisuuksien puutteeseen. Se, minkä verran yhteiskunnan tulee käyttää tähän voimavaroja (tai uhrata muiden vapauksia), ei kuitenkaan ole ilmeistä. Ei myöskään ole ilmeistä, millainen yhteiskunnasta tulisi, jos sosioekonominen asema määräytyisi tarkasti vain ja ainoastaan meriittien mukaan.

Avoimia kysymyksiä on siis paljon. Tuleeko työnantajalla olla vapaus palkata kenet tahansa, riippumatta hakijan meriiteistä? Entä koulutuspaikat? Tuleeko ne jakaa täysin meritokraattisesti (eli ilman rotu- tai sukupuolikiintiöitä)? Tällöinkin pitää ratkaista, minkälaisista meriiteistä puhutaan: ylioppilastodistuksen arvosanasta, ylioppilaskokeen yleisarvosanasta, yksittäisestä ylioppilaskoeaineen tuloksesta, pääsykoemenestyksestä, työkokemuksesta, näiden yhdistelmistä vai jostakin aivan muusta. Yhteiskunta voisi myös päättää suosia äärimmäistä vapautta joissakin kysymyksissä, esimerkiksi työhönotto- ja palkkauskysymyksissä, mutta se voisi samalla vaatia täyttä tasa-arvoa terveydenhuollossa.

On yleisesti hyväksyttyä, että työnantaja ei saa valita työntekijää rodun, sukupuolen tai muun vastaavan ominaisuuden perusteella. Asiaa tarkastellaan usein kuitenkin mutkikkaammin, työpaikkojen yleisen jakautumisen kannalta. Tällöin saatetaan ajatella, että työpaikat tai uralla eteneminen eivät saa olla yhteydessä rotuun, sukupuoleen tai muuhun vastaavaan piirteeseen. Tämä näkemys on paljon vaativampi. Työpaikkojen jakautuminen tai ihmisten eteneminen työuralla voivat nimittäin olla yhteydessä rotuun tai sukupuoleen muista syistä kuin työnantajan tekemistä rotu- ja sukupuolipäätöksistä (ks. kirja-arvion ensimmäinen osa).

Kuten todettua, kysymys on ikiaikainen. Missä määrin valtiolla on oikeus puuttua yksilöiden – työntekijöiden tai työnantajien – päätöksiin? Riippumatta siitä, miten yhteiskunta tämän kysymyksen ratkaisee, taloudellisen tasa-arvon ja taloudellisen vapauden välillä on väistämätön ristiriita. Lisäksi vapaimmatkin yhteiskunnat rajoittavat yksilön mahdollisuuksia valita vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja. Yksilöiden toiminnan säätely on oikeastaan jo osa yhteiskunnan määritelmää. Meritokratia ja tasa-arvo saattavat teoreettisina ajatusrakennelmina joka tapauksessa olla hyödyttömiä. Matt Cavanagh kirjoittaa:

Tasa-arvon ja meritokratian kaltaiset teoriat, jotka esittävät selittävänsä kaiken yksinkertaisilla ideoilla, eivät ole ainoastaan väärin vaan ne ovat hyödyttömiä: niiden vaikutus saa meidät ajattelemaan, että vaikka teoriat ovat väärässä, oikea vastaus olisi aina samankaltainen. Todellisuudessa ”mahdollisuuksien tasa-arvon” alaisuudessa matkustaa puolustamisen arvoisia ajatuksia – syrjimättömyys ja ajatus, että kaikkien tulisi voida jossakin määrin kontrolloida elämäänsä – jotka eivät itsessään ole valmiita teorioita, eivätkä ne itsestään selvästi sovi yhteen muodostaakseen valmiin teorian.

Feminismin tärkeimpiä periaatteellisia kysymyksiä on lopputulosten tasa-arvo. Tärkeimpiä käytännön kysymyksiä on taas se, miten hallinnon tulisi toimia tuloerojen suhteen. Asia on luonnollisesti paljon suurempi kuin miesten ja naisten tuloerot. Merkittävä osa esimerkiksi Yhdysvaltain eriarvoisuuden viime aikaisesta kehityksestä johtuu teknologian avittamasta superrikkaiden vaurastumisesta, ei naisten, homojen tai mustien syrjinnästä. Syrjintäteorioiden kyky käsitellä asiaa on siksi varsin rajoittunut. (Mielenkiintoinen seikka on, että rikkaiden rikastuminen on epäreilua myös monien, kenties useimpien jenkkikonservatiivien mielestä.) 

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon kirjoittaman kirja-arvostelun M. Abdulkarimin ja E. Talvitien kirjoittamasta kirjasta 'Noin 10 myyttiä feminismistä' toisessa osassa, jonka mies oli julkaissut blogissaan 3.10.2018 otsikolla Minne menet feminismi? Osa 2.]

S Pyörätuoliluiska oli potkittu pois paikoiltaan

– Olemme kuulleet, että pyörätuoliliuska on potkittu pois paikoiltaan ja eräässä taloyhtiössä taloyhtiön kokouksessa ei äänestyksessä mennyt läpi vammaisen auton invapaikka, kun se olisi ollut pihassa kuulemma liian ruma ja liian iso, Silander kertoo.

[Näin oli lausuttu Iltalehden sivuilla 1.3.2019 julkaistussa Juha Veli Jokisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Cp-vammaiset kohtaavat arjessaan kammottavaa käytöstä - näin naapurit sortavat.]

S Halpa siirtolaistyövoima on vain näennäisesti halpaa

Hallitus pyrkii myös haalimaan maahamme lisää työvoimaa ulkomailta. Enemmistö hallituspuolueiden kansanedustajista laittoi jo viime kaudella nimensä Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan aloitteeseen, jossa vaaditaan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Kivoin seurauksin.

Tämä merkitsee palkkojen polkemista ja ostovoiman vähenemistä markkinoilla, millä puolestaan on taantumaan ohjaava vaikutus. Kun julkinen valta haalii mieluummin työvoimaa ulkomailta kuin tukee suomalaisten työttömien siirtymistä työvoimaksi kasvukeskuksiin, työttömyysmenot pysyvät ennallaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden mukana tulee yleensä myös omaisia, jotka puolestaan ovat hekin useasti työelämän ulkopuolella ja siis julkisen talouden rasitteina.

Hyödyn korjaavat yritykset, jotka saavat halpaa työvoimaa, mutta sosiaalikustannukset ja asumisen järjestäminen tulijoille kiertyvät kuluiksi julkiselle puolelle ja verorasitukseen, myös firmoille. Halpa siirtolaistyövoima on vain näennäisesti halpaa. Kulut lankeavat veronmaksajille, ja yhteiskunnallinen tehokkuus alenee kielikonfliktien myötä terveyskeskuksista tehtaisiin.

[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 9.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Vihervasemmisto – sitä vie mitä lupaa]

S Poliittisen puolueen kannattaa kertoa omat lähtökohdat ja tavoitteet mutta asiallisesti

Moni perinteinen puolue on oppinut vuosikymmenien aikana, että tiukoilla linjanvedoilla voi maalata itsensä nurkkaan ja vaikeuttaa parlamentaarista yhteistyötä. Tämä on hyvä oppi myös tänä aikana, mutta jotenkin ihmeellisesti tätä rikotaan kahdella tapaa. Samat puolueet, jotka eivät juuri mistään uskalla ottaa tiukkaa kantaa, ovat kuitenkin hetkessä valmiina laittamaan ukaaseja yhteistyölle jo ennen kuin sitä on ehditty ehdottaakaan. Toisaalta, monissa linjakysymyksissä taas ei sanota edes omia lähtökohtia selkeästi. En oikein edes tiedä mitä pitäisi suositella vaikkapa demareille tai kepulle tässä kohtaa. Miten olisi kertoa omat lähtökohdat ja tavoitteet, mutta ilmaista ne suoraselkäisesti, keskittyen asiaan eikä uhkakuviin ja vihollisten nimeämiseen. Väitän, että edelleenkin enemmistö niin poliitikoista, toimittajista kuin kansalaisistakin ymmärtää että yhteistyön hetkellä tehdään kompromisseja. Nekin on helpompi rakentaa jos tiedetään mistä lähdetään liikkeelle.

[maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 4.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Politiikan keskikenttä voisi voittaa jättipotin]

S Oikeistolaisten ei ole hyvä suhtautua työläisiin muuten kuin täysien ihmisoikeuksien pohjalta

No mutta sitä se on, kun vauhtisokeus iskee. Sekä johtajat että duunarit pyrkivät parantamaan omaa asemaansa kaikin laillisin keinoin, tarvittaessa jopa toisen kustannuksella, ei siinä sen kummempaa. Lähinnä minua kummastuttaa monen sivustaseuraajan aito ihmetys ja järkytys, että eikö muka yrityksen johto saakaan päättää, millaisia palkkoja yrityksessä maksetaan.

Olisihan se kiva, jos saisi. Se vain edellyttäisi sitä, että johto ei käyttäisi valtaansa duunarien talouden romahduttamiseen tiputtamalla heidät mielivaltaisilla ja yksipuolisilla päätöksillä yhteiskuntaluokasta toiseen, vaan duunarit voisivat luottaa siihen, että heitä kohdeltaisiin yrityksen jäseninä eikä pelkkinä kuluerinä.

Se edellyttäisi sitä, että isojen firmojen pomot eivät ilmoittelisi, että syöminen on duunarille ihan turhaa luksusta. Se edellyttäisi sitä, että vasemmistohallituksen ei tarvitsisi pelastella duunareita tällaisilta. Erityisesti se edellyttäisi sitä, että oikeistolaiset eivät komppaisi firmojen pomoja, että ihan oikein ja mitä ne vassarit taas sekoilevat. Ihmettelen, jos demarien kannatus tämän sotkun seurauksena nousee vähemmän kuin prosenttiyksikön verran. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 5.9.2019 julkaistussa merkinnässä Monopolirahaa.]

S Kieltolakien toimimattomuus on melko lailla selviö

Tässä syyt sille, miksi tuen kannabiksen dekriminalisointia.

[...]

3. Kieltolait ylipäänsä ovat toimimattomia.
Katso alkoholin kieltolakikautta. Rikollisuus kukoisti, laki teki tavallisista ihmisistä rikollisia, taloudellinen hyöty päihteestä meni yksinomaan rikollisille, mutta haitoista kärsi koko yhteiskunta. Samoin nuuskaa on yritetty kitkeä kieltolailla, mikä on vain aiheuttanut laajamittaisen katukaupan syntymisen. Kuka tahansa saa parilla Messenger-viestillä nuuskaa vaikka kotiovelleen. Ja kuten alkoholin kieltolain aikaan: nuuskan terveyshaitat lankeavat yhteiskunnan hoidettavaksi, voitot menevät muualle kuin Suomen valtiolle. 

[Näin oli lausuttu Tuonen joutsen -blogissa 24.10.2019 julkaistussa merkinnässä Legalize it - kohti parempaa päihdepolitiikkaa.]

S Suomalaiset ässät tekivät historiaa

Suomalaislentäjät tekivät historiaa toisessa maailmansodassa. Hävittäjä-ässiksi lasketaan vähintään viisi ilmavoittoa saavuttaneet lentäjät. Heitä Suomeen kertyi lähes sata, mikä oli väkilukuun suhteutettuna maailmanennätys.

Lentomestari Ilmari Juutilainen saavutti virallisesti 94 ja oman arvionsa mukaan 128 ilmavoittoa. Lisäksi hän ei tiettävästi saanut koneeseensa ainuttakaan vihollishävittäjän luotia.

Kapteeni Hans Wind saavutti 75 varmistettua ilmavoittoa. Molemmista lentäjistä tuli kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritareita. 

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä joskus julkaistussa Jukka Halosen kirjoittamassa artikkelissa Ilmasota: Lentäjä-ässä Hans Wind pudotti 75 vihollista – Talvisodassa Neuvostoliiton ylivoima jopa 20-kertainen.]

S Rangaistavaa puhetta voi kutsua vihapuheeksi, mutta sen ulkopuolella ei ole mitään muuta kuin puhetta

Demokratiaan kuuluu sallia itselle vastenmieliset ajatukset ja niiden sanominen ääneen. Jos jossain on ihmisiä, jotka haluavat vääristellä faktoja ja vahvistaa me-muut -asetelmaa, niin sitten niin on. Sellaista on sananvapaus.

Rangaistavaa puhetta voi halutessaan kutsua vihapuheeksi, mutta sen ulkopuolella ei ole mitään muuta kuin puhetta.

Mikäli muiden puhe on jollekulle ongelma, on siihen olemassa helppo ratkaisu: kasvata toleranssia ja lakkaa hysterisoimasta. 

[Ivan Puopolo MTV:n sivuilla 2.6.2019 julkaistussa kolumnissaan Vihapuhehysteria on paljon suurempi ongelma kuin itse vihapuhe]

S Rasismista

Rasismi on vakiintuneen määritelmän mukaan rodullisten tai sitä vastaavien synnynnäisten ominaisuuksien perusteella alempiarvoisena pitämistä ja syrjimistä.

1. Rotu käsitteenä –>
2. Rotujen tutkiminen –>
3. Rotuerojen löytäminen –>
4. Rotuerojen arvottaminen –>
5. Rotueroilla perusteltu syrjintä.

Kaksi viimeistä kohtaa ovat rasismia. Kolme ensimmäistä kohtaa eivät ole rasismia. Täytyy olla järkyttävän mustavalkoinen mieli, että kuvittelee jo rodun käsitettä rasismiksi! Se on aivan yhtä järjetöntä kuin olisi kieltää näkökyvystä puhuminen vain siksi, että silmälasipäisiä on kiusattu koulussa.

Kun sinä törmäät henkilöön, joka on niin pahasti ideologisen aivopesun tyhmentämä, että hän kuvittelee roduista puhumista rasismiksi, ohjaa hänet lempeästi pakkohoit… tälle sivulle. Uskon ja toivon, että osa ihmisistä on mahdollista vapauttaa aivopesustaan järkiargumentteja toistellen. Valitettavasti uskon myös, että osa tuollaisen ideologisen aivopesun uhreista on ikuisesti järjen tavoittamattomissa.

[kielitieteilijä Jaakko Häkkinen blogissaan 13.9.2019 julkaisemassaan merkinnässä Optisista sensoreista, pesuvedestä ja roduista]

S Uusi ase- ja varautumispalvelus?

En näe mitään syytä, miksi armeija kokemuksena ja oppimisympäristönä ei sopisi yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Toivottavasti useampi nainen innostuisi ajatuksesta, vaikka se vapaaehtoisuuteen perustuukin.

Paras ehdotus palvelusuudistukseksi on mielestäni Elisabeth Rehnin johtaman ajatushautomon visio kaikkia koskevasta ase- tai uudesta varautumispalvelusta, joka korvaisi nykyisen, hieman huonomaineisen ja rangaistuksenomaisen siviilipalveluksen.

[Joonas Nordman Seurassa 8.7.2019 julkaistussa kolumnissaan ”Naiset, vaatikaa asevelvollisuutta!”]

S "Talvisotaa ei koskaan ollut"

Pitää aloittaa kokonainen poliittinen suuntaus jonka ytimessä on se, että Talvisotaa ei ollenkaan tapahtunut.

Vaikuttaa naurettavalta? No kyseenalaistetaanhan holokaustikin ja se oli kuitenkin ruumismäärältään "aika tavalla isompi" tapahtuma. (Mittaluokkatasolla.) Ja toisaalta eihän sitä viitsitä tunnustaa Hennalaa ja jos puhutaan suomalaisista SS -joukkoihin lähtijöistä niin jopa kenttäpiispasta on luontevaa kiistää asioita.

Koska olet rationaalinen ihminen et tietenkään usko talvisotaan. Mikä sinusta oli kaikista epäuskottavin asia talvisodassa? Se, että sitä sisällissodan repimä maa muka puhalsi yhteen hiileen? Se, että maatamme sodassa johti ruotsalainen homo? Se, että kovin soturimme otti poskeen sodan lopussa?

[Tuomo Hämäläinen Facebookissa 6.2.2020]

S Koulutettavat yhdysvaltalaiset tiedusteluagentit asuvat surkeissa motelleissa

Päästyään liittovaltion virkamieheksi Snowden laitettiin kouluun, jonka aikana hän asui Virginian Warrentonissa sijaitsevassa surkeassa Comfort Inn -motellissa. On siis totta, mitä elokuvat ja kirjat sanovat: surkeat motellit saattavat olla pelkkä julkisivu, jossa koulutettavat agentit asuvat. 

[tietokonenörtti Petteri Järvinen 1.10.2019 Havaintoja digimaailmasta -bloginsa merkinnässä Snowden ja ura CIA:lla]

[Edward Snowdenista löytyy artikkeli Wikipediassa.]

S Naisten ja miesten tasa-arvo on poliitikoille sekä toimittajille vaikea asia

Naisten ja miesten tasa-arvo tuntuu olevan liian vaikea ajatus niin poliitikoille kuin toimittajille ainakin silloin, kun puhutaan asevelvollisuudesta.

Tai eihän siitä juuri puhuta. Poliitikot leikkivät mykkäkoulua, vaikka kyseessä on Suomen selvin tasa-arvorikkomus. Ja mikäpä on leikkiessä, kun toimittajat ovat tältä osin luopuneet tehtävästään vallan vahtikoirina eivätkä häiritse päättäjiä kiusallisilla kysymyksillä – Ylen Marja Sannikkaa lukuun ottamatta.

Se että naisilla ja miehillä on eri laki, on 2000-luvun länsimaisessa demokratiassa tietysti käsittämätöntä. Mutta sitäkin enemmän hämmästyttää, kuinka kajahtaneita kommentteja saamme kuulla silloin harvoin, kun poliitikot ja muut vaikuttajamme asiasta jotain suostuvat lausahtamaan.

[Arno Kotro blogissaan 5.2.2020 julkaisemassaan Suomen nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää koskevia onnettoman huonoja väittämiä käsittelevässä merkinnässä Hölmöimmät lausunnot, TOP 10]

S Myös maahanmuuttajalla on oikeus olla ilman uskontoa

Tämä yhteiskunta ei ole vielä sisäistänyt perustuslaillista oikeutta olla myös ilman uskontoa. Radikalisoitumisvaarassa oleville väkivaltaisen uskonnon jäsenille tarjotaan aina hoidoksi lisää uskontoa, eikä koskaan ajatella parhaaksi poistaa ongelmallinen uskontokunta hänen elämästään. Turvapaikanhakijan kotoutuksessa henkilö joka haluaa jättää uskonnon, nähdään pahana, eikä häntä auteta. Maahanmuuttajan on oltava meitä parempi uskovainen, se on johonkin kiveen kirjattu. Ja se on valetta. Myös maahanmuuttajalla on oikeus olla ilman uskontoa.

[maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 19.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Rauhan uskonto]

S Väino Tanner, poikkeusyksilö

Väinö Tanner oli poikkeusyksilö, jonka uran käänteet eivät tahdo mahtua edes hänestä kirjoitettuihin paksuihin elämäkertoihin. Työläisperheen pojalla oli poikkeuksellinen kapasiteetti, vahva oikeudentunto ja realistinen kuva siitä, mikä politiikassa kulloinkin oli mahdollista.

Tanner oli kansanedustaja Suomen ensimmäisessä eduskunnassa, ensimmäinen suomalainen sosialistipääministeri ja ensimmäinen sosialistipoliitikko, joka kutsuttiin kylään Mannerheimin kotiin.

Tanner omaksui Saksasta osuusliikkeen opit ja perusti Elannon. Hän oli työväenjohtaja, joka uskoi markkinatalouteen.

Hän oli myös kansainvälinen liberaali humanisti, joka vastusti niin aseellista punakapinaa kuin juutalaisten luovutusta Saksaan jatkosodan aikana.

Neuvostoliiton ja Saksan mielipuolisten johtajien edessä hän piti päänsä kylmänä, minkä vuoksi häntä vihattiin toisen maailmansodan aikana molempien maiden hirmuhallinnoissa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.1.2020 julkaistussa Esa Liljan kirjoittamassa artikkelissa Pahan päivän varalle.]

S Mitä erityistä hyötyä Intermariumista voisi olla

Kun keskustelua aiheesta käytiin maassamme pienimuotoisesti vuonna 2016, olivat monet sitä mieltä, että pienten Itä-Euroopan maiden muodostamalla liittoumalla ei olisi mitään sotilaallista merkitystä, vaan Venäjä kykenisi halutessaan pilkkomaan liittouman osiin muutamassa päivässä. Vanha viisaus onkin, että mikään ei ole niin huono ratkaisu kuin liittyä heikkoon liittoumaan. Niin tekemällä ajautuu mukaan toisten valtioiden kriiseihin saamatta itse mitään vastinetta. Viime vuosien aikana tilanne on kuitenkin muuttunut, kun Ukrainan sodan vuoksi monet näistä maista ovat panostaneet voimakkaasti puolustukseensa. Uudet sodankäynnin muodot, kuten kybersodankäynti, tarjoavat varteenotettavan pelotevaikutuksen vaikka ydinpelotetta liittoumalla ei olisikaan. Tietoverkkojen kautta voidaan vastustajan yhteiskunta heittää kivikauden olosuhteisiin sulkemalla sähköt, maksuliikenne, terveydenhuoltojärjestelmät, vesi- ja viemäröinti sekä liikenneinfrastruktuuri. Tosin Ukrainassa on jo herätelty keskustelua myös omasta ydinaseohjelmasta, osaamista siihen vielä löytyy Neuvostoliiton aikojen perintönä. Intermariumin sotilaallinen yhteistyö voisikin keskittyä perinteisten yhteisprikaatien tai jaetun logistiikan lisäksi erityisesti hybridisodankäynnin osaamisen jakamiseen, jossa kybersodankäynti on tietenkin yhtenä osana. Muita yhteistyömuotoja olisivat tiedustelutiedon jakaminen, puolustusvälineteollisuuden yhteiset tutkimus- ja kehitystyöhankkeet, asehankinnat vastakauppaperiaatteella sekä yhteisostot. Toki myös perinteinen asevoima on edelleen tärkeää. Siinä asiassa ensimmäinen askel voisi olla suunnitelmissa oleva Ukrainan ”muukalaislegioona”, johon osallistumiseen Suomessakin löytyy kiinnostusta. 

[Näin oli lausunut kirjailija ja kääntäjä M. A. Meretvuo Sarastus-verkkolehdessä 24.9.2019 julkaistussa kirjoituksessaan Intermarium – puolustusyhteistyön suuntaviivoja suomalaisesta näkökulmasta.]

S Freudin sisarenpojasta Bernaysistä tuli talouseliitin näkymättömän hallituksen profeetta

Sigmund Freud oli yksi 1900-luvun merkittävistä hahmoista, jonka vaikutus kuuluu jopa arkisessa kielessä. Mutta hänen jälkensä näkyy mutkan kautta myös valvontakapitalistisessa dystopiassa.

Kesällä 1913 Freud teki Karlsbadin (nykyisen Karlovy Varyn) metsissä pitkiä kävelyretkiä yhdysvaltalaisen sisarenpoikansa Edward Bernaysin kanssa. Sigmund-setä kertoi 21-vuotiaalle Edille psykoanalyysin perusteista, piilotajunnasta ja viettienergian vaikutuksesta ihmisen toimintaan.

Seuraavina vuosikymmeninä Ed Bernaysista tuli pr-työn pioneeri ja eräs vaikutusvaltaisimmista mielen manipulaattoreista. Hän sai naiset tupakoimaan kaduilla ja kaatoi tempuillaan Guatemalan demokraattisesti valitun hallituksen.

General Electricin ja Procter & Gamblen kaltaisille jättiyrityksille työskennellyt Bernays hyödynsi setänsä oppeja. Hän ymmärsi, miten vaistot ja symbolit vaikuttavat yksilön käytökseen. Siinä piili avain kokonaisten ihmisjoukkojen ohjaamiseen. Bernays ehti pitkän uransa aikana toteuttaa monet ajatuksistaan, sillä hän vaikutti bisneksen ohella politiikassa.

Oivallustensa pohjalta Edward Bernays hahmotteli oman utopiansa, kulutusyhteiskunnan, jossa talouseliitin näkymätön hallitus manipuloi massojen käytöstä. Hän halusi valjastaa ihmisyksilöiden vaistonvaraiset vietti­energiat kulutuskäyttöön. Kun kansalaisella olisi tarjolla tarpeeksi erilaisia tuotteita, hän pysyisi ruodussa eikä yhteiskunta sortuisi kaaokseen. Klik, klik, klik. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 29.9.2019 julkaistussa Jaakko Lyytisen kirjoittamassa artikkelissa Meistä tuli kauppatavaraa.]

S KC: Miten määrittelette itsenne suhteessa feminismiin?

Voiko nuori nainen vastustaa feminismiä? Voi, mutta se on vaikeaa. KulttuuriCocktail tapasi kaksi kolmekymppistä naista, jotka ovat kyllästyneet feministien puheisiin. Mistä penseys johtuu? Mitä ongelmia feminismin kritisoimisesta seuraa jokapäiväisessä elämässä?

Yksi ongelma käy ilmi jo haastattelua sovittaessa. Kumpikaan feminismikriitikoistani ei halua esiintyä artikkelissa omilla nimillään. Jotain kuitenkin voin kertoa heistä: molemmat ovat Helsingissä asuvia kolmekymppisiä naisia. Kutsun heitä kirjaimilla A ja B. A on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa ja pienen lapsen äiti. B työskentelee kulttuurialalla ja elää yksin. He eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tapaamme B:n luona.

[...] 

KC: Miten määrittelette itsenne suhteessa feminismiin?

A: Suhteessa vallalla olevaan feminismiin – eli pitkälti naisen heikkoa asemaa rummuttavaan keskusteluun – olen parjatun ja väärinymmärretyn osapuolen, miesten, puolella.

B: Pidän nykyisenkaltaista feminismiä haitallisena yleisesti länsimaisessa yhteiskunnassa ja omassa elämässäni epäkiinnostavana ajatusmallina.

[Siteeraus on Ylen sivuilla 7.4.2016 julkaistusta ja 18.11.2017 päivitetystä Tuomas Karemon kirjoittamasta haastattelujutusta Naiset, jotka vihaavat feministejä.]

S Halla-aho: "Ihmisyys velvoittaa!!

Ihmisyys velvoittaa!

[Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Twitterissä 5.2.2020. Miehen Twitter-julkaisu oli seurausta siitä, että Keijo Kaarisade oli käymässä Perussuomalaisten päämajassa ja oman ilmoituksensa mukaan tämä oli lyhyessä ajassa onnistunut houkuttelemaan Halliksen kivapuhumaan vihapuhumisen sijaan. Kaarisade on kivapuheen mestari, joka aina pyrkii samaan arvokkaaseen päämäärään (Twitterissäkin) kuin Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen, joka poliisijohdon siunauksella virkamiehenä julistaa kivapuhumisen ilosanomaa Twitterissä. Ylikomisario Taponen on kuin jälleensyntynyt Jeesus.]

S Ihmisten on vaikea suhtautua toisiinsa yksilöinä

[...]Oletetaan, että etsit vuokralaista neljän kuukauden ulkomaankomennuksesi ajaksi. Vuokraisitko kaksiosi mieluummin liettualaiselle sekatyömiehelle vai tutkijavaihtoon tulleelle eteläkorealaiselle matemaatikolle? Ihmisiä hyvästä syystä arveluttaa tämänkaltainen kysymyksenasettelu. Pointti on silti selvä: ihmiset tekevät päätöksiä tilastollisten ryhmäerojen perusteella. Toisin sanoen ihmisten on vaikea suhtautua toisiinsa yksilöinä. 

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon kirjoittaman kirja-arvostelun M. Abdulkarimin ja E. Talvitien kirjoittamasta kirjasta 'Noin 10 myyttiä feminismistä' toisessa osassa, jonka mies oli julkaissut blogissaan 3.10.2018 otsikolla Minne menet feminismi? Osa 2.]

S Rapauttaako vihapuhe demokratiaa?

3. Vihapuhe rapauttaa demokratiaa!

Höpönlöpön. Ennen vanhaan vihapuhe suollettiin ulos kirjeissä, puhelimella ja toritapahtumissa. Mitään kauheaa ei tapahtunut.

Vuonna 2017 USA:ssa korkeimman oikeuden tuomari linjasi: ”Me suojaamme oikeutta ilmaista itsellemme vastenmielisiä ajatuksia." Sananvapaus on USA:ssa maailman laajinta ja demokratia toimii mainiosti.

Hoito: Käy Amerikassa ja hanki suhteellisuudentajua. 

[Ivan Puopolo 19.10.2019 julkaistussa kolumnissaan Vihapuhe siellä, vihapuhe täällä, hiiala hiiala hoi!]

S Rohkeat naiset haluavat luopua islamin heille pakottamista asuista

On hienoa, että Suomessakin on jo maahanmuuttajataustaisia naisia, jotka puhuvat aiheesta rohkeasti julkisuudessa. Toivottavasti he onnistuvat avaamaan näiden sokeiden silmiä, joiden mukaan vaatekappaleet ovat vain pala kangasta.

Miksi me alistumme dogmaattisen islamin vaatimusten edessä? Olemme vuosikymmenien ja -satojen kuluessa saavuttaneet tämän kehityksen ja naisille tasavertaisen aseman. Mikäli mieheni yhtäkkiä vaatisi, että minun pitää peittää itseni tai en saa mennä ulos, hän joutuisi oikeuteen.

Miksi sama sallitaan maahanmuuttajille? Pukeutumiseen liittyvät kulttuurin ja uskonnon vaatimukset ovat vain yksi osa laajaa kokonaisuutta, jota meidän tulee vastustaa kokonaisuudessaan.

Samaan aikaan kun meidän ah-niin-liberaalit hyvät ihmisemme täällä puolustelevat burkinia ja muita islamin tapoja piilottaa ja hiljentää nainen, ympäri maailmaa rohkeat musliminaiset riisuvat huivejaan ja kääntyvät vastustamaan patriarkaalista alistuskoneistoa. Monissa maailman maissa naiset joutuvat vaikeuksiin, vankilaan, heitä kidutetaan, jopa tapetaan, heidän kieltäydyttyään käyttämästä islamin heille pakottamia asuja.

Näille naisille vaatteesta irtaantuminen on nimenomaan manifesti vapaudelle, ihmisoikeuksille, naisen asemalle ja äänelle.

[Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra Dust / Bones / Politics -blogissaan 22.9.2019 julkaisemassaan merkinnässä Kuinka kukaan suomalainen voi sanoa, että burkini on vain pala kangasta?]

S Yksilöllisyys edellyttää yksilön huomiointia

Ei ole täysin huono asia että yhteiskuntamme suosii yksilöllistä ajattelua. Se luo uudenlaista taidetta, kulttuuria, ajattelua, ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Moni ihminen uskaltaa nyt elää vapaammin ja sen myötä myös osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen paremmin. Jo pelkän kansantalouden kannalta on hyväksi että yksilöllisyydelle on tilaa.

Yksilöllisyys kuitenkin edellyttää yksilöllisyyden tiedostamista paitsi itsessään, myös muissa. Yhtä lailla kun yksilöllä on oikeus rakastaa koiria, hänellä on myös oikeus inhota niitä. Oma individualismi ei saisi jyrätä sitä toisilta, mutta juuri näin tuntuu hälyttävässä määrin käyvän. Onko vain sattumaa että punaisia päin ajetaan enemmän, kevyt liikenne on yhä useammin tukkanuottasilla muiden kanssa tai puolestaloukkaantuminen on suositumpaa kuin tupperware pimeällä keskiajalla?

[Kyuu Eturautti blogissaan 18.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Yksilöllisiä savuja ja nelijalkaisia]

S Ruotsissa Ympäristöpuolueen kannattajissa on eniten hörhöjä

Kaikkein eniten tekosyvällisyydet vetosivat Ruotsissa vasemmistoon lukeutuvan ympäristöpuolueen kannattajiin. Havainto sopii siihen, että puolueen kannattajissa on tavallista enemmän niitä, jotka luottavat uskomushoitoihin ja uskovat sähköallergian tapaisiin ilmiöihin, joita tiede ei tunne. 

[Näin oli lausuttu Tiede-lehden sivuilla 19.12.2019 julkaistussa artikkelissa Tekosyvällisyydet uppoavat konservatiiveihin ja vihreisiin.]

S Feministinaisten sukupuolivietin ja poliittisen oikeaoppisuuden välinen vaikea ristiriita

Aggressiivisen miehen ihannointi toistuu myös elokuvissa, joiden painopiste ei ole seksissä. James Bond, Indiana Jones, Rhett Butler ja Han Solo ovat vain joitain esimerkkejä niin miesten kuin naistenkin ihailemista seksuaalisesti aggressiivisista ja nykystandardin mukaan misogyynisistä miehistä. Heidän tavoittelemansa naiset pistävät pystyyn hieman laimeaa vastarintaa leikkiäkseen vaikeasti tavoiteltavaa, mutta viime kädessä sankari ottaa haluamansa ja nainen antautuu hänelle. Eritoten Tuulen viemää -elokuvan mieshahmot ovat ajattomia ja häkellyttävän ajankohtaisia ottaen huomioon, että tarina on vuodelta 1936. Feministisen ajattelutavan mukaan sankaritar Scarlettin tulisi tahtoa miehekseen lempeä, hempeä Ashley, mutta niin elokuvayleisö kuin Scarlett tahtovat Scarlettin päätyvän yhteen machomies Rhettin kanssa, vaikka Rhett kohtelee Scarlettia ajoittain hyvin tylysti.

Kuten sanottua, naisten suhde alistamiseen ja miehiseen aggressioon on vähintäänkin ristiriitainen. Nykymaailmassa se on suorastaan ongelmallinen, koska naiset joutuvat sovittamaan yhteen alkukantaiset viettinsä heille asetettujen odotusten suhteen ja voivat jopa potea syyllisyyttä siitä, että viehättyvät vahvoista miehistä ja fantasioivat alistumisesta. Useimmat naiset kuitenkin löytävät sopusoinnun tasa-arvoisen yhteiskunnan ja viettiensä välillä, mutta kovan linjan feministille ristiriita on kovempi pala. 

[Näin oli lausuttu Tuonen joutsen -blogissa 13.9.2019 julkaistussa merkinnässä Handmaid's Tale: pornoa feministiseen makuun, jossa kirjoittaja esittää, että tv-sarja Handmaid's Tale on feministiseen makuun tehtyä kidutuspornoa.]

S Pätevästä Elina Lepomäestä Kokoomuksen uusi puheenjohtaja?

Kerronpa teille Kokoomuksesta erään salaisuuden. Kokoomus on käytännössä hyvin pienen piirin hallussa oleva oligarkia. Siellä on jo ennalta sovittu, että Orpon seuraajaksi tulee Antti Häkkänen.

Kun puheenjohtajavaalit ovat ovella, puolueen paikallisjärjestöissä käydään epämääräisten lehmänkauppojen ja selkäänpuukotusten siivittämänä vääntö, jonka seurauksena puoluekokoukseen saadaan oikeat jätkät päättämään oligarkian mielen mukaisia johtajia.

Ainoa kysymys on siinä, että haluaako Orpo jatkokauden vai ei. Jos Orpo haluaa jatkokauden, silloin Häkkänen ei lähde haastamaan häntä (vielä), vaan Häkkäsellä on jokin syy tyyliin perheeseen tai nykytehtäviin keskittyminen, minkä ansiosta Orpo saa vetää viimeisen kauden. Sitten Orpo lähtee paikaltaan vapaaehtoisesti ja Häkkänen siirtyy hänen tilalleen.

Ja jos Häkkäsestä tulee Kokoomuksen seuraava puheenjohtaja, mikään ei muutu. Häkkänen on vain uusi naamari sille samalle Kokoomusta johtavalle ideologiselle äijäklikille, joka mahtuu tilataksiin. Katainen, Stubb, Orpo ja Häkkänen ovat samaa jatkumoa.

Ainoa keino, jolla Kokoomus voi uudistua ja hankkia jonkinlaisen aidon suunnan, on Elina Lepomäen valinta puheenjohtajaksi. Lepomäellä on osaamista, tietoa ja vahva luotto äänestäjien keskuudessa. Lisäksi hän on haastanut vanhaa puoluejohtoa ja yrittänyt tuoda Kokoomuksen takaisin lähemmäksi klassista liberalismia, jota puolueen joskus nähtiin edustavan. Lepomäki on riippumaton kapinallinen, vapaa radikaali.

Mikäli (jostain kummallisesta syystä) harrastat Kokoomus-politiikkaa, suosittelen ehdottomasti, että teet kaikkesi saadaksesi puolueesi johtoon pätevimmän mahdollisen henkilön. Kokoomuksessa se on Elina Lepomäki.

[Jiri Keronen Facebookissa 31.1.2020. Ulostuloon liittyy Iltalehden uutisartikkeli IL-kysely: Petteri Orpon suosio laskee - yhä useampi kokoomuslainen haluaisi vaihtoon]

[Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että Lepomäen valinta Kokoomuksen puheenjohtajaksi toisi sinne tiettyä raikkautta.]

S Mistä sananvapaudessa on kyse

Ei ole vapautta ilman sananvapautta. Aito sananvapaus sisältää myös sen, että sanoista joku aina pahoittaa mielensä. Loukkaantuminen on kuitenkin helposti pelkkää vallankäyttöä, jolla pyritään tukahduttamaan keskustelu vaikeista aiheista.

[entinen kansanedustaja James Hirvisaari 3.6.2019 Nykysuomi-verkkolehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Suomessa ei ole sananvapautta]

[PS. Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogikirjoitukseni Sananvapaudesta.]

S Foucault’n sydäntä lähellä oli myös lasten hyväksikäyttö

Yksi Foucault’n sydäntä lähellä olleista poliittisista aiheista oli sosiologi Erving Goffmanin onnistunut ristiretki mielisairaaloiden sulkemiseksi. Se vapautti mielipuoliparat nukkumaan jalkakäytävillä. (Ervingin tytär Alice Goffman johtaa nykyään ristiretkeä ”joukkovangitsemisia” vastaan, ja se varmastikin menestyy yhtä hyvin.)

Foucault otti myös asiakseen vapauttaa lapset harrastamaan seksiä aikuisten kanssa. Vuonna 1977 seksin suojaikäraja Ranskassa oli vain 15 vuotta, mutta siitä huolimatta Foucault allekirjoitti pedofilian laillistamista vaativan vetoomuksen yhdessä Jean-Paul Sartren, Simone de Beauvoirin ja Jacques Derridan kanssa.

Vuonna 1978 Foucault vaati radiohaastattelussa suojaikärajaa koskevien lakien poistamista Ranskassa. On huomionarvoista, kuinka kitkattomasti Foucault’n tavanomaiset muita aiheita koskevat argumentit palvelevat tätä kampanjaa.

Foucault esimerkiksi aloittaa tavanomaiseen tapaansa väittämällä, että jokin terveen järjen mukaiselta näyttävä (kuten lasten hyväksikäytön kieltäminen) on historiallisesti hyvin nuori ilmiö, ja näin ollen se voidaan (ja siis pitää) purkaa:
[...]

[yhdysvaltalainen journalisti ja elokuvakriitikko Steve Sailer Sarastus-verkkolehdessä 26.9.2019 julkaistussa kirjoituksessaan Piiska kädessä]