Kansalaisten asema toisaalta muuttuu elinkaaren aikana. Useimmat ihmiset ovat aluksi nettosaajia, mutta muuttuvat sitten nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällä taas nettosaajiksi.
Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.
Saksan hallitus on arvioinut, että maahanmuuttaja maksaa valtiolle keskimäärin 12 000 euroa vuodessa. Bertelsmann-säätiön tutkimuksessa laskettiin 2014, että keskimääräinen maahanmuuttaja aiheuttaa kaikki julkiset menot huomioon ottaen Saksalle nykyrahassa 79 100 euron kustannukset, siis ihmisen elinkaaren yli laskettuna.
On näyttöä, että hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee nimenomaan matalan osaamisen ihmisiä. CESifon tutkimuksen mukaan sosiaaliset reformit johtivat suureen köyhien ihmisten muuttoliikkeeseen New Yorkiin sillä seurauksella, että kaupunki ajautui 1970-luvulla konkurssin partaalle.
Suomessa keskituloiset maksavat 20–30 prosenttia verojen ja maksujen kokonaissummasta, suurituloisin kymmenesosa noin 42 prosenttia kaikista veroista ja maksuista.
Todellisuudessa tilanne on vielä vaikeampi, sillä 44 prosentin veroaste jää paljon alle julkisen menoasteen, joka Suomessa on 57 prosenttia. Julkinen talous elää velaksi.
[Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa
Kanniainen Suomen kuvalehdessä 17.10.2017 julkaistussa
mielipidekirjoituksessaan Hyvinvointiyhteiskunta ja vapaa maahanmuutto ovat kestämätön yhdistelmä]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti