Sigmund Freud
oli yksi 1900-luvun merkittävistä hahmoista, jonka vaikutus kuuluu jopa
arkisessa kielessä. Mutta hänen jälkensä näkyy mutkan kautta myös
valvontakapitalistisessa dystopiassa.
Kesällä 1913 Freud teki Karlsbadin (nykyisen Karlovy Varyn) metsissä pitkiä kävelyretkiä yhdysvaltalaisen sisarenpoikansa Edward Bernaysin
kanssa. Sigmund-setä kertoi 21-vuotiaalle Edille psykoanalyysin
perusteista, piilotajunnasta ja viettienergian vaikutuksesta ihmisen
toimintaan.
Seuraavina vuosikymmeninä Ed Bernaysista tuli pr-työn
pioneeri ja eräs vaikutusvaltaisimmista mielen manipulaattoreista. Hän
sai naiset tupakoimaan kaduilla ja kaatoi tempuillaan Guatemalan
demokraattisesti valitun hallituksen.
General Electricin ja
Procter & Gamblen kaltaisille jättiyrityksille työskennellyt Bernays
hyödynsi setänsä oppeja. Hän ymmärsi, miten vaistot ja symbolit
vaikuttavat yksilön käytökseen. Siinä piili avain kokonaisten
ihmisjoukkojen ohjaamiseen. Bernays ehti pitkän uransa aikana toteuttaa
monet ajatuksistaan, sillä hän vaikutti bisneksen ohella politiikassa.
Oivallustensa
pohjalta Edward Bernays hahmotteli oman utopiansa, kulutusyhteiskunnan,
jossa talouseliitin näkymätön hallitus manipuloi massojen käytöstä. Hän
halusi valjastaa ihmisyksilöiden vaistonvaraiset viettienergiat
kulutuskäyttöön. Kun kansalaisella olisi tarjolla tarpeeksi erilaisia
tuotteita, hän pysyisi ruodussa eikä yhteiskunta sortuisi kaaokseen.
Klik, klik, klik.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 29.9.2019 julkaistussa Jaakko Lyytisen kirjoittamassa artikkelissa Meistä tuli kauppatavaraa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti