Hallitus pyrkii myös haalimaan maahamme lisää työvoimaa ulkomailta.
Enemmistö hallituspuolueiden kansanedustajista laittoi jo viime kaudella
nimensä Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan aloitteeseen,
jossa vaaditaan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Kivoin seurauksin.
Tämä merkitsee palkkojen polkemista ja ostovoiman vähenemistä
markkinoilla, millä puolestaan on taantumaan ohjaava vaikutus. Kun
julkinen valta haalii mieluummin työvoimaa ulkomailta kuin tukee
suomalaisten työttömien siirtymistä työvoimaksi kasvukeskuksiin,
työttömyysmenot pysyvät ennallaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden mukana
tulee yleensä myös omaisia, jotka puolestaan ovat hekin useasti
työelämän ulkopuolella ja siis julkisen talouden rasitteina.
Hyödyn korjaavat yritykset, jotka saavat halpaa työvoimaa, mutta
sosiaalikustannukset ja asumisen järjestäminen tulijoille kiertyvät
kuluiksi julkiselle puolelle ja verorasitukseen, myös firmoille. Halpa
siirtolaistyövoima on vain näennäisesti halpaa. Kulut lankeavat
veronmaksajille, ja yhteiskunnallinen tehokkuus alenee kielikonfliktien
myötä terveyskeskuksista tehtaisiin.
[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 9.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Vihervasemmisto – sitä vie mitä lupaa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti