Firmoja ei velvoiteta auttamaan vakoilussa, paitsi kun velvoitetaan. Tämä oli ristiriitaisin osa taustoitusta. Jos haluttu tieto liikkuu kotimaisen firman kautta, takaportit ja vakoiluohjaukset on pakko asettaa. Tällä on massiivinen juridinen velvoite. Jos minä, verkkopalveluita tarjoavan yrityksen edustajana, päästän viranomaisen löyhin perustein kiinni asiakkaiden tietoon, rikon sopimusta. Poliisi ei voi joutua vastuuseen jos menettelyssä on virheitä mutta minä joudun, yksin. Suomalaiselle yritykselle riski on prosentteina pieni mutta osuessaan riittävän iso tuhoamaan liiketoiminnan täysin. Tämä on omiaan siirtämään yhä enemmän konesalipalveluita pois Suomesta.
[pörrökorvainen ja kerubinkasvoinen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 20.4.2017 julkaisemassaan merkinnässä Vakoilulaki on jossittelun varassa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti