Muhamettilaisen maailman suuri onnettomuus on, että sen on sallittu jämähtää primitiivisiin uskomuksiinsa. Itse asiassa länsimaiset valtiot ja jopa intellektuellit vain pahentavat tilannetta hyväksymällä keskiaikaiset normit ja jopa osoittamalla niille kunnioitusta.
Erilaiset suurmoskeijat ovat käytännössä Saudi-Arabian rahoittaman salafismin kasvualusta. Salafismi on saanut vapaasti rehottaa ainakin Saksassa, koska sen todellista merkitystä jihadismille ei ole helppo todistaa. Kuitenkin yhteys on olennainen.
Islamismi ei ole samaa kuin islam, sanotaan. Kirjoittajan mielestä tämä tietenkin on totta, mutta juuri islam tekee islamismin mahdolliseksi ja ilman islamin muuttumista on lähinnä mahdotonta erottaa noita kahta toisistaan. Mikäli islamista tulisi virallinen uskonto jossakin länsimaassa, olisi välttämätöntä alistaa sen opetus tavanomaisten yliopistollisten normien alaisuuteen. Tätä ei tapahdu missään.
Länsimaat, jotka kumartelevat keskiaikaiselle raakuudelle, saavat suuren osan syystä niskoilleen. Sitä paitsi juuri ne ovat itse vaaravyöhykkeessä. Simppeli yhtälö kertoo, miksi työttömistä lännessä asuvista nuorista tulee islamistiterroristeja ja taistelijoita. Sitä on turha kerrata: avainsanat ovat ressentimentti ja voimaannuttaminen.
[Timo Vihavainen blogissaan 23.4.2017 julkaisemassaan merkinnässä Sano ei fasismille, jossa hän käsittelee Hamed Abdel-Samadin islamilaista fasismia käsittelevää teosta 'Le fascisme islamique. Une analyse']
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti