Koska olen viehtynyt kirjoihin, nautin niistä, arvostan niitä ja pidän niitä symbolina ihmisen arvokkaimmille pyrkimyksille tehdä itsensä, asiansa ja persoonansa tiettäväksi ja jaettavaksi muille, ei minulla ole tarjota muuta kuin halveksintaa kirjoja polttavia ääliöitä kohtaan. He eivät ole ansainneet muuta, ja vaikka moisen roskasakin syvällinen typeryys voikin herättää hetkellistä sääliä, on heidän edustamansa yli- ja ahdasmielisyyden laji niin vastenmielistä, että siihen on vaikeata suhtautua sympatialla. Runoilija Heinrich Heinen usein lainattujen sanojen mukaan missä poltetaan kirjoja, siellä poltetaan kohta ihmisiä (Kolmas Valtakunta kunnostautui mm. juutalaisen Heinen teosten – ja ihmisten – polttamisessa). Minulla on kiusaus johtaa Heinen osuvasta miete- tai pikemminkin havaintolauseesta ohjelause: jos haluat polttaa kirjoja, tulisi sinun polttaa ensin itsesi.
[Näin oli lausuttu 2.10.2010 Napoleonin kompleksit -blogin merkinnässä Kirja: luettavaksi, opiksi, poltettavaksi.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti