keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Moraali-identiteetin musertamisesta {S}

Moraali-identiteettiä voidaan Gloverin mukaan musertaa myös korostamalla ajatusta, jonka mukaan päämääriä tulee tavoitella keinoja kaihtamatta. Stalinistisessa terrorissa vallanpitäjät korostivat aatetta, joka oikeutti jopa julmuudet. Terrorin aiheuttama pelko ja turvattomuuden tunne heikentää myös ihmisten moraali-identiteettiä. Paine omien arvojensa pettämiseen oli valtava. Omaa ja läheisten henkeä suojatakseen oli esimerkiksi joko valehdeltava lapsilleen tai opetettava heille, että kodin ulkopuolella pitää valehdella.

Gloverin mukaan tällainen omien arvojensa pettäminen heikentää itsekunnioitusta, mikä puolestaan murentaa moraali-identiteettiä. Ratkaisevaa on, jos terrorin alla elävä ihminen joutuu valehtelemaan itselleen. Silloin moraali-identiteetin jäämiä saatetaan suojella itsepetoksella, ja uskotaan valheellisiin syihin, jotka ”oikeuttavat” julmat teot.

Gloverin mukaan stalinismissa ja natsismissa moraali-identiteetin musertumisen tavat poikkesivat toisistaan. Stalinismissa ideologian mukainen päämäärä oikeutti julmat teot ja auttoi ihmisiä elämään rauhassa itsensä kanssa. Sen sijaan natsismissa moraali-identiteetti luotiin uudelleen siten, että kovuutta pidettiin itsessään hyvänä asiana.

Natsi-Saksassa myös uskottiin tottelevaisuuden ja velvollisuuksien hoitamisen tärkeyteen. Glover panee merkille, että jonkin teon kokeminen vastenmieliseksi saattaa vahvistaa uskoa siihen, että kyseisen teon tekeminen on velvollisuus. Esimerkiksi natsien joukoissa koettiin, että vain moraalista eliittiä edustavat sankarit kykenivät suorittamaan todella epämiellyttävät tehtävät (eli sellaiset tehtävät, jotka herättivät inhimillisiä reaktioita ja synnyttivät sisäisen konfliktin).

[Mari Stenlund 24.5.2016 Areiopagi-sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan Ihmisyyden paradoksi: miksi ihminen ryhtyy vihaamaan naapureitaan, joiden kanssa eli aiemmin sulassa sovussa?, joka käsittelee brittiläisen filosofin ja eetikon Jonathan Gloverin teosta Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria)]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti