torstai 10. huhtikuuta 2025

S Pitkän yhteiselon vuoksi suomi vilisee balttilaisia lainasanoja

Riho Grünthal vertaa kielten kehitystä taikinan vaivaamiseen: lopputulos riippuu siitä, mitä aineita sekaan lisätään. Balttilais-länsiuralilaisesta taikinasta muotoutui 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua Baltiassa kantasuomi, josta myöhemmin kehittyivät suomi ja viro.

Pitkän yhteiselon vuoksi suomi vilisee balttilaisia lainoja: hirvi, härkä, halla ja hammas.

— Samalla tavalla kuin saamelaiskielistä tuli saamelaiskieliä siksi, että ne olivat kontaktissa Suomen alueen paleoeurooppalaisten kielten kanssa, Suomenlahden eteläpuolella itämerensuomalaisista kielistä tuli itämerensuomalaisia balttilaisten kontaktien takia, Grünthal kertoo. 

[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston julkaiseman Yliopisto-lehden sivuilla 21.10.2022 julkaistussa Topias Haikalan kirjoittamassa artikkelissa Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä.]

[Olisi kiva löytää tieto liettuan kielen mahdollisista uralilaisista lainasanoista. Kieli on ilmeisesti ainakin rakenteensa puolesta varsin vanhakantainen.]

2 kommenttia:

  1. Suomea on luonnehditu lainasaojen suhteen germaanisten kielten pakastearkuksi, niin paljon täällä on muinaisgermaanisia sanoja, jotka ovat matkan varrella muttuneet hyvin vähän kuten esim.
    kuningaz -kuningas ja
    druhtinaz - ruhtinas.

    VastaaPoista