Kiinassa mielenterveysongelmiin liittyy vahva leimautumisen pelko ja häpeä, sanoo masennuksen hoitoon erikoistunut psykiatrian erikoislääkäri Wang Gang. Hän toimii johtavana lääkärinä Pekingin Andingin psykiatrisessa sairaalassa.
Ihmiset eivät halua hakea apua, sillä silloin joku saisi tietää.
Osa kiinalaisista uskoo yhä, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat pahan hengen piinaamia tai heikkomielisiä.
Wangin mukaan muun muassa populaarikulttuuri on vaikuttanut siihen, mitä mielenterveysongelmista Kiinassa ajatellaan. Monelle masentuneesta tulee mieleen vanhojen elokuvien vaaralliset hullut.
Heitä myös hoidetaan mielikuvan mukaan.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 30.3.2025 julkaistussa Jenny Matikaisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Stressaantunut kiinalainen käy raivohuoneessa räiskimässä hääkuviaan rikki – "Pekingissä on paljon ihmisiä, joiden pää on täynnä asioita".]
[Suomalaisessa ja länsimaisessa kulttuurissa on se hyvää, ettei psyykkisesti sairaisiin ihmisiin suhtauduta ihan yhtä nurjasti tai vihamielisesti kuin esim. kiinalaisessa kulttuurissa.]
[Voi kyllä olla, että melkein missä tahansa kulttuurissa mielenterveysongelmaisiin suhtaudutaan nurjemmin kuin länsimaissa.]
[Psykoosissa olo voi sairaasta ihmisestä itsestään ilmeisesti joskus tuntua siltä kuin hän olisi pahan hengen vallassa. Ja sopivan taikauskoinen ulkopuolinen tarkkailija voi nähdä asian samalla lailla.]
[Aiheeseen edes jotenkin liittyen, niin Yhdysvalloissa oli aikoinaan eli vuonna 1972 valmistunut elokuva Syvä joki ("Deliverance"), josta alkoi maassa pitkä jatkumo esittää maaseudun ihmiset vaarallisina hulluina. Osataan sitä siis "meilläkin".]
Saattaapa olla totta meilläkin. Ei tuota ole helppo myöntää. Vielä kun kaikki merkitään omakantaan!
VastaaPoistaEipä tuo kiinalainen asenne ole Suomessakaan mitenkään harvinainen:
VastaaPoistakun psykoosissa henkirikoksen tehnyt jätetään syyntakeettomana tuomitsematta ja suljetaan tahdonvastaiseen mielenterveyshoitoon, saa lukea kuinka taas kerran mielipuoli murhaaja päästettiin sairaalaan paapottavaksi sen sijaan, että olisi lukittu vankilaan niin kovaa rankaistavaksi, ettei se enää uskaltaisi olla hullu.
Heti perään vaahdotaan, kuinka kaikki hullut pitäisi kerätä kaduilta ja sulkea hullujenhuoneisiin ennen kuin nekin alkavat mielipuolisuuksissaan murhata, kuten kaikki hullut tekevät.
Tällaista väkeä Suomesta löytyy.
Pelkäänpä pahoin että asenne käy sitä sakeammaksi mitä pienemmille maaseutupaikkakunnille mennään;
sellaisille joissa ei niin kovin kauan sitten vielä oli yleisehköä lukita mielenterveysongelmaiset ja vaikeasti kehitysvammaiset perheenjäsenet kellariin tai vinttikamariin ettei muiden olisi tarvinnut hävetä.
"Hulluille" toki voidaan löytää merkittävä asema kyläyhteisössä kylähullun asemassa. Mutta muuten minusta näyttää siltä, että nurjahko suhtautuminen mielenterveysongelmaisiin on jossain määrin geneettisesti määräytynyttä. Tai sanotaan niin, että sen täytyy olla geneettisesti määräytynyttä, kun kerran tuollainen suhtautuminen on niin kovin yleistä.
VastaaPoista