Valtuustokautenani tehtiin yksi suuri päätös: Apotti. Siihen minulla olisi ollut sanottavaa, mutta perehtymisaika oli mahdottoman lyhyt. Esitin yhdessä vieressäni istuvan valtuutetun kanssa, että asia pitää käsitellä perusteellisesti aikaa ja asiantuntemusta käyttäen. Meidät jyrättiin ja jätettiin sitten pöytäkirjalausuma, joka oli yhtä tyhjän kanssa.
Apotti on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan järjestelmään. Valtuustokäsittelyn aikaan sen valtakunnallisiksi kustannuksiksi kerrottiin 350–450 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. Totuus oli aivan muuta, ilmeisesti miljardi euroa ylitettiin kirkkaasti. Mitä suurempi asia, sitä vähemmän se valtuutettuja kiinnostaa.
[Näin oli lausuttu Pauli Vahteran blogissa 30.3.2025:n tienoilla julkaistussa merkinnässä Entäpä jos äänestämisen sijasta lopetetaan valtuustot?.]
[Talousosaaminen sekä halu talousosaamiseen voi olla poliitikoilla heikonlaatuista. Ainakin Suomessa.]
Tuo kuvaa hyvin miten kuntien (ja valtion ja eu:n) atk ja muutkin isot hankinnat jne päätetään tosiallisesti jo ennen valtuuston, eduskunnan tai eu parlamentin äänestystä.
VastaaPoistaAsioihin on pyrittävä ja päästävä vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa! Näin ovat kirjoittaneet kokeneet eu konkarit.
Kunhan ei olisi sittenkin ollut toisinpäin:
VastaaPoistaApotti-järjestelmään käytettävän rahan mahdollisimman suuri määrä oli valtuutettujen tavoitteena, koska sitä suurempi määrä valui heidän taskujaan pehmustamaan.
Sillä tavalla suomalainen korruptio toimii:
ei rahaa suoraan kädestä käteen antamalla, vaan sopimalla julkisrahoitteinen hanke jonka ilmoitetaan maksavan x määrä rahaa, sitten se maksaakin yllättäen 2x mutta lopputulokseen on silti käytetty vain x rahaa.
Se toinen x määrä rahaa on mukana kirjanpidossa mutta ei lopputuloksessa, vaan asianosaisten taskuissa.
Joutuuko tässä kohta alkamaan kannattamaan eduskuntavaalien pitämistä pitkiltä listoilta ilman äänestäjien mahdollisuutta vaikuttaa listalla olevien ehdokkaiden paremmuusjärjestykseen?
VastaaPoistaTahi pohtimaan tulisiko kansanvallan kannlta parempia lopputuloksia arpomalla edustajat ja valtuutetut satunnaisesti oikeustoimikelpoisten kansalaisten joukosta?
PoistaSellaisen mallin ollessa käytössä ongelmaksi muodostuisi todennäköisesti entistä suurempi pätevyyden puute kansanedustajissa. Vai pitäisikö sitten asettaa jonkinlaisen pätevyyskokeen läpäisy ehdoksi ehdokkaaksi pääsylle?
PoistaTai kaksikamarinen eduskunta voisi olla jonkinlainen ratkaisu. Sen ylähuoneeseen ihmiset äänestäisivät normaaliin tapaan edustajat, mutta näillä pitäisi olla tohtorintutkinto taskussa.