Kaikki maailman pakkovallat ovat yrittäneet alamaisten pakottamista pakkotyöhön. Se onnistuu mitenkuten. Aikaansaaminen näköjään edellyttää tiettyä vapaaehtoisuutta. Uusin tutkimus otaksuu, että Egyptin pyramidien rakentajien enemmistö tai parhaimmisto ei ollut orjia vaan kausityöläisiä: maamiehiä ja -naisia, joille Niilin tulvat soivat luppoaikaa ja faaraot kilpailukykyisiä palkkoja. Maailmanhistorian suurin pakkotyökompleksi oli Gulag, vankileirien saaristo. Sen miljoonat uhrit raatoivat nälkä- ja paleltumiskuoleman partaalla, kidutusten ja teloitusten hoputtamina. Ei sellaisen työvoiman järkiperäistäminen kiinnostanut ketään. Siksi neuvostotalouden tulos oli mitätön suhteessa uhrauksiin.
Hyötyisään pakkotyöhön on vaikea patistaa alamaisia, kansalaisista puhumattakaan. Valtakunnan kokonaisedun selittely ei ikinä toimi. Nyky-yhteiskunnan konstit ovat järjestään tehottomia. Jotkut ihmiset tykkäävät työstä luonnostaan, jotkut vain jos tekeminen poikii aineellista hyötyä ja arvostusta paljon enemmän kuin tekemättömyys. Niin ei suinkaan ole asianlaita Suomessa vuonna 2025. Toivottavasti Todellisen Työvoimapulan historia tulee tutuksi työvoimapolitiikan pähkäilijöille.
[Näin oli lausuttu historioitsija-kansanedustaja Teemu Keskisarjan kirjoittamassa Sarastus-verkkolehdessä 2.4.2025 julkaistussa kirjoituksessa Työleirien saaristo – ratkaisu työvoimapulaan ja kannustinloukkuihin?.]
[Modernissa taloudessa työntekijän tulee olla asemassa, jossa hän on periaatteessa kunnioitettu. Orjana kohteleminen tuottaa sutta ja sekundaa. Suomen puolustusvoimien miehistön laajuus perustuu oikeastaan pakkotyöhön, koska alokkaana ja varusmiehenä olemisesta ei makseta minkäänlaista oikeaa palkkaa, mutta toisaalta asevelvollissotilaatkaan eivät Suomessa kärsi varsinaista puutetta. Neuvostoliitossa ja sen jälkeisellä Venäjällä taas sotilaat ovat olleet lähinnä hyväksikäytettävien orjien asemassa.]
[Jos ajatellaan Ranskan suurta vallankumousta ja siitä aiheutuneita vallankumoussotia, niin uusi vallankumouksellinen Ranska kohteli sotilaitaan periaatteessa kansalaisina. Se oli siihen aikaan kumouksellista ja varmaan tuki myös sotimisen tehokkuutta.]
[Italian maavoimat pärjäsi toisen maailmansodan aikana varsin huonosti. Tämä ilmeisesti johtui siitä, että siinä miehistön ja upseereiden välinen suhde oli kaikkea muuta kuin toverillinen. Näiden kesken ei voinut syntyä luottamukseen perustuvaa suhdetta. Saksan maavoimissa taas oli ollut aivan toisin. Kuten Suomenkin. Ja oli muitakin tällaisia (länsi)maita.]
[Romanian asevoimat taisteli uljaasti ja uskollisesti Saksan asevoimien rinnalla Hitlerin Saksan hyökkäyssodassa Neuvostoliittoon, edeten aina Volga-joen rannoille ja Stalingradiin saakka. Mutta siinäkin armeijassa miehistön ja upseerien välinen suhde oli ollut varsin epäterve. Romanialaisen sotilaan suoritus oli usein heikko. Pienenä anekdoottina kerron, että kerran eräältä romanialaiselta taholta oli kysytty, että miksi romanialaiset sotilaat eivät saa nauttiakseen (Saksan toimittamaa) suklaata. Hänelle vastattiin, että näillä ei ole varaa ostaa sitä.]
[Kun vuonna 1940 Ranskan tappio Saksan hyökkäyksen edessä oli ollut jo varma, niin Italia yritti hyötyä tilanteesta ja aloitti hyökkäyksen Etelä-Ranskaan. Moninkertainen ylivoimakaan ei auttanut siivittämään Italian joukkoja lyömään sodassa jo muuten hävinnyttä vastustajaa, vaan ne kärsivät hirvittäviä tappioita puolustajan minimaalisia joukkoja vastaan. Näin Italia tuli samalla vetäneeksi itsensä mukaan sotaan myös Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan.]
[Minimaalinen osa brittiarmeijaa tuli sitten myös lyöneeksi Italian armeijan Itä-Afrikassa.]
[Suomessa kannattaisi minusta ottaa käyttöön vain työntekijöille ja vain hakemuksesta maksettava "perustulo". Tämä tukisi niitä ihmisiä, jotka eivät kykene olemaan osa hirveän modernia talouselämää, joka vaatii tietoa, taitoa, laajaa koulutusta, perehtyneisyyttä ja kykenevyyttä. Sekatyömiehen ammattia ei enää nykyään ole. Tulee halvemmaksi tukea heikkotuottoista työntekijää maksamalla osa hänen palkastaan kuin koko hänen sosiaaliturvansa.]
Asevelvollisuutta voi pitää orjuutena samoin perustein kuin verotusta ryöstönä.
VastaaPoistaNiin ajatteleva voi kuitenkin kysyä itseltään, haluaisiko saada vapautuksen kaikista veroista mutta joutuisi maksamaan erikseen kaikista asioista, jotka muille kustannetaan verovaroista.
Rikas suurvalta voi järjestää asevoimansa ammattimaisiksi, koska se käy sotansa ulkomailla.
Pieni maa, joka joutuu puolustamaan aluettaan suurempia vastaan ei tällaiseen voi ryhtyä menettämättä uskottavaa puolustuskykyään.
Italian ongelma oli paljolti Pohjoisen ja Etelän täydellinen yhteensopimattomuus:
Italian kuningaskuntaa vuonna 1861 perustettaessa Pohjoisessa vallitsi laaja kansalaismielipide, ettei Etelää pidä ottaa mukaan uuteen valtioon sen valtavan poliittisen ja taloudellisen kehittymättömyyden takia.
Siinä missä pohjoisen Italian alue oli vuosisatoja ollut jakautuneena keskenään sotiviin Kirkkovaltioon, kuningaskuntiin, ruhtinaskuntiin ja tasavaltoihin oli eteläinen Italia ollut toinen toistaan seuraavien valloittajien alusmaa.
Heitä ei ollut kiinnostanut hallita, vain riistää.
Tämä kehitys loi Etelä-Italiaan mafian, ja Pohjoisen ja Etelän välinen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kuilu on edelleen havaittavissa.
Etelän väki ei koskaan kokenut kuuluvansa Italian kuningaskuntaan eikä Mussolinin fascistivaltioon.
Niinpä heillä ei ollut minkäänlaista motivaatiota vaarantaa henkeään näiden heille käsittämättömien asioiden takia.
Italialainen yhteiskunta oli näin ollen monikulttuurinen.
PoistaSotilaallista suorituskykyä toki antaa myös koulupohja.