Olen arviossani keskittynyt pohtimaan teoksen välittämää animistista maailmankuvaa ja lajien välisyyttä. Hjeltin yhteenkokoamien myyttien ja tarinoiden merkitys liittyy nimenomaan siihen, että niiden kautta lukijalle parhaassa tapauksessa muodostuu käsitys toisenlaiseen maailmankuvaan pohjautuvasta todellisuudesta. Arviossani tuon esiin kriittisenä huomiona sen, että Hjelt olisi voinut tarjota lukijalle enemmänkin apua hahmottamaan tuota toisenlaista todellisuutta, jossa jänistä koskevat myytit ja tarinat ovat syntyneet.
[Näin oli lausuttu Agricolaverkon sivuilla 15.11.2023 julkaistussa Marika Haatajan kirjoittaman artikkelin Jäniksen selässä mantereelta toiselle, joka on Marjut Hjeltin kirjoittaman kirjan Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa kirja-arvostelu, tiivistelmässä.]
[Yllä mainittu animistinen maailmankuva perustuu ajatukseen, että kaikki tapahtumat maailmassa ovat elävien olentojen aiheuttamia. Vaikka ihminen eläinlajina kyllä pitää hyvistä tarinoista, niin silti voidaan sanoa, että animistinen maailmankuva perustuu eräänlaiseen ajatusharhaan, vaikkakin lajimme historian aikana melko yleisesti jaettuun ajatusharhaan. Aiheesta voit halutessasi lukea lisää noin 25 vuotta vanhasta esitelmätekstistäni Uskonto ja maailmankuva.]
Animismi perustuu loogiseen virhepäätelmään ihmisen kolmen ensimmäisen elivuuoden ajalta, jolloin tämä katsoo suunnilleen kaikkea ylöspäin.
VastaaPoistaKaikki on suurta ja mahtavaa, suurimpana Äiti, hoivaaja ja ruokkija.
Kävelemään opittuaan ihminen alkaa kohdata alati suurempia asioita:
talo kohoaa paljon ketään ihmistä korkeammalle ja vuori se vasta suuri ja mahtava onkin!
Miten niillä ei siis voisi olla voimaa vaikuttaa ihmisen ja muunkin elollisen elämään ja miten ne voisivat itse olla muka elottomia?
Niin. Voidaan tarvita monimutkaisempi yhteiskunta, jotta voi ylipäätään syntyä pohjaltaan tai rakenteeltaan monimutkaisempaa uskonnollista ajattelua.
Poista