S Filosofi Žižekin mukaan kristinuskon viesti ei olekaan se, että meidän tulisi luottaa Jumalaan, vaan se, että Jumala luottaa meihin

Žižekin mukaan Jeesuksen ristinkuolema vie pohjan pois siltä, että me voisimme luottaa Jumalaan. Kristinuskon viesti ei siis olekaan se, että meidän tulisi luottaa Jumalaan, vaan se, että Jumala luottaa meihin. Jumala jättää meidät oman itsemme varaan. Žižek esittää, ettei ole mitään Isä-Jumalaa, Poika-Jumalaa, vaan on pelkästään Pyhä Henki, joka on uskovien yhteisö. Sen tehtävänä on järjestää asiat kuntoon. Se on Jumalan lahja ihmisille. Seurakunta ei ole niinkään parantumattomasti sairaiden sairaala, vaan Jumalan hylkäämien ihmisten yhteisö, joka pelastaa itsensä ja antaa sen jäsenille voimaa kestää vaikeuksia.

[Näin oli lausuttu Vartija-lehdessä 31.10.2024 julkaistussa Matti Tanelin kirjoittamassa artikkelissa Žižek kristinuskosta ja kristillisestä ateismista (ensimmäinen osa).]

[Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s. 1949) siis perustaa tuon näkemyksensä artikkelin mukaan Uuden testamentin Markuksen evankeliumiin (Markus 15:34) tallennettuun Jeesus Nasaretilaisen lausumaksi väitettyyn huudahdukseen, jonka tämä olisi päästänyt suustaan ollessaan elämänsä lopulla naulattuna roomalaiseen teloitusristiin. Huudahdus kuuluu näin: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!!?" Neljässä evankeliumissa on useitakin Jeesuksen "loppulausuntoja", ja on vaikea sanoa, ovatko ne historiallisesti oikeita. Mutta itse veikkaan, että tämän lausunnon Jeesus on oikeasti lausunut siinä tilanteessa, jossa hän oli. Perustelen tätä sillä, että hän noin sanomalla tavallaan antoi itsestään epäedullisen kuvan häntä kunnioittaneille oppilailleen, joista osa oli todennäköisesti kokoontunut muun toljottavan väen kanssa Jeesuksen teloituspaikalle. Tämä ei ollutkään täydellinen rabbi, kun tuollaista meni sanomaan, ja vielä ihan julkisesti...]

[Tuossa lukee, että teksti olisi vasta artikkelin ensimmäinen osa. Tulee olemaan jännää nähdä, että käsitelläänkö siinä myöhemmin myös saksalaista luterilaista teologia Dietrich Bonhoefferia (1906-1945), joka kuuluu minun lempiteologeihini, vaikka olen lähes ateisti.]

[Bonhoefferhan oli ollut mukana Tunnustuskirkossa, joka oli protestanttinen kirkollinen liike, jonka tarkoitus oli vastustaa natsien harjoittamaa kristillisen uskon vääristelyä. Sen vuoksi hänet lopulta vangittiin. Mies tunnetaan nykyään Vankilakirjeidensä sisältämistä omaperäisistä teologisista pohdinnoista.]

[Bonhoefferin mielestä jo hänen elinaikanaan Saksasta oli tullut tosiasiassa uskonnoton maa. Hän perusteli tätä sillä, ettei Hitlerin ja tämän luoman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen valtaannousu ollut aiheuttanut saksalaisessa yhteiskunnassa minkäänlaista isompaa uskonnollista vastavaikutusta.]

[Weimarin tasavallan (1919-1933) aikana Bonhoeffer oli jopa äänestänyt Katolista keskustapuoluetta, koska pelkäsi Saksan eristämistä ja eristäytymistä, temppu jollaista pidettiin hävyttömänä tekona luterilaiselta pastorilta.]

[Dietrich Bonhoeffer on tämän blogimerkinnän siteerauksen aiheeseen liittyvä ajattelija, koska hän vankeutensa aikana ehti pohtia paljon sitä, millainen kristinuskon tulisi olla uskonnottomassa maailmassa.]

[Hän oli sitä mieltä, Jumala, joka on meidän kanssamme, on Jumala, joka meidät hylkää.]

[Olen valitettavasti hukannut oman kappaleeni Vankilakirjeistä – suomeksi kirja on julkaistu nimellä Kirjeitä vankilasta – ja olen jossain välissä myöskin hankkiutunut eroon 34 vuoden takaisesta päiväkirjastanikin, johon olin tallettanut otteita kirjasta, ja koska en ole kirjastosta käynyt tuota myöskään lainaamassa, niin en kykene siteeraamaan nyt eräitä siinä olevia hienoja ajatuksia. Näyttää tosin myös siltä, että kirjaa ei edes ole montaa kappaletta nykyään olemassa kaupunginkirjastoissakaan.]

[Bonhoeffer kuului niiden vankien joukkoon, jotka määrättiin teloitettavaksi juuri ennen kuin Flossenburgin keskitysleiri tuli liittoutuneiden vapauttamaksi. Häntä pidettiin niin vaarallisena miehenä kansallissosialismin kannalta.]

[Laitetaan tähän yksi siteeraus mieheltä. Luulen muistavani ainakin tämän oikein:]

Jumalan edessä ja Jumalan kanssa me elämme ilman Jumalaa. Jumala antaa työntää itsensä maailmasta ristille. Jumala on voimaton ja heikko maailmassa, ja juuri siten ja vain siten hän on meidän kanssamme ja auttaa meitä.