Teologi David Bentley Hartin teesit teoksessa Ateismin harhat (2010 – teos käsittelee ateismia varsin vähän) ovat kiinnostava vertailukohta Pinkerin näkemyksillä. Kuten Pinker, Hartkin katsoo länsimaissa tapahtuneen moraalista kehitystä, jos verrataan tilannetta Antiikin Roomaan. Tässä kirjoittajat kuitenkin eroavat. Siinä missä Pinker katsoo valistusajan filosofian olevan keskeinen nykyaikaa parantanut tekijä, Hart katsoo ideoiden ketjun ulottuvan paljon pidemmälle, kristinuskoon. Hartin mukaan ajatus ristiinnaulitusta Jumalasta oli se keskeinen tekijä, joka runnoi ajatuksen jokaisen ihmisen arvosta länsimaiseen moraalikäsitykseen. Tätä seurasi esimerkiksi edellämainittujen moraalisten vääryyksien tuomitseminen.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei uskonnollisista motiiveista olisi myös tehty hirmutekoja. Hartin arvio kristillisen teologian ja valistuksen merkityksestä on kuitenkin radikaalisti erilainen kuin Pinkerin. Hartin mukaan ajatus ihmisarvosta on nyt painunut syvällä länsimaiseen moraalipsyykeeseen, mistä johtuen käsityksen uskonnollisia juuria ei välttämättä aina tunnusteta. Hän kuitenkin painottaa, että ajatuksen hyväksynnässä ei ollut mitään historiallisesti vääjäämätöntä. Irrallaan teologisesta perustasta “valistunut järki” ja absoluuttisena auktoriteettina toimiva valtio on yhtä hyvin voinut päätyä myös hirmutekojen oikeuttamiseen erilaisten ideologioiden nimissä, kuten Ranskan vallankumouksessa ja kommunismissa. Kuten myös John Gray huomauttaa, valistuksen perilliset ovat käyttäneet järkeä myös perustelemaan rasismia ja erilaisten hirmutekojen ja väkivallan tarpeellisuutta.
[Rope Kojonen Areiopagi-sivustolla 15.1.2019 julkaistussa kirjoituksessaan Onko väkivaltaisuus vähenemässä? Steven Pinker ja ihmisluonnon paremmat enkelit]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti