Oikeamielisen päivittelyn lomassa kannattaa muistaa, että Brexit kumpusi myös turhautumisesta johtajiin, jotka eivät ole osanneet perustella työnsä tehtaalla menettäneille, miksi myös heidän pitäisi hurrata globalisaation, avoimen maahanmuuttopolitiikan tai Brysseliin siirtyneen päätösvallan puolesta. Populistit ovat tarttuneet tilaisuuteen kuten populistit aina: tarjoamalla monimutkaisiin taloudellisiin ongelmiin houkuttelevan yksinkertaisia ratkaisuja. Ja muualta tulleita syntipukeiksi.
Brexit kumpusi halusta uskoa näitä populistijohtajia ja halusta näyttää keskisormea rahvasta ilkkuvalle ”eliitille” jota myös EU edustaa. Pääministeri Cameron tarjosi tähän mahdollisuuden ja siihen tartuttiin.
Tai: Tämä on se tarina mihin minä nyt uskon.
Sen sijaan olen varma siitä, että mitä suurempi osa suomalaisista kuittaa Brexitin sivistymättömien moukkien typeryytenä, sitä todennäköisempää on, että heräämme ”Fixit-krapulasta” joskus itsekin
[toimittaja Eero Mäntymaa 28.6.2016 Ylen sivuilla julkaistussa kolumnissaan Näkökulma: Idiootit äänestivät väärin, joka käsittelee Yhdistyneen kuningaskunnan Brexit-äänestyksen tuloksen selviämisen jälkeisiä reaktioita joissakin ihmisissä]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti