Pakkoruotsi on RKP/folktinget-verkoston pitkään hioman asiantuntemuksen taidonnäyte. Varhaistus oli käsittämätön voitto tilanteessa, jossa enemmistö (galluppien mukaan jopa 74% väestöstä) haluaa pakon pois heti. Sitä ennen oli RKP/folktinget-verkosto onnistunut betonoimaan virkapakkoruotsin (amk- ja yliopisto-opiskelijat, mitään vastaavaa ei missään muualla) kielilain ja kielitaitolain kovennuksilla ja perustuslain tulkinnoilla, joita Henrikssonin oikeusministerikaudella reivattiin "kaksikielisyysliturgian" mukaisiksi.
Tämä on RKP:n ainoa kärkihanke ja siihen on ladattu sekä taitoa että rahaa, verkostoja ja liturgiaa. Väite, että pakkoruotsista luopuminen tulisi "kalliiksi", estäisi "tasapuolisuutta" ja olisi "vaikea toteuttaa", ei pidä paikkaansa. Kaikkialla maailmassa kieliopinnot rakentuvat aidolle tarpeelle ja motivaatiolle. Meillä väitetään, että tarpeettoman vähemmistökielen pakko-opetus alakoulusta yliopistoon olisi "halptaa", "tasapuolista" ja "helppoa". No ei ole - mutta kun vaihtoehdot on pimitetty ja ihmiset lannistettu. Eräältä kouluhallituksen virkamieheltä kysyttiin, mitä voitaisiin opettaa ruotsin sijaan - "emme ole ajatelleet niin pitkälle", vastasi virkamies hädissään.
Kannattaisi käydä vaikka Ruotsissa katsomassa, miten asia hoidetaan - hyvin. Kukaan ei väittäisi, että pakkosuomi Ruotsissa olisi halpa, tasapuolinen ja helppo tapa parantaa kieltenopetusta ja oppilaiden yleistä pärjäämistä!!!
[anonyymi kommentoija 23.6.2016 Pekan porstua -blogin merkinnän Kaksi näkökulmaa pakkoruotsiin lukijakommenteissa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti