Jos yritystoiminnassa yrittäjä tekee virheen, jonka seurauksena yritys menee konkurssiin, vastaa yrittäjä henkilökohtaisesti osasta yrityksen veloista ja hän menettää tulevaisuutensa, kotinsa, perheensä ja saattaa joutua vankeuteen.
Kun yhteiskunnallinen päätös johtaa valtion tai kuntien ylivelkaantumiseen (käytännössä konkurssiin) ja yhteiskuntarauhan tuhoamiseen, kukaan ei ole vastuussa. Ei edes poliittisessa vastuussa, koska suomalaiset päinvastoin kannattavat tuholaisiaan.
Viime vuosien suurimpia virheitä yhteiskunnallisessa päätöksen teossa ovat olleet humanitaarinen maahanmuutto ja SOTE-uudistus. Jos yrityksellä on tappiollista toimintaa, se lopettaa sen. Julkisen sektorin tuhoisia toimintoja ei pystytä peruuttamaan, eikä edes korjaamaan. Jotain toki yritetään, mutta se johtaa vain vahingon suurenemiseen (esimerkiksi kaikenlainen kotouttamiseen tuhlattava raha.)
Valtuutetuille tulisi säätää taloudellinen vastuu päätöksistä, jotka on tehty ilman huolellista valmistelua ja jotka ovat johtaneet kunnan rahallisiin menetyksiin. Se voi tuntua kohtuuttomalta, mutta sillä olisi suuret vaikutukset siihen, millaista väkeä tulee ehdolle vaaleihin ja millaisia päätöksiä tehdään. Esimerkiksi omassa ammatissani tilintarkastuksessa, tarkastaja voi joutua korvausvelvolliseksi yrityksen hallituksen tekemästä taloudellista vahinkoa aiheuttaneesta päätöksestä, jota tilintarkastaja ei ole työssään huomannut.
[Näin oli lausuttu Pauli Vahteran blogissa 30.3.2025:n tienoilla julkaistussa merkinnässä Entäpä jos äänestämisen sijasta lopetetaan valtuustot?.]
[Minustakin tuntuu siltä, että valtuutettujen taloudellisen vastuun lisääminen blogistin esittämällä tavalla todellakin toisi valtuustoihin pätevämpää väkeä.]
Perinteisesti on ajateltu vaaleilla tehtäväänsä valitun päättäjän vastuuksi rittävän vastuu äänestäjilleen, jotka lopettavat hänen poliittisen uransa jos hän hölmöilee yhteisten asioiden johtamisessa.
VastaaPoistaNyt kun on tullut selväksi ettei näin tapahdu, koska liian moni äänestäjä ei kerta kaikkiaan vain ole edustukselliseen demokratiaan vaadittavalla ymmärryksen tasolla, on otettava käyttöön lisäkeinoja.
Brasiliassa lienee vieläkin systeemi, jossa liikepankin toimitusjohtaja on vastuussa pankista henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Brasilian liikepankit eivät ole pahemmin kaatuilleet.
Kyllä. Jonkinlaisia institutionaalisia tukia tarvittaisiin demokratiaan.
Poista