Vuoden 1918 sodan jälkeen haluttiin ymmärrettävästi voittajan puolella juhlia tuon voiton muistoa kansallispäivänä, itsenäisyyspäivänä. Se sijoitettiin toukokuun 16. päivään, jolloin Helsingissä pidettiin voitonparaati.
Se oli kansakuntaa repivää ajattelua ja itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti tekikin päätöksen, jonka mukaan itsenäisyyspäivää on vietettävä 6. joulukuuta, tuon mainitun eduskunnan päätöksen muistoksi, niin väritön ja riitaisa kuin itse tapahtuma olikin ollut.
Se oli Salomonin tuomio ja todellinen juristimielen ilmaus. Vapaussodan muistoa vaalivia oikeistopiirejä se raivostutti ja he jatkoivat 16.5. muistopäivän juhlimista aina talvisotaan saakka. Sen jälkeen eheytynyt kansa alkoi kokoontua yksimielisesti 6.12. muistopäivän ympärille. Vai alkoiko?
Itse asiassa se alkoi käyttää tuota päivää myös ja nimenomaan muistellessaan vuosien 1939-1940 ja 1941-1944 sotia.
[Tänään 25.6. on Talin-Ihantalan taistelun – 25.6.-9.7.1944 – alkamisen vuosipäivä. Suhteellisen nopean perääntymisen Karjalan kannaksella jälkeen Suomen puolustusvoimat torjui vihdoin Neuvostoliiton punaveristen asevoimien rynnistyksen. 26.7.-13.8.1944 käytiin vielä Ilomantsin taistelu, joka sekin päättyi Neuvostoliiton joukkojen tappioon.]
[Sota oli kuitenkin meidän puoleltamme pakko jättää siihen, koska myöhemmin meillä ei olisi ollut voimia enää torjua uutta suurhyökkäystä, kun Saksa olisi jo lopullisesti liittoutuneiden lyömä. Joten taas tuli alueluovutuksia, ja lisäksi merkittävän summan sotakorvauksia maksaminen | aggressiiviselle imperialistiselle suurvallalle.]
[PS. Minusta on suorastaan idioottimaista se, että nykyään vaaditaan Talvisodan (30.11.1939-13.3.1940) nimen kirjoittamista pienellä alkukirjaimella, vaikka Suomella oli useita talvisotia toisen maailmansodan aikana. Eikä Jatkosodan nimittäminen jatkosodaksi minusta juurikaan parempi keksintö ole.]
Uuden itsenäisyyspäivän myötä toukokuun 16. siirtyi Puolustusvoimien lippujuhlapäiväksi, joka sekin siirrettiin muutaman vaiheen jälkeen kesäkuun neljänteen eli Mannerheimin syntymäpäivään kyseisenä päivänä vuonna 1942;
VastaaPoistajuuri niillä kauhusynttäreillä joilla kävi Hän Jonka Nimeä Ei Saa Mainita!
Kielitoimisto suuressa viisaudessaan on päättänyt, että sotien nimet on kirjoitettava pienellä alkukirjaimella silloinkin, kun ne ovat selkeästi erisnimiä kuten Talvisota.
Yhtä lailla hoopo päätös on mielestäni vaatia nimittää muinaisskandinaavista kieltä muinaisnorjaksi, vaikka se oli sama kieli jota puhuivat tuhat vuotta sitten niin norjalaiset, tanskalaiset kuin ruotsalaiset.
Muinaispohjoismainen kieli? No, muinaisskandinaavi kyllä olisi varmaan paras vaihtoehto.
Poista