[...] Suomi on Ruotsin, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan jäljiltä edelleen yhteiskunta, jossa päättäjät määräävät ja kansa tottelee. Tämä näkyy yhteiskuntana, jossa vapausperiaatetta ei ole kunnolla otettu lainsäädännön lähtökohdaksi. Se näkyy yhteiskuntana, jossa vain yksi puolue kannattaa sananvapautta. Se näkyy yhteiskuntana, jossa ”mä en tykkää”-perustelua voi edelleen käyttää tulematta nauretuksi ulos huoneesta. Se näkyy yhteiskuntana, joka ei vaivaudu suojelemaan kansalaisiaan naapurinsa harjoittamalta järjestelmälliseltä salakuuntelulta. Se näkyy yhteiskuntana, jossa virkavallan pahatkin ylilyönnit tuottavat korkeintaan huomautuksen. Tämän kaiken valossa tuntuu absurdilta keskittyä nimenomaan tiedostonjakamiseen, joka on vain pieni osa valtaisaa ongelmavyyhtiä. Vaikkakin ehkä se, jossa nykylain absurdius on jokaisen helpointa nähdä.
[Näin oli lausuttu Kaj Sotalan blogissa 26.3.2011 julkaistussa merkinnässä Onko tiedostonjakaminen viime vuosikymmenen väittely?.]
[I PS. Pidän Suomen nimittämisestä itäroomalaiseksi.]
[II PS. Olen poistanut siteeraamassani tekstissä olleet linkit, koska ne eivät toimi enää.]
Tällä menolla meilläkin on edessä sama kohtalo kuin Basileia tōn Rhōmaiōnilla aikoinaan.
VastaaPoistaNiin.
Poista