Mustaihoinen Soares oli läpi uransa myös vahvaääninen rasismin ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vastustaja sekä naisten oikeuksien puolustaja.
Vielä 90-vuotishaastattelussaan hän valitti kotimaansa nykytilaa ja etenkin siellä vallitsevaa rasismia:
”Se on tauti, johon ei löydy parannuskeinoa, absurdi ja inhottava tilanne. Joudun todistamaan rotuni tuhoamista, ja vihdoin pitäisi sanoa ääneen, että sen on loputtava.”
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 21.1.2022 julkaistussa Suvo Aholan kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Samban kuningatar” Elza Soares on kuollut 91-vuotiaana – Rio de Janeiroon julistettiin kolmen päivän suruaika.]
[PS. Olin vähällä sanoa, että Elza Soaresin olisi kannattanut hakea apua mustaihoisuussairauteensa. Mutta ilmeisesti hän oli saanutkin; viittaan artikkeliin liitettyyn kuvaan hänestä, jossa hänellä on selvästi ruskea iho.]
Mielleni muistui muuan edellisvuosituhannen tuttavuus, joka väitti, ettei Brasiliassa esiinny lainkaan rasismia.
VastaaPoistaPerustelu oli, että siellä eurooppalaistaustaiset ovat sekoittuneet alkuperäisasukkaiden ja afro-orjien jälkeläisten kanssa niin tehokkaasti, ettei kukaan voi kokea olevansa "parempaa rotua".
Kaipa sielläkin sitten jotkut kokevat olevansa conquistadorien puhdasverisiä portugalilaisia jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa.
Ellei peräti sittenkin niin, että ne rasistit olisivatkin alkuperäisasukkaita...?
Voivat ne olla alkuperäisasukkaitakin. Heimoutuminenhan on inhimillinen piirre, ja Brasilian inkkaritkin lienevät ihmisiä.
PoistaMutta villi veikkaukseni on, että Brasiliassa edelleen eurooppalaisen näköiseen fenotyyppiin liitetään ajatus vauraudesta ja hyvinvoinnista, kun taas musta-afrikkalaiseen fenotyyppiin liitetään ajatus orjuudesta, köyhyydestä ja viheliäisestä elämästä. Tässä asetelmassa on kyllä ainesta rasismin synnylle.