Anna Ahmatovan ”Requiem” on hyvin kuuluisa runo. Se kuvaa tuskan ja toivon eli ihmisenä olemisen. Runoilija kirjoitti sen kynällä paperille, kuten aina. Mutta häneltä oli jo teloitettu aviomies ja vangittu poika. Hän arvioi oman kohtalonsa ja löysi etsittyään kymmenen muuta naista, jotka opettelivat kukin osan runoa ulkoa. Sitten hän hävitti käsikirjoituksen. Ennen pitkää suuri osa venäläisistä oli kuullut tuon runon ja melkoinen osa osasi sen kokonaan ulkoa. ”Ei alla vieraan taivaan, ei alla toisten lippujen, tämän jaoin kansan kanssa, kun onnettomuus hylkäsi meidät.”
[Näin oli lausuttu 5.1.2022 Jukka kemppisen blogissa julkaistussa merkinnässä Celsius 232,7.]
[Anna Ahmatovasta löytyy artikkeli Wikipediasta.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti