Harmillisen usein tilanne voikin olla se, että eläimen hyvinvoinnin
huonontaminen tekee siitä ihmisen kannalta paremman lemmikin. Rotta,
papukaija tai kani on seurallisempi ihmistä kohtaan, jos se elää
eristyssellissä ilman lajitovereita. Hamsterin pääsee näkemään useammin,
jos sillä ei ole mahdollisuutta kaivaa tunneleita. Kultakala on
näyttävämpi kodin koriste, jos se on jalostettu epämuodostuneeksi. Ei
riitä, että lajille on mahdollista järjestää kotioloissa hyvän elämän mahdollisuudet – ihmisten täytyy myös tietää kuinka se tapahtuu ja haluta tehdä niin. Siinäpä onkin tekemistä.
[Näin oli lausuttu Maija Karalan Erään planeetan ihmeitä -blogissa 29.1.2020 julkaistussa merkinnässä Parhaan lemmikin jäljillä, osa 2: hyvinvointi.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti