sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Niitä fasisteja olimme me {S}

- Väliaikaishallinto on ilmoittanut seuraavaa: tiedekunnan kaikki virat lopetetaan. Välittömästi. Aikanaan tiedekunta tullaan perustamaan uudestaan, mutta huomattavasti pienempänä. Sama linja on kaikkien yliopistojen kohdalla. Potkut koskevat myös minua. Ja henkilökohtaisesti totean, että kai tämä on sitä, mitä me vuosikausia olemme hakeneet. Uskomatta, että se saattaisi joskus tapahtua. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Minä siirryn eläkkeelle, mutta teille suosittelisin uudelleenkouluttautumista. Se yhteiskuntataiteen muoto, jota me olemme pitäneet yllä on jotain, mitä uusi hallinto ei tarvitse. Jos olen rehellinen, niin eihän sitä loppujen lopuksi ole tarvinneet ketkään muut kuin me itse. Omalta osaltani taidan olla jopa onnellinen, että huoraamiseni loppuu. Tajusin olevani huora jo kaksikymmentä vuotta sitten. Tajusin toimivani kaikkea sitä vastaan, mitä pidän älyllisenä ja mitä varten yliopistot ovat yleensäkin olemassa. Mutta minussa ei ollut miestä myöntämään sitä. Elin elämäni huorana vaikka tiesin sen olevan vahingollista tälle maalle ja kansalle. Itse asiassa minua saattoi sanoa parittajaksi, sillä pidin myös yllä teidän uraanne. Teidän, jotka olivat yhtä lailla huoria tosin moni teistä oli kehittänyt huoraamiselleen ideologiset perusteet. Mutta nyt se on loppu. Toivotan teille onnea elämäänne ja toivon myös teidän tajuavan, että ajat ovat muuttuneet. Teidän on viisainta yrittää muuttua sen mukana. Tämä tapahtunut kansannousu ei ole johtunut siitä, että fasistit ottivat vallan. Se johtui siitä, että tavalliset ihmiset kyllästyivät fasisteihin. Ja niitä fasisteja olimme me. 

[Näin oli lausuttu Yrjöperskeles-blogissa 25.1.2017 julkaistussa merkinnässä Uusi suunta osa III, jossa kerrotaan, mitä tapahtuu uusrälssin jäsenelle vallankumouksen jälkeen.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti