Vaikka voimme tarvita suurempia palkkaeroja, emme tarvitse suurempia tuloeroja {S}

Vaikka tarvitsemme työnantajan silmissä suurempia palkkaeroja, emme tarvitse suurempia tuloeroja. Kannustimia ajatellen Suomessa on riittävän hauskaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Suuremmat tuloerot ovat oikeudenmukaisuuskysymys, mutta ne heikentävät myös taloudellista kasvua ja lukitsevat ihmiset köyhyyteen. Pienten tuloerojen yhteiskunnat toimivat jokseenkin kaikilla tasoilla paremmin kuin suurten tuloerojen yhteiskunnat.

Suomessa pienipalkkaisia ei asumistukea lukuun ottamatta tueta tulonsiirroilla. Ajatellaan, että palkan on riitettävä elämiseen.

Jos tulonsiirroissa keskitytään työttömien aseman kohentamiseen ja unohdetaan pienipalkkaiset, saamme lisää työttömiä sen lisäksi, että meillä on työn syrjässä sinnitteleviä työssä käyviä köyhiä. Työtä tekevän pienipalkkaisen kokonaisansioiden on oltava suuremmat kuin työttömien, mutta tämä tulee toteuttaa pienipalkkaisten asemaa kohentamalla. Tarvittava muutos on rahassa mitattuna suuri.

Minun käsitykseni on, että pienipalkkaisia auttavat tulonsiirrot yhdistettynä markkinaehtoisemmin määräytyviin palkkoihin johtaisivat pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen. Tulonsiirrot voi toteuttaa esimerkiksi pienen perustulon muodossa tai automaattisena palkkatukena. Näihin hallinnollisesti päätettäviin palkkatukiin – joita minunkin yritykseni on kokeillut – en oikein usko.

Tulojen aleneminen on erityisen tuskallista jo pelkästään asuntolainan vuoksi. Siksi tulot pitäisi voida vakuuttaa – ei vain työttömyyttä vaan myös tulojen alenemista vastaan. Kahden vuoden työttömyyspäivärahan maksua kannattaisi lyhentää ja käyttää ne rahat niiden tilapäiseen tukemiseen, jotka ovat joutuneet ottamaan vastaan pienipalkkaisemman työn. 

[vihreä puutarhatontunkuvatus ja asiantuntevan oloinen ihminen Osmo Soininvaara blogissaan 14.8.2016 julkaisemassaan merkinnässä Markkinatalous pitää uudistaa]