S Venäläisten sotilaiden historiallinen julmuus

Siviilit ja viholliset olivat sotilaalle mahdollisia kohteita, kun omaa surkeaa tilaa haluttiin parantaa tai kostaa sen takia. Ryöstöt ja raiskaukset olivat sotilaan taivas. Mitä tulee erityisesti kasakoihin, joille sodankäynti ja sotarosvous olivat perinnöllisenä ammattina, heitä käytettiin yleisesti tuhoamistehtäviin, kuten omasta historiastammekin muistamme.

Kirjallisuus on täynnä myös julmuuskuvauksia, joita Dostojevskikin olisi löytänyt, jos olisi viitsinyt nähdä vaivaa. Kuvaukset vanhoilta ajoilta, kuten Taras Bulba, olivat silkan, päättömän julmuuden kuvausta. Myöhemmiltä ajoilta mieleen tulee erityisesti Isaac Babelin Punainen ratsuväki, jossa helliä tunteita saavat osakseen vain hevoset. Babel oli itsekin palvellut tuossa punaisessa ratsuväessä. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 12.11.2022 julkaistussa merkinnässä Vanha vainolainen.]

S Minun näkökulmani -ajattelu ja kuolemanrangaistus

Stanovichin toinen esimerkki on kuolemanrangaistus. Moni ajattelee, että se on tehokas tapa ehkäistä rikoksia ja että rikoksista ei juuri koskaan tuomita syyttömiä. Toisaalta moni myös uskoo, että kuolemanrangaistus ei ehkäise rikoksia ja että viattomia usein tuomitaan rikoksista.

Stanovichin mukaan juuri kukaan ei yhdistä näitä uskomuksia muilla, sinänsä yhtä loogisilla tavoilla (eli että kuolemanrangaistus ehkäisee rikoksia ja moni syytön tuomitaan tai että kuolemanrangaistus ei ehkäise rikoksia ja syyttömiä ei juuri koskaan tuomita). Stanovich kirjoittaa: ”Tämä antaa ymmärtää, että ihmisten arviot kuolemanrangaistukseen liittyvistä uskomuksista eivät perustu itsenäisesti kutakin uskomusta tukevien todisteiden arvioimiseen, vaan minun näkökulmani -vinouman myötä tuleviin kuolemanrangaistusta koskeviin vakaumuksiin.”

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon blogissa 23.11.2022 julkaistussa merkinnässä Minä ja minun näkökulmani, joka on kanadalaisen psykologin ja emeritusprofessorin Keith Stanovichin vuonna 2021 julkaistuneen kirjan The Bias that Divides Us: The Science and Politics of Myside Thinking arvostelu.]

S Ruotsin ja Suomen sosialidemokraateilla oli vuonna 1917 eroavat tilanteet

Vuoden 1917 kehityksessä huomio kiintyy myös Ruotsin ja Suomen demarien erilaiseen, suorastaan vastakkaiseen matkaan. Ruotsissa oli siis tervehditty ilolla uutta Oskari Tokoin senaattia, koska siinä toteutui omassa maassa suurena tavoitteena ollut ministerisosialismi.

Suomessa demareilla oli enemmistö eduskunnassa ja ministerisosialismi todellisuutta. Ruotsissa ei enemmistöstä voitu unelmoida, mutta pääsy hallitukseen oli suuri tavoite. Vuoden lopussa siellä oltiin ministereitä, mutta Suomessa oli kärsitty vaalitappio ja menetetty hallituspaikat.

[Näin oli lausuttu Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 4–5/2011 16.6.2011 julkaistussa Seikko Eskolan kirjoittamassa artikkelissa Suomi 1917 Ruotsin silmin.]

S Poistaa autoritaarinen poliittinen kulttuuri

On mahdollista ja vastustajien kannalta siis pelättävissä, että uusi hallitus yrittää karistaa kansalaisten niskoilta sen uuden poliittisen kulttuurin, jossa vääristä sanoista ja ajatuksista seuraa rangaistus ja jossa oikeat näkemykset muotoillaan omassa pikku piirissä, joka valppaasti seuraa alan ulkomaisia esikuvia.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 23.6.2023 julkaistussa merkinnässä Mielikuvapolitikointia.]

S Nykyaikainen lempeyden kultti perustuu etääntymiseen elämän perustalta

Teollinen ja jälkiteollinen yhteiskunta on etääntynyt kauas siitä elämänmuodosta, jossa jokainen vuorollaan myös joutui tappamaan saadakseen syötävää. Vaikka ei olisi ollut teurastaja, joutui nyt ainakin päästämään päiviltä kanan tai porsaan. Moni sai siinä taistella heikkouttaan vastaan, mutta ainahan ne hommat hoidettiin, eikä se niin vaikeaa ollutkaan.

Nykyään vain metsästäjät ja harvalukuiset teurastajat ovat näin lähellä sitä asiaa, jossa tietynlainen julmuus on hyve eikä pahe. Lääkäritkään eivät saa antaa toimenpiteen kivuliaisuuden häiritä työnsä onnistumista. Nämä ovat pieniä arkaaisen maailman saarekkeita maailmassa, jossa vanhat perusarvot ovat kääntyneet nurin ja usein kehittyneen absurdiuteen asti. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 7.11.2022 julkaistussa merkinnässä Hyveen ja paheen välillä.]

S Moraaliset käsitykset väkivallasta vaihtelevat kulttuurista toiseen

Motiivi väkivaltaan nousee yleensä sosiaalisesta suhteesta tekijän ja uhrin välillä, tai uhrin ja tekijän suhteesta kolmanteen osapuoleen. Tekijä harjoittaa väkivaltaa korjatakseen sosiaalisen suhteen tai muodostaaksen sen. Fiske ja Rai määrittelevätkin moraalin sosiaalisten suhteiden reguloinnin (säätämisen) kautta. Kun sosiaalisia suhteita säädetään väkivallalla Fiske ja Rai puhuvat moraalisesta väkivallasta.

Vanhempi lyö lastaan saadakseen tämän toimimaan oikein. Raiskaaja tekee tutkimusten mukaan tekonsa, koska uskoo että nainen – tai koko naisten sukukunta – ansaitsee sen tai koska haluaa alistaa naisen valtaansa. Väkivaltaa kutsutaan usein epäsosiaaliseksi teoksi, mutta väkivallan päämäärä on useimmiten vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja on näin sosiaalisesti ja moraalisesti motivoitunutta.

Moraaliset käsitykset vaihtelevat kulttuurista toiseen. Länsimaisen kulttuurin sisällä on alakulttuureita kuten rikollisjengit, joiden sisällä moraalisäännöt ovat jyrkässä ristiriidassa “yleisesti hyväksyttyjen” moraalisääntöjen kanssa.

Finken ja Rain mukaan useimmat yleisiksi tarkoitetut teoriat moraalista kuten Kantin moraaliteoria on johdettu yhden kulttuurin moraalikäsityksistä. Useimmilla moraalin tutkijoilla on ollut hyvin suppea käsitys muista kulttuureista ja kukaan ei ole järjestelmällisesti ammentanut omissa moraaliteorioissaan kulttuurien kirjoa. Finken ja Rain päämäärä on ollut ymmärtää moraalia ja moraalista väkivaltaa kaikissa kulttuureissa ja kautta historian ja luoda ymmärrys havaintoon eikä sohvafilosofointiin perustuen.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 15.10.2022 julkaistussa Jukka Aakulan kirjoittamassa kolumnissa Moraalinen väkivalta.]

S Nietzschen pääopit tiivistettynä yhteen kappaleeseen

Nietzschen pääopit voisi tiivistää vaikkapa seuraavaan tapaan:

Ihminen elää lähinnä vaistojensa varassa. Hänellä ei juuri ole vapaata tahtoa, ihmisillä on vain vahva tahto ja heikko tahto. He jakautuvat vahvoihin ja heikkoihin, ja jälkimmäiset yrittävät saada yliotteen edellisistä. Jokainen olio pyrkii lisäämään omaa valtaansa. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.4.2023 julkaistussa Jukka Koskelaisen kirjoittamassa kirja-arvostelussa Nietzsche halveksi sairaita ihmisiä kehityksen jarruna: Tuoreet kirjat kaunistelevat ajattelijan kovaa sanomaa. Arvostellut teokset ovat Tarmo Kunnaksen Nietzsche ajattelijana. Aamuruskosta epäjumalten hämärään ja Sue Prideaux'n En ole ihminen, olen dynamiittia. Friedrich Nietzschen elämä.]

S Soininvaara: Työluvalla maahan tullut ei ole oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa

Pitääkö rajat siis avata kaikille tulla Suomeen sosiaaliturvasta nauttimaan? Minun lähtökohtani on, että työluvalla maahan tullut ei ole oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa. Oleskelulupa päättyy, jos työpaikka menee alta, ellei hanki heti uutta. Tietysti jos on oleskellut Suomessa pitkään ja maksanut veroja, on oikeutettu siihen, mitä niillä veroilla kustannetaan, mutta maatalouden kausityöläiset eivät tähän joukkoon kuulu.

[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 25.4.2023 julkaistussa merkinnässä Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?.]

S Ihmiset voivat hylätä median, jossa heidän oma kokemuspiirinsä ja näkökulmansa ei lainkaan pääse esiin

Kortesuo varoittaa, että ihmiset hylkäävät median, jossa heidän oma kokemuspiirinsä ja näkökulmansa ei lainkaan pääse esiin.

Hänestä on suuri onnettomuus, jos Suomessa käy kuten Yhdysvalloissa, jossa on ”CNN:n totuus ja Fox Newsin totuus” ja kummallakin erilliset yleisönsä.

”He eivät enää ymmärrä toistensa arvoja, tarpeita ja toiveita.”

Tällainen polarisaatio tekee entistä vaikeammaksi kaikkien yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisen. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 16.8.2022 julkaistussa Annikka Mutasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Viestintä­­kouluttajan mielestä toimittajat ovat tykästyneet niin paljon Sanna Mariniin, feminismiin ja uus­henkisyyteen, että faktatkin ovat jääneet tarkistamatta.]

S Halla-aho: Kansallisen kokonaisedun tulee olla presidentin johtotähtenä

Halla-aho totesi ilmoituksensa yhteydessä, että hänestä perussuomalainen arvopohja vastaa sitä, mitä tasavallan presidentiltä voidaan edellyttää.

”Suomi on suomalaisten koti, ja kaiken päätöksenteon perustana pitää olla kansallinen kokonaisetu. Presidentin ei pidä olla yksittäisten eturyhmien asialla, vaan suomalaisten, nykyisten ja tulevien, asialla.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.7.2023 julkaistussa Veera Paanasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Jussi Halla-aho lähtee presidentti­kisaan: ”Suomessa on epä­demokraattisia tendenssejä”, hän sanoi Ylelle.]

S (Äskeinen elinkeinoministeri) Junnila ei ole pitänyt puhetta äärioikeistolaisessa tapahtumassa

Junnila joutui keskiviikkona heti ministeriuransa alkutaipaleella luottamusäänestyksen kohteeksi, ja sai luottamuksen äänin 95–86.

Syynä luottamusäänestykselle oli, että hän on esimerkiksi pitänyt puheen äärioikeistolaisessa tapahtumassa, ja hän on myös käyttänyt äärioikeiston kanssa flirttailevaa retoriikkaa. Hän on itse kertonut, että kyse on ollut muun muassa leikinlaskusta, pahoitellut toimintaansa ja kiistänyt yhteydet äärijärjestöihin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 19.6.2023 julkaistussa Jonna Röngän kirjoittamassa uutisartikkelissa Ministeri Junnila on nyt kaikkien huulilla koti­kulmillaan – Yllättäen esiin nostetaan unohdettu uusnatsi 1970-luvulta.]

["Äärioikeistolaisella tapahtumalla" "uutisartikkelissa" ilmeisesti viitataan siihen, että Junnila oli osallistunut Turun islamilaisen terrori-iskun uhrien muistotilaisuuteen. Kai se on sitten hyväksyttävä, että tämä tapahtuma oli äärioikeistolainen siinä missä Norjan joukkomurhaajan Breivikin uhrien muistotilaisuudet.]

S Vasemmisto on tehnyt nk. varsinaisista maahanmuuttajista omia pehmolelujaan

Se, että osa juuri muslimitaustaisista maahanmuuttajista tai heidän lapsistaan on osallisena katujen väkivallasta, ei ole hänen mukaansa sattumaa.

”Tietenkin kyse on kulttuurista”, hän sanoo. Sitä on ollut monissa maissa vaikea sanoa ääneen, niin myös Saksassa.

Mansour arvostelee jyrkästi vasemmistoa, joka on vuosikymmenten ajan tehnyt maahanmuuttajista ”pehmolelujaan”. Hänen mielestään vasemmistossa halutaan ilmentää omaa suvaitsevaisuutta antirasistisella ideologialla, joka ylläpitää ongelmia.

”Haluan, että ihmiset riitelevät kanssani. Mutta en halua elää yhteiskunnassa, jossa ihmisiä listitään heidän mielipiteidensä takia.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.7.2023 julkaistussa Hanna Mahlamäen kirjoittamassa artikkelissa ”Tietenkin kyse on kulttuurista” – Ahmad Mansour kertoo, mistä katujen väkivalta johtuu.]

S Nietzsche väitti olevansa puolalaista sukua

Nietzsche ei mainituista syistä voi sietää mitään saksalaista ja jo pari vuotta myöhemmin kirjeessään tanskalaiselle kirjallisuusmies Georg Brandesille runoilee itselleen aristokraattiset juuret. Hän väittää esi-isiensä olevan puolalaisia Niëzkyjä, aatelisväkeä, ja että ”ulkomailla minua pidetään yleensä puolalaisena” (388). On vaikea arvioida, kuinka vakavissaan mielenterveytensä loppusuoraa kiitävä ajattelija tuolloin sukuhistoriastaan veistelee, varsinkin kun hän samaan aikaan vitsailee Niëzkyn tarkoittavan nihilistiä (nie on puolaksi ei). Täytyy muistaa, että Nietzsche on kaiken muun ohella filosofian historian suurimpia humoristeja, ellei jopa suurin.

[Näin oli lausuttu Jussi K. Niemelän blogissa 26.4.2023 julkaistussa merkinnässä Totuus puhuu ilveilijän kautta, joka on  eseearvio Sue Prideaux’n teoksesta En ole ihminen, olen dynamiittia! ‒ Friedrich Nietzschen elämä.]

S Ekstremismiä on niin oikeistolaista kuin vasemmistolaista

Ekstremismin suhde eri poliittisiin suuntauksiin on kuitenkin hankala. Kuten tunnettua, ekstremistejä näyttää olevan niin oikealla kuin vasemmallakin. Suurta osaa fanaatikoista ei voi asettaa kätevästi oikeisto-vasemmisto-akselille. Esimerkiksi ISIS-järjestö ei asetu oikein mihinkään tällä akselilla. Yllättävää kyllä sama pätee myös fasismiin. Roger Eatwellin mukaan fasismille on tyypillistä nationalismi, holismi, radikalismi ja itsensä esittäminen ”kolmantena tienä ääripäiden välissä”. ( Eatwell 1996. ) Holismilla tarkoitetaan sitä, että yksilön arvo ja oikeudet ovat aina alisteisia kollektiiville. Radikalismi tarkoittaa tässä yhteydessä kriittistä suhdetta olemassa olevia rakenteita kohtaan. Kolmas tie tarkoittaa erityisesti kriittistä asennetta sekä kapitalismia että sosialismia kohtaan. Näistä tuntomerkeistä kaksi tai mahdollisesti kolme jälkimmäistä on selkeämmin vasemmistolaisia arvoja ja ainoastaan etnonationalismi on arvo, jota mahdollisesti voidaan pitää oikeistolaisena. Kuitenkin esimerkiksi punakhmerit pyrkivät toteuttamaan ”kommunismia ilman kompromisseja”, mikä tarkoitti samalla myös äärimmäisen etnonationalistisen filosofian omaksumista. Heidän tapauksensa osoittaa ainakin sen, että edes etnonationalismi sellaisenaan ei tee ideologisesti välttämättä oikeistolaista tai vasemmistolaista. Jos ajattelemme ihmisiä kokonaisuutena, on tavanomaista olla joissakin kysymyksissä oikealla ja joissakin vasemmalla. Ihmiset eivät ole johdonmukaisia, eikä tämänkaltainen johdonmukaisuus liene aina edes toivottavaakaan.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-lehdessä 27.4.2023 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Ääripäiden ihmiset: Mistä tunnistaa fanaatikon?.]

S David Mbingin mielestä (äskeinen elinkeinoministeri) Junnila ei ole rasisti

Vuonna 2005 Afrikan Kamerunista Suomeen muuttanut Mbing istuu nykyisin itsekin Naantalin kaupunginvaltuutettuna perussuomalaisten riveissä. Hän lähti mukaan kuntapolitiikkaan juuri Junnilan rohkaisemana ja sai vuoden 2017 kuntavaaleissa hieman alle neljäkymmentä ääntä. Mbing tutustui Junnilaan kioskillaan.

”Hän kävi täällä kioskilla, jutteli minun kanssani ja oli lempeä ja helposti lähestyttävä. Hänelle on alusta asti ollut helppo puhua.”

Mbing vakuuttaa, ettei ole koskaan nähnyt Junnilan käytöksessä mitään rasismiin tai natsismiin viittaavaa.

”Toki hän jätti esimerkiksi valtuustoaloitteen, jossa vaati, ettei Naantali saisi ottaa enää enempää maahanmuuttajia. Se ei kuitenkaan tarkoita rasismia."

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 19.6.2023 julkaistussa Jonna Röngän kirjoittamassa uutisartikkelissa Ministeri Junnila on nyt kaikkien huulilla koti­kulmillaan – Yllättäen esiin nostetaan unohdettu uusnatsi 1970-luvulta.]

S Presidentti Biden yrittää palauttaa valkoiset työläiset republikaanipuolueen helmoista takaisin Demokraattien kannattajiksi

Biden pitää itseään ammattiliittojen miehenä, joka haluaa kasvattaa keskiluokkaa ja vahvistaa yhteiskunnan turvaverkkoja.

Eräällä tavalla bidenomics on siis jonkinlainen paluu menneisyyteen. Vielä joskus demokraattipuolueen vahvinta ydintä oli nimenomaan valkoinen työväenluokka.

Kunnes jossain vaiheessa valkoiset duunarit eivät enää kiinnostaneet. Sen sijaan demokraatit muotoutuivat kaupunkilaisia ja vähemmistöjä puolustavaksi puolueeksi.

Nyt Biden yrittää siis kosiskella demokraattien republikaaneille menettämää valkoista työväkeä takaisin tuekseen.

Tämä on myös osa Bidenin henkilökuvaa. Siinä missä vaikka hänen edeltäjänsä ja mahdollinen tuleva vaalivastustajansa Donald Trump esittäytyi ennen kaikkea menestyneenä, rikkaana liikemiehenä, on Biden näyttäytynyt Lindénin sanoin ”Duunari-Joena”, joka ymmärtää työntekijöiden arkea.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.7.2023 julkaistussa Janne Jussilan kirjoittamassa uutisartikkelissa Viekö ”bidenomics” presidentin toiselle kaudelle? ”Amerikkalaiset tykkäävät voittajista”.]

[On sanottu, että pitemmällä tähtäimellä Yhdysvalloissa valta tulisi karkaamaan enemmän Demokraattiselle puolueelle, koska niin valkoisten kuin kristinuskoisten suhteellinen suhteellinen osuus väestöstä pienenee, ja puolue lisäksi houkuttelee onnistuneesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvia puolelleen. Mutta ei tämä ole sanottua. Kun ihmiset yleensä pitävät siitä, että heillä on demokratiassa yhden lisäksi ainakin toinen vaihtoehto. Ne asiat, mitkä ovat maan pääpuolueiden kannattajille identiteetin ydintä, myös tulevat muuttumaan ajan kuluessa.]

S "Vihapuhe" on peitesana

Kirjailijatohtori Jarkko Tontti - entinen sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja ja PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen - otti Ylen kulttuurivieraana kantaa vihapuheeseen. Hänen mukaansa vihapuhe on peitesana sille, että joku on eri mieltä punavihreän poliitikon, toimittajan, taiteilijan tai tutkijan kanssa.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 23.4.2023 julkaistussa merkinnässä Kulttuurivieras tosiasioiden äärellä.]

S Helsingin sanomat puolusti tämän kerran "väärää" mieltä olevan sananvapautta

Samaan aikaan on kestämätöntä, että kansanedustaja poistetaan musiikkifestarilta kirjoittamansa kolumnin takia.

Kansanedustajan työ on muuttaa lakeja. Sitä edeltää julkinen keskustelu ja mielipiteiden vaihto. Vapaassa yhteiskunnassa pitää pystyä sietämään myös sellaista puhetta, joka on joidenkin mielestä vastenmielistä tai loukkaavaa.

Loukkaavankin puheen sietäminen on se hinta, joka pitää maksaa siitä, että erimieliset ihmiset voivat elää sovussa.

Demokratiassa paras argumentti voittaa julkisessa keskustelussa vain, jos kaikki huonotkin pääsevät esiin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 2.7.2023 julkaistussa Esa Mäkisen kirjoittamassa kolumnissa Kansan­edustajan poistaminen festivaalilta mieli­piteidensä vuoksi tekee yhteis­kunnasta ahdas­mielisemmän.]

[Olen itse henkilökohtaisesti kauhean iloinen siitä, että julkaisun toimittaja otti sananvapausasiassa liberaalin kannan "väärää" mieltä olevan ihmisen sananvapauden puolesta. Mielestäni sananvapaus on kaikkien vapausoikeuksien äiti.]

[Sikäli on erityisen sääli, ettei lehti yli vuosikymmen sitten puolustanut Jussi Halla-ahon sananvapautta. Ainakaan minun muistaakseni.]

S Nationalismi ja siihen assosioitunut liberalismi murskattiin usein armotta

Historiallinen kehitys pyrki 1800-luvulla ja seuraavallakin vuosisadalla kohti kansallisuusaatteen toteutumista, luomaan kansallisia valtioita mahdollisimman tarkoin etnisissä rajoissaan. Tämä ei kelvannut imperiumeille, etenkään Venäjälle, Itävallalle tai Turkille ja nationalismi ja siihen assosioitunut liberalismi murskattiin usein armotta. Toki pragmaattisia poikkeuksiakin oli, esimerkiksi Suomen suomalaisuuden tukeminen ruotsalaisuutta vastaan.

Joka tapauksessa Venäjä piti armottomissa pihdeissään Puolaa, joka kapinoi ja Ukrainaa, jossa oma paikallinen nationalismi osoitti heräämisen merkkejä. Vasta sitten, kun Venäjän keisarikunta ensimmäisessä maailmansodassa hajosi, nämä kansakunnat erosivat siitä. Ukrainan itsenäisyys toki jäi vielä hyvin lyhytaikaiseksi. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 11.1.2023 julkaistussa merkinnässä Virtaa vastaan.]

S "Jos ihminen tulee puukotetuksi, se on hänen oma syynsä"

Koko ajatus sananvastuusta on mieletön: on vapaus, jota ei oikeastaan olekaan, koska taivaasta putoaa maaginen vastuu rajoittamaan sitä.

Jos taas sananvastuulla tarkoitetaan rikosvastuuta, päädytään aivan yhtä mielettömään lopputulokseen. Mitä järkeä on toistuvasti muistuttaa, että laiton teko on laiton. Elinkeinonharjoittamisen vapaus sisältää vastuun olla perustamatta yritystä, joka myy heroiinia!

”Sananvastuu” on sananvapauden vihollisten keksimä kiero tapa yrittää sysätä sanankäytön seuraukset – kuten puukotetuksi tuleminen? – sanankäyttäjän kontolle. Hän käytti sanojaan laillisesti, mutta vastuuttomasti, joten saa maksaa siitä!

Älkää antako hämätä itseänne sen enempää mutta-sanalla kuin muillakaan sananvapauden vastustajien tempuilla. Ei ole olemassa ”sananvastuuta”. Sen sijaan muilla on vastuu sietää sinun sananvapauttasi.

[Näin oli lausuttu Ivan Puopolon kirjoittamassa ja 22.8.2022 julkaistussa kolumnissa Puhe ”sananvastuusta” on hölynpölyä – kysykää vaikka Salman Rushdielta.]

[PS. Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa vanhan mutta silti ajankohtaisen blogimerkintäni Sananvapaudesta.]

S Halla-aho: Yritysten edut ei ole sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu

 Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.

– Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.

– Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.

Jos yritysten etu todella – Hesarin linjauksen mukaisesti – on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.

– Sehän olisi yritysten etu – eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu. 

[Näin oli lausuttu Suomen uutisissa 21.4.2023 julkaistussa uutisartikkelissa Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle.]