Kaikki maailman pakkovallat ovat yrittäneet alamaisten pakottamista
pakkotyöhön. Se onnistuu mitenkuten. Aikaansaaminen näköjään edellyttää
tiettyä vapaaehtoisuutta. Uusin tutkimus otaksuu, että Egyptin
pyramidien rakentajien enemmistö tai parhaimmisto ei ollut orjia vaan
kausityöläisiä: maamiehiä ja -naisia, joille Niilin tulvat soivat
luppoaikaa ja faaraot kilpailukykyisiä palkkoja. Maailmanhistorian
suurin pakkotyökompleksi oli Gulag, vankileirien saaristo. Sen
miljoonat uhrit raatoivat nälkä- ja paleltumiskuoleman partaalla,
kidutusten ja teloitusten hoputtamina. Ei sellaisen työvoiman
järkiperäistäminen kiinnostanut ketään. Siksi neuvostotalouden tulos oli
mitätön suhteessa uhrauksiin.
Hyötyisään pakkotyöhön on vaikea patistaa alamaisia, kansalaisista
puhumattakaan. Valtakunnan kokonaisedun selittely ei ikinä toimi.
Nyky-yhteiskunnan konstit ovat järjestään tehottomia. Jotkut ihmiset
tykkäävät työstä luonnostaan, jotkut vain jos tekeminen poikii
aineellista hyötyä ja arvostusta paljon enemmän kuin tekemättömyys. Niin
ei suinkaan ole asianlaita Suomessa vuonna 2025. Toivottavasti
Todellisen Työvoimapulan historia tulee tutuksi työvoimapolitiikan
pähkäilijöille.
[Näin oli lausuttu historioitsija-kansanedustaja Teemu Keskisarjan kirjoittamassa Sarastus-verkkolehdessä 2.4.2025 julkaistussa kirjoituksessa Työleirien saaristo – ratkaisu työvoimapulaan ja kannustinloukkuihin?.]
[Modernissa taloudessa työntekijän tulee olla asemassa, jossa hän on periaatteessa kunnioitettu. Orjana kohteleminen tuottaa sutta ja sekundaa. Suomen puolustusvoimien miehistön laajuus perustuu oikeastaan pakkotyöhön, koska alokkaana ja varusmiehenä olemisesta ei makseta minkäänlaista oikeaa palkkaa, mutta toisaalta asevelvollissotilaatkaan eivät Suomessa kärsi varsinaista puutetta. Neuvostoliitossa ja sen jälkeisellä Venäjällä taas sotilaat ovat olleet lähinnä hyväksikäytettävien orjien asemassa.]
[Jos ajatellaan Ranskan suurta vallankumousta ja siitä aiheutuneita vallankumoussotia, niin uusi vallankumouksellinen Ranska kohteli sotilaitaan periaatteessa kansalaisina. Se oli siihen aikaan kumouksellista ja varmaan tuki myös sotimisen tehokkuutta.]
[Italian maavoimat pärjäsi toisen maailmansodan aikana varsin huonosti. Tämä ilmeisesti johtui siitä, että siinä miehistön ja upseereiden välinen suhde oli kaikkea muuta kuin toverillinen. Näiden kesken ei voinut syntyä luottamukseen perustuvaa suhdetta. Saksan maavoimissa taas oli ollut aivan toisin. Kuten Suomenkin. Ja oli muitakin tällaisia (länsi)maita.]
[Romanian asevoimat taisteli uljaasti ja uskollisesti Saksan asevoimien rinnalla Hitlerin Saksan hyökkäyssodassa Neuvostoliittoon, edeten aina Volga-joen rannoille ja Stalingradiin saakka. Mutta siinäkin armeijassa miehistön ja upseerien välinen suhde oli ollut varsin epäterve. Romanialaisen sotilaan suoritus oli usein heikko. Pienenä anekdoottina kerron, että kerran eräältä romanialaiselta taholta oli kysytty, että miksi romanialaiset sotilaat eivät saa nauttiakseen (Saksan toimittamaa) suklaata. Hänelle vastattiin, että näillä ei ole varaa ostaa sitä.]
[Kun vuonna 1940 Ranskan tappio Saksan hyökkäyksen edessä oli ollut jo varma, niin Italia yritti hyötyä tilanteesta ja aloitti hyökkäyksen Etelä-Ranskaan. Moninkertainen ylivoimakaan ei auttanut siivittämään Italian joukkoja lyömään sodassa jo muuten hävinnyttä vastustajaa, vaan ne kärsivät hirvittäviä tappioita puolustajan minimaalisia joukkoja vastaan. Näin Italia tuli samalla vetäneeksi itsensä mukaan sotaan myös Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan.]
[Minimaalinen osa brittiarmeijaa tuli sitten myös lyöneeksi Italian armeijan Itä-Afrikassa.]
[Suomessa kannattaisi minusta ottaa käyttöön vain työntekijöille ja vain hakemuksesta maksettava "perustulo". Tämä tukisi niitä ihmisiä, jotka eivät kykene olemaan osa hirveän modernia talouselämää, joka vaatii tietoa, taitoa, laajaa koulutusta, perehtyneisyyttä ja kykenevyyttä. Sekatyömiehen ammattia ei enää nykyään ole. Tulee halvemmaksi tukea heikkotuottoista työntekijää maksamalla osa hänen palkastaan kuin koko hänen sosiaaliturvansa.]