S Rasisminsa vuoksiko virolaiset kovasti paheksuivat venäläisten suurta maahanmuuttoa

Mutta miksi ihmeessä esimerkiksi virolaiset niin paheksuivat venäläisten suurta maahanmuuttoa? Oliko kyseessä jonkinlainen rasismi? Venäläisethän sentään ovat aivan poikkeuksellisen mukavia ihmisiä kuten kaikki tietävät.

Muuan virolainen selitti asiaa näin: pidän kovasti ranskalaisista ja arvostan heidän kulttuuriaan. Siitä huolimatta en haluaisi, että maahamme saapuisi vaikkapa miljoona ranskalaista, vaan vastustaisin asiaa kaikin tavoin. Heillä on jo Ranska ja heidän kuuluu asua siellä. Mies oli muuten naimisissa venäläisen kanssa. Hänelle oli käynyt kuin Alexander Järnefeltille, joka oli kiivas suomalainen patriootti, mutta retkahti sitten venäläiseen Elisabethiinsa vastoin itselleen tekemäänsä lupausta.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 12.4.2023 julkaistussa merkinnässä Kanukoinnin kysymyksiä.]

S Suomi on itäroomalainen yhteiskunta

[...] Suomi on Ruotsin, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan jäljiltä edelleen yhteiskunta, jossa päättäjät määräävät ja kansa tottelee. Tämä näkyy yhteiskuntana, jossa vapausperiaatetta ei ole kunnolla otettu lainsäädännön lähtökohdaksi. Se näkyy yhteiskuntana, jossa vain yksi puolue kannattaa sananvapautta. Se näkyy yhteiskuntana, jossa ”mä en tykkää”-perustelua voi edelleen käyttää tulematta nauretuksi ulos huoneesta. Se näkyy yhteiskuntana, joka ei vaivaudu suojelemaan kansalaisiaan naapurinsa harjoittamalta järjestelmälliseltä salakuuntelulta. Se näkyy yhteiskuntana, jossa virkavallan pahatkin ylilyönnit tuottavat korkeintaan huomautuksen. Tämän kaiken valossa tuntuu absurdilta keskittyä nimenomaan tiedostonjakamiseen, joka on vain pieni osa valtaisaa ongelmavyyhtiä. Vaikkakin ehkä se, jossa nykylain absurdius on jokaisen helpointa nähdä.

[Näin oli lausuttu Kaj Sotalan blogissa 26.3.2011 julkaistussa merkinnässä Onko tiedostonjakaminen viime vuosikymmenen väittely?.]

[I PS. Pidän Suomen nimittämisestä itäroomalaiseksi.]

[II PS. Olen poistanut siteeraamassani tekstissä olleet linkit, koska ne eivät toimi enää.]

S Pienipalkkaisia on parempi tukea tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät työttömiksi

Työllisyyden nostamiseksi 80 prosenttiin töihin on päästävä niidenkin, joiden osaamisessa tai työkyvyssä on puutteita. Tämä ei onnistu, jos palkan on oltava korkea. On parempi tukea pienipalkkaisia täydentävillä tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät ulos työmarkkinoilta. Tämä on (pienen) perustulon tärkein peruste.

Työllisyyden nostamiseksi 80 prosenttiin töihin on päästävä niidenkin, joiden osaamisessa tai työkyvyssä on puutteita. Tämä ei onnistu, jos palkan on oltava korkea. On parempi tukea pienipalkkaisia täydentävillä tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät ulos työmarkkinoilta. Tämä on (pienen) perustulon tärkein peruste.

[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 11.4.2023 julkaistussa merkinnässä Oden talousohjelma.]

[Tällaisella perusteella voisin itsekin kannattaa (pientä) perustuloa. Sille vaihtoehdoksi voisin kuitenkin asettaa vähäväkisille tarkoitetun automaattisen palkkatuen.]

Työllisyyden nostamiseksi 80 prosenttiin töihin on päästävä niidenkin, joiden osaamisessa tai työkyvyssä on puutteita. Tämä ei onnistu, jos palkan on oltava korkea. On parempi tukea pienipalkkaisia täydentävillä tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät ulos työmarkkinoilta. Tämä on (pienen) perustulon tärkein peruste.

S Dogmaattisuuden äärimmäinen muoto

Dogmaattisuuden äärimmäistä muotoa voidaan luonnehtia vaikkapa seuraavalla tavalla. Carol Dweck on määritellyt listan asioita, jotka heijastavat ”militanttia ekstremististä mielentilaa” (MEM). ( Dweck 2012. ) Kyseessä on pan-humaani ilmiö, joka voi ilmetä missä kulttuurisessa kontekstissa tahansa.

1. Ei-tavanomaisten toimien välttämättömyys
2. Pyrkimykset vapauttaa yksilö vastuusta, jos toiminnalla on pahoja seurauksia
3. Sotaisan termistön käyttö
4. Koettu vääryys, joka estää ryhmää saavuttamasta haluamiaan päämääriä
5. Menneisyyden glorifiointi
6. Utopianismi eli paratiisinkaltaisen tilan tavoittelu
7. Katastrofiajattelu: suuret mullistukset tulevat muokkaamaan maailman toisenlaiseksi
8. Yliluonnollisen intervention odotus
9. Velvollisuus puhdistaa maailma pahuudesta
10. Velvollisuus kuolla hyvän asian vuoksi
11. Velvollisuus tappaa hyvän asian vuoksi
12. Usko siihen, että epämoraalisten keinojen käyttö on sallittua, jos päämäärä on hyvä
13. Suvaitsemattomuuden, koston ja sotaisuuden näkeminen hyveinä
14. Vastustajien demonisointi ja dehumanisointi
15. Nykyisen maailman näkeminen täysin epäonnistuneena
16. Nykyisten instituutioiden näkeminen laittomina

[Näin oli lausuttu Areiopagi-lehdessä 27.4.2023 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Ääripäiden ihmiset: Mistä tunnistaa fanaatikon?.]

S Perussuomalaisten Purra lentomatkustelusta ja vaatetuotannosta

Riikka Purra kertoo lentävänsä työmatkojen lisäksi vain hyvin vähän. Hänen mielestään lentomatkailu on nostettu joskus perusteettakin suureksi ”pahikseksi”.

– Vaatetuotannosta puhutaan paljon vähemmän. Globaalit lentoliikenteen kokonaispäästöt ovat selvästi pienemmät kuin esimerkiksi tekstiilituotannon. Se, että meidän kaupungit ovat täynnä kauppoja, joista voi koko ajan ostaa halpoja uusia paitoja, on paljon suurempi ongelma, Purra huomauttaa. 

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 28.4.2023 julkaistussa Annu Caseliuksen kirjoittamassa artikkelissa Kierrätysvaatteisiin pukeutuva kasvissyöjä Riikka Purra rikkoo ”persu-stereotypiaa”: ”Onhan se ristiriita kiehtova”.]

S Joukkomaahanmuutosta

Koska käsitteitä on viime aikoina niin määrätietoisesti sotkettu medioissamme, lienee syytä lisätä, ettei kyse tässä ole mistään rasismista ja tuskin edes ksenofobiasta. On vain ilmeinen vääryys, että jonkin kansan kotimaahan saapuu vastoin sen tahtoa toinen kansa, joka vaatii saada siellä elää omien tapojensa mukaisesti.

Muuan virolainen valaisi aikoinaan minulle asiaa sanomalla: ajattelepa, jos teille muuttaisi asumaan kaksi miljoonaa ranskalaista. Sehän on hieno ja sympaattinen kansa, jolla on loistava kulttuuri, mutta eivätköhän kanta-asukkaat siitä huolimatta kysyisi: miksi he tulivat juuri tänne asumaan? Onhan heillä omakin maa, jonka asiat heidän kuuluu hoitaa ja panna kuntoon, jos ne ovat rempallaan.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 3.8.2023 julkaistussa merkinnässä Uhrittomien rikosten aikaan.]

S Puna-armeijan epäpätevä sodankäyntitapa

Sotauhrin hohtoa ei ole himmentänyt se, että suuri osa siitä voidaan panna Neuvostoliiton oman sodanjohdon epäpätevyyden ja kyynisen piittaamattomuuden tiliin. Joukko-osastoja kiellettiin perääntymästä toivottomissakin tilanteissa, jolloin ne tuhoutuivat tai joutuivat sotavankeuteen epäinhimillisiin oloihin. Puna-armeijan sotilas saatettiin teloittaa siitä, että hän oli poiminut maasta vihollisen lentolehtisen kääriäkseen siitä sätkän. Jalkaväkeä ajettiin massahyökkäyksiin avointen kenttien yli ja NKVD:n sulkuosastot ampuivat jokaisen perääntyvän. Puna-armeijan sodankäyntitapaa kuvaa osuvasti katkelma keskustelusta, jonka marsalkka Georgi Žukov kävi amerikkalaisen kenraalin Omar Bradleyn kanssa sodan loppuvaiheessa. Bradley kertoi Žukoville panssarivaunujen uusista miinanraivauslaitteista, joilla kyettiin havaitsemaan sellaisetkin miinat, jotka aiemmin olivat jääneet paljastumatta. Aikansa kuunneltuaan Žukov totesi, että hänen mielestään edelleen paras tapa raivata miinakenttä oli marssittaa jalkaväki sen yli.

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 9.5.2023 julkaistussa kirjoituksessa Stalin ja toinen maailmansota, joka on sitaatti miehen kirjasta Stalinin muotokuva.]

S Iranilaistaustainen miespuolinen äänestäjä: "Rasismileiman heittäminen on iso vitsi"

Suomessa 13 vuotta asunut kirjailija Arvin Adriyan on perussuomalainen. Hän on ollut ehdolla viime kuntavaaleissa.

[...]

Pääministerin rasismisyytöstä perussuomalaisia kohtaan Adryan pitää halpana heittona.

– Rasismileiman heittäminen isänmaallisten ja kansallismielisten puolueiden niskaan on iso vitsi, enkä ota sitä vakavasti. Minulla on kuitenkin pointti pääministeri Marinille. Rasismi tarkoittaa, että olet jotain rotua vastaan.

[Näin oli lausuttu Suomen uutisissa 31.3.2023 julkaistussa Heli-Maria Wiikin kirjoittamassa artikkelissa Maahanmuuttajatkin äänestävät nyt perussuomalaisia: ”Poliittisen eliitin tulisi tiedostaa maahanmuuton ongelmat eikä sortua populistisiin heittoihin äänestäjien valloittamiseksi”.]

S Ulkomaisen median käyttäminen omien poliittisten pyyteiden vetoapuna

Ajan tasalla pysyäkseen on syytä seurata saksalaisia ja ranskalaisia julkaisuja ja omaksua niiden ajatusmaailma. Sinne voi sitten syöttää myös tietyssä muodossa herkullisia kotimaan uutisia, jos tarvitsee naapuriapua. Sitä tulee varmasti, kuten jo hihamerkkijuttu osoitti ja siitä ei sitten ole valitusoikeutta. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 29.6.2023 julkaistussa merkinnässä Lehdistö ei ole mikään raastuvanoikeus.]

[I PS. Olin aikaisemmin itse kirjoittanut samasta aiheesta lyhyesti otsikolla Suomen toimittajat syöttävät Suomen maakuvaa ulkomaiden toimittajille.]

[II. Ja vuosia aikaisemmin olin julkaissut silloin ajankohtaisesta aiheesta tekstin otsikolla Helena Eronen ja hihamerkkikausti.]

S Journalistiikan opiskelijoiden keskuudessa Vihreiden kannatus suurta ja Perussuomalaisten nolla, osa 2

Jos puoluekanta vaikuttaa valtamedioiden uutisointiin, minkä puolueiden kannattajat ovat toimituksissa vallassa? Sosiaalisessa mediassa jaetaan usein erilaisia diagrammeja, joissa esitetään tarkemmin yksilöimättömään tutkimukseen perustuvia lukuja toimittajien puoluekannoista. Yksiselitteistä tai tieteellisesti luotettavaa tutkimusta aiheesta ei ole kuitenkaan tehty.

[...]

Vuonna 2020 tehdyssä opinnäytetyössä suoritettiin kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista. Mikäli vaalit olisivat olleet tuolloin, vastaajista 31 prosenttia kertoi äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa. Journalismin opiskelijoista 70 prosenttia ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia. 

[Näin oli lausuttu Päivän lehdessä 22.7.2023 julkaistussa Kari Kallosen kirjoittamassa artikkelissa Palkittu historiantutkija kertoo joutuneensa median syrjimäksi – mutta mikä on toimittajien oma puoluekanta?.]

S Nk. varsinaistenkaan maahanmuuttajien arvot eivät jää rajalle, kun he tulevat maahan

Nyt hän kertoo oman näkemyksensä siitä, mitkä ovat väkivallan syitä ja miten niihin voisi puuttua. Aloitetaan syistä.

”Hassua kyllä, maahanmuuttajien arvot eivät jää rajalle, kun he tulevat maahan”, hän sanoo. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.7.2023 julkaistussa Hanna Mahlamäen kirjoittamassa artikkelissa ”Tietenkin kyse on kulttuurista” – Ahmad Mansour kertoo, mistä katujen väkivalta johtuu.]

S Henry Kissingerin veriset kädet, osa 2

Monista Kissingerin muistokirjoituksista on viime päivinä puuttunut maininta Vietnamin toisesta naapurimaasta Laosista, jota Yhdysvallat pommitti vuosina 1964–1973, sekä ennen Nixonin ja Kissingerin valtakautta että heidän aikanaan.

Yhdysvallat pudotti Laosiin noin kaksi miljoonaa tonnia pommeja. Kuulun laskelman mukaan se tarkoitti yhtä pommilastia joka kahdeksas minuutti yhdeksän vuoden ajan. Tästä reaalipoliittisesta toiminnasta huolimatta Laos jäi kommunistien käsiin, samoin kuin Vietnam ja Kambodža. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.12.2023 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa uutisartikkelissa Henry Kissinger on koulu­esi­merkki siitä, kuinka valikoivasti kätensä vereen tahrineita muistetaan.]

S Oppenheimer siteerasi Bhagavad-Ghitaa vuonna 1965

– Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja.

Fyysikko J. Robert Oppenheimer siteerasi hindulaisuuden pyhää kirjoitusta Bhagavad-Ghitaa televisiokanava NBC:n haastattelussa, joka näytettiin helmikuussa 1965 Yhdysvalloissa.

– Tiesimme, että maailma ei olisi entisensä. Jotkut ihmiset nauroivat, toiset itkivät. Suurin osa oli hiljaa.

Oppenheimer puhui lähetyksessä kahdenkymmenen vuoden takaisista tapahtumista; – historian ensimmäisestä ydinkokeesta, jonka Yhdysvallat suoritti New Mexicon Alamogordossa vuoden 1945 heinäkuussa, ja Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkien kärventämisestä atomipommeilla heti perään elokuussa. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomien sivuilla 23.7.2023 julkaistussa Juri Vuortaman kirjoittamassa uutisartikkelissa Ydinpommin isä J. Robert Oppenheimer juhli Hiroshiman hävitystä, mutta tunnusti pian katumuksensa presidentille – tällainen oli hänen traaginen elämänsä.]

S "Miksi pienpuolueet aina marisevat?"

Toisessa jutussa arveltiin puolueiden pienuuden syyksi, että äänestäjät nyt vain pitävät muita puolueita parempina, vaikka puolueet itse keksivätkin muita syitä: ”Pienpuolueilla tuntuu olevan aina jotakin marisemisen aihetta siitä, että puolueita ei kohdella tasapuolisesti mediassa.”

Onhan tuollainen marina varmaan ikävää kuunnella, vähän niin kuin vuosisadan alussa oli varmasti ikävää kuunnella naisten marinaa äänioikeudesta tai viime aikoina marinaa avioliittolain tasa-arvoisuudesta. Kyllähän kunnon suomalaisen kuuluisi tyytyä osaansa marisematta.

[Näin oli lausuttu Jarno Luoma-Nirvan blogissa 15.4.2015 julkaistussa merkinnässä Yle ja "pienpuolueet".]

S Kieltojen lisääminen

Koska he eivät tienneet kunnolla, mitä synti oli, he lisäsivät kieltoja välttääkseen hairahduksia ja olivat tulleet siihen pisteeseen että katselivat toinen toisiaan ankarin silmin vaanien pienintäkin elettä, joka saattaisi paljastaa jonkin syntisen elkeen.

[Näin on ilmeisesti lausuttu italialaisen kirjailijan ja toimittajan Italo Calvinon (1923-1985) romaanissa Halkaistu varakreivi, josta Kiiltomato-sivustolla on ystävällisesti julkaistu esittely.]

S Hyviä rahareikiä julkinen valta löytää aina

Otokseni on tietysti pieni ja täysin epätieteellinen, mutta arvelen sen olevan oikeansuuntainen. Suomen kaltaisessa kehittyneessä hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon tahoja, jotka puolustavat olemassa olevia asioita ja niiden rahoitusta. Sen sijaan maassa on todella vähän tahoja, joiden tavoite on hillitä julkisten menojen kasvua. Sitä eivät tee edes elinkeinoelämän etujärjestöt, jotka kannattavat yritystukia. Mieleen tulevat lähinnä valtiovarainministeriö ja Veronmaksajain keskusliitto.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 12.12.2023 julkaistussa Saska Saarikosken kirjoittamassa kolumnissa Julkisista menoista puuttuu pakki.]

[11.12.2024 julkaistuu muuten blogimerkintäni, jossa ikään kuin sivuan budjettikuria, tuota tärkeätä kysymystä.]

S Suurten kustantamoiden nk. kokemuslukijat, laskelmointi ja turvatarkastukset

Se kulttuuri, jota suurimmat ja tehokkaimmat markkinointikoneistot myyvät, on loppuun saakka laskelmoitua ja turvatarkastusten läpäisemää. Uusinta uutta tällä saralla ovat niin sanotut kokemuslukijat, jotka perkaavat käsikirjoituksia karsiakseen sieltä mahdollisesti vähemmistöjä loukkaavat ilmaukset ja puhetavat. Erilaisten laadunvalvontaprosessien lopputuloksena on kirjallisuutta, joka käsittelee vaikeustasoltaan sopivia ongelmia ja muistaa lopuksi tarjota toivon ja ihmisten välisen yhteyden näköaloja. Leivän ja sirkushuvien, siis dekkareiden ja julkkiselämäkertojen, ohella tarvitaan arvoja ja kohottavia tunteita. Siksi mediatalot kai ylipäätään vielä julkaisevat runoja, romaaneja ja esseekokoelmia.

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen blogissa 22.10.2023 julkaistussa merkinnässä Puhe Kiukaan kirjasyksyn avajaisissa 21.10.2023.]

S Suomessa viranomaistoiminta on jossain tapauksissa katsonut epätasa-arvoa oikeutettuna

Ala kritisoi myös monikulttuurisuuteen liittyviä säädöksiä ja tiedotusta.

”Viranomaistoiminta on jossain tapauksissa katsonut epätasa-arvoa oikeutettuna. On esimerkiksi mahdollistettu lasten poisjäänti musiikin tai kuvaamataidon tunneilta omiin uskontoihin vedoten. Nämä voivat vaikuttaa lapsen kasvatukseen. Lapsen erottaminen muista lapsista ei ole harmitonta. Joskus pakkoavioliitto on myös hyväksytty oman kulttuurin perusteella. Onneksi siihen on tulossa muutoksia. Suunta on oikea, vaikkakin hidasta.”

[Näin oli lausuttu joskus Vapaa-ajattelijoiden sivuilla julkaistussa Binar Mustafan kirjoittamassa haastatteluartikkelissa Uskonnon vaikutuksia maahanmuuttajanaisten arjessa.]

S Suomalaisen median kummelimainen anti

Nyt pääsemme viimein aiheen ytimeen. Mediatoiminta on, etenkin nykyään, armotonta joukkuepeliä. Se on samanlaista kuin politiikka. Kun yksi toimittaja kusee hommansa ideologisella perseilyllä kunnolla, koko kyseisen mediajulkaisun arvovalta ja uskottavuus ottaa loikan alaspäin. Suomalainen normikansalainen arvostaa eniten rehellisyyttä ja sitä juuri median pitäisi tarjota. Mikään kaupallinen järki ei jatkuvaa kikkailua selitä , joten syyn täytyy olla johdetun tai sisäsyntyisen ideologinen.

Mitä siis tapahtuu kun toimittajien mediaan kirjoittama maailmankuva on lähes kummelimainen inversio kansalaisen omaan reaalimaailmaan verrattuna? Siltä menee usko. Kansalainen hakeutuu tämän jälkeen hanakammin erilaisten vale- ja vaihtoehtomedioiden pariin. Voiko häntä syyttää tästä? Minun mielestäni ei. Tarjonnan puute loi kysyntää, joka täyttyy ihmisten perustaessa uusia medioita.

Jos suomalaisen mediakentän anti vastaisi paremmin kansalaisten rehellisyys- ja realismivaatimuksiin, vale- ja vaihtoehtomedioilla olisi huomattavasti vähemmän elintilaa. Vika siis löytyy tässäkin kohtaa toimittajakunnan peileistä. Ei toki kaikkien yksilöiden kohdalla, mutta kuten sanottua, media on ehdottomasti joukkuepeliä. 

[Näin oli lausuttu liberaalin Janne Paalijärven blogissa 6.10.2023 julkaistussa merkinnässä Syy valemedioiden olemassaoloon löytyy etupäässä toimittajien peilistä.]

S Brittiläinen imperiumi siunauksellisesti lakkautti orjuuden, ja myös panosti hommaan todella paljon

Biggar huomauttaa, että britti-imperiumi oli ensimmäinen, joka lakkautti orjuuden ja käytti huomattavia resursseja orjuuden vastaiseen toimintaan. Tämä ei tee tyhjäksi niitä kauheuksia, joita orjalaivoilla ja plantaaseilla tapahtui, ja näitä kuvottavia esimerkkejä Biggar esitteleekin perinpohjaisesti. Silti ei tule unohtaa sitä, että britit maksoivat orjuuden vastaisesta toiminnastaan kalliin hinnan. 1800-luvun loppupuolella briteillä oli yhtäaikaisesti parhaimmillaan 36 sotalaivaa, joiden tehtävä oli pysäyttää ja ratsata orjalaivoja ja orjuuden vastainen toiminta nieli merkittävän osan brittilaivaston resursseista. Brittilaivaston luoma paine oli myös keskeinen syy siihen, että esimerkiksi Brasilia luopui orjakaupasta.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-verkkolehdessä 24.1.2024 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Kolonialismin monet kasvot, jossa käsitellään Oxfordin yliopiston moraali- ja pastoraaliteologian professorin Nigel Biggarin suurteosta Colonialism: A Moral Reckoning.]

S Soininvaara: Tavaratuotantoa pitäisi verottaa käytettyjen raaka-aineiden perusteella

Halvoissa tavaroissa on se huono puoli, että niitä haaskataan, eikä ympäristö kiitä. Tavaratuotantoa pitäisi verottaa käytettyjen raaka-aineiden perusteella — esimerkiksi tekstiileitä painon perusteella, mutta se on aivan toinen juttu. Kun katsoo, paljonko tekstiileitä suomalaisille myydään vuosittain, on helppo laskea, ettei niitä monta kertaa käytetä ennen kuin ne heitetään pois. 

[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 1.8.2023 julkaistussa merkinnässä Maahanmuuton vaikeat kysymykset.]

S Yhdysvalloissa suositellaan nykyään rasismia

Muuten, Yhdysvalloissa suositellaan nykyään, että esimerkiksi Black tai Indigenous people kirjoitetaan suurella alkukirjaimella, mutta white people sen sijaan pienellä… 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 29.11.2023 julkaistussa merkinnässä Alkaako tyhmeneminen yliopistoista?, joka on Ari Helon kirjan Intersektionaalista vai ”valkoista” ylivaltaa? Syrjäytymiskeskustelun vääristymät Suomessa ja Yhdysvalloissa esittely.]

S Tiukka aborttilainsäädäntö johtaa suurempaan määrään rikollisuutta, osa 1

Levittin ja Donohuen hypoteesin mukaan tiukka aborttilainsäädäntö johtaa suureen määrään ei-toivottuja raskauksia. Ei-toivotut lapset ovat vaarassa joutua elämään kasvulle epäsuotuisassa ympäristössä ja ajautua sen vuoksi rikollisille teille. Laillistettu oikeus aborttiin puolestaan vähentää ei-toivottujen raskauksien määrää ja siten myös rikollisuutta.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 11.4.2024 julkaistussa Jouko Juonalan kirjoittamassa uutisartikkelissa Professorit tekivät karun havainnon aborttikielloista.]

[Vaikka abortti on aina jonkinlainen tragedia ja vaikka tässä puhutaan hypoteesista, kuulostaa tuo ainakin minun silmiini loogiselta päättelyltä. Asia on tärkeä ja huutaa lisää tutkimusta.]

[Kuten artikkelissa sanottiinkin, niin on tutkimusta jo ainakin jonkin verran tehty.]

S Fasisteiksi toisia haukkuvat pelaavat Venäjän pussiin

Viime vuonna Narvassa alettiin nimitellä fasisteiksi ihmisiä, jotka puhuvat sujuvasti viroa, entinen kaupunginjohtaja kertoi Postimees-lehdessä. Jännitteitä aiheutti päätös vaihtaa koulujen opetuskieli venäjästä viroksi.

Venäjälle varmasti sopii, että lännessä varoitetaan nyt ikävistä ilmiöistä juuri sanalla fasismi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 11.3.2024 julkaistussa Kaja Kunnaksen kirjoittamassa kolumnissa Fasisti on neuvostoaikainen haukkumasana.]

[Viime vuonnahan tavallistakin enemmän nimiteltiin Perussuomalaisia natsipuolueeksi. Siis natsi-, ei fasistipuolueeksi. Tällaisetkin nimittelivät pelaavat Putinin Venäjän pussiin.]

[Neuvostoliitto käytti vastustajistaan nimitystä "fasisti" osittain siitä syystä, että se ei halunnut myöntää, että vuosina 1933-1945 Saksaa hallinnut natsipuolue oli sosialistinen. Mutta kyllähän se sosialistinen oli.]

S Presidentti Stubb lähetti Halla-aholla viestin

Stubb otti Halla-ahon mukaan Ukrainaan ja lähetti sillä viestin

[Näin oli kuulunut otsikko Helsingin sanomat -lehdessä 11.4.2024 julkaistussa maksumuurin takana olevassa Anna-Liina Kauhasen kirjoittamassa pääkirjoituksessa Stubb otti Halla-ahon mukaan Ukrainaan ja lähetti sillä viestin.]

[Näin sitä viestejä lähetellään!]

[Niin se käy.]

[Itse en päässyt lukemaan, mitä kaikkea järkevää artikkelissa mahdollisesti oli sanottu, kun en ole tilaaja. Mutta ehkä viesti oli tämänkuuloinen:]

[Linja on vedetty pimeyttä vastaan. Ja me pidämme tämän linjan riippumatta siitä, mitä se maksaa.]

S Hannah Arendt näki eron nationalismin ja rasismin välillä

Mitä Arendt ajattelisi nykypäivän rasismista, nationalismista ja äärioikeistolaisuudesta? IS kysyi asiaa Arendtin ajatteluun perehtyneeltä Jyväskylän yliopiston tutkijalta, valtio-opin dosentti Tuija Parvikolta.

– Arendt tekee kirjassaan aika vahvan eron rasismin ja nationalismin välillä. On liian yksinkertaista ajatella niin, että nationalismi olisi aina jonkinlainen rasismin esiaste ja kehittyisi väistämättä aina rasismiin, Parvikko sanoo.

– Itse asiassa nationalismin ongelmat voivat olla hiukan toisenlaisia. Nationalismi perustuu ajatukseen siitä, kuinka ihmiset ovat keskenään maailmassa. Nationalismin taustalla on kansakunta-ajattelu: jokaisella kansalla on paikkansa maailmassa ja kaikki kansat kuuluvat ihmiskuntaan.

Nationalistit siis ajattelevat, ettei mitään kansaa heitetä ulos ihmiskunnan kokonaisuudesta. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 30.7.2023 julkaistussa Jouko Juonalan kirjoittamassa artikkelissa Suomessa tapahtui iso muutos, arvioi tutkija – ”Rasistit ovat tulleet kaapista ulos”.]

[Saksanjuutalainen-yhdysvaltalainen filosofi Hannah Arendt (1906-1975) oli puhunut "pahan arkipäiväisyyhdestä". Tämä on herättänyt suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona. Koska ihmisten on usein vaikea uskoa, että ihan tavalliset ihmiset voivat kyetä suureen pahuuteen. Ihmiset haluavat mieluummin ajatella, että pahat ihmiset ovat pikemminkin jonkinlaisia kummajaisia tai avaruudesta joko kuvitteellisesti tai tosiasiallisesti ilmestyneitä olentoja. Oikeasti he ovat ilmestyneet olemaan ihmiskunnan geenialtaasta ja kulttuurisesta moninaisuudesta. He ovat ihmisiä siinä missä muutkin.]

[Olen julkaissut aikoinani tässä blogissani merkinnän aiheesta nationalismista ja etnonationalismista.]

[On tietenkin olemassa myös patologista nationalismia, esim. surullisenkuuluisa hitleriläinen kansallissosialismi eli tuttavallisemmin natsismi.]

S Elämme jatkuvasti yli varojemme, Purra toteaa

Meillä on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme. Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika tulee. Pelkästään jo korkoihin menee edelleen kasvava summa.

[Näin on lausunut Suomen valtiovarainministeri, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Suomen uutisissa 10.4.2024 julkaistun artikkelin Purra: Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa” mukaan.]

S Kuka vain ei voi olla mitä vain, eivät edes nuoret

Itse asiassa kaikki tuntuu nykyään olevan yksilön ratkaistavissa.

– Jonkun pitää sanoa nuorille, että se ei ole totta, että kuka vaan voi olla mitä vaan. Eikä onni varmistu sillä, että teet koko ajan oikeita valintoja. Ei sellainen ole mahdollista, Ahonen sanoo.

Jokin niin sanottu täydellinen elämä, jota ei siis ole, ikään kuin syntyisi täysin virheettömien valintojen kautta. Ei ihme, että alkaa ahdistaa.

– Nuorille pitäisi sanoa, että tylsyys kuuluu elämään. Arki on usein ihan todella tylsää, ei ollenkaan sellaista kuin some näyttää. Ja elämään kuuluu surua ja murheita. Se on normaalia elämää, ei epäonnistuminen.

[Näin oli lausuttu Taloussanomissa 18.2.2024 julkaistussa Heidi Hagelinin kirjoittamassa artikkelissa Asiantuntija: Nuorille pitäisi sanoa, ettei kuka vaan voi olla mitä vaan.]

[Juu, Kauniit ja rohkeat -elämää nuorille. Realismi ei ole nykyajassa vahvana läsnä.]

[Näyttää siltä kuin monia nuoria ei olisi valmisteltu elämään, joka on epätäydellistä ja jossa joku voi olla myös eri mieltä itsen kanssa.]

S Tupakoinnin ja alkoholinkäytön kustannukset

Tupakoinnin ja alkoholinkäytön kustannuksista Shafik kirjoittaa:

Tupakoinnin maailmanlaajuiset kustannukset on arvioitu olevan 1,4 biljoonaa dollaria, muodostuen biljoonasta hukattua tuottavuutta ja 422 miljardista hoitokuluja. Alkoholin kulutus aiheutti taloudellisia kustannuksia 600 miljardin arvosta keskituloisissa ja rikkaissa maissa. Briteissä ylipaino maksaa NHS:lle (National Health Service) 5,1 miljardia puntaa joka vuosi, ja laajempien kustannusvaikutusten arvioidaan olevan yli 25 miljardia. Tupakointi maksaa NHS:lle 2,5 miljardia, yhteiskunnalle koituvien kustannusten ollessa yli 11 miljardia. Briteissä alkoholinkulutus maksaa yhteiskunnalle noin 52 miljardia, josta noin 3 miljardia tulee NHS:lle.

Hoitokustannukset toisin sanoen rasittavat kansantaloutta ja ovat pois muista hyvinvointitoiminnoista. Kysymys kuuluu edelleen: pitäisikö yksilön maksaa elämäntapataudeista koituvat hoitokustannukset? Pelkkien lukemien perusteella tällaisiin arvokysymyksiin ei voida vastata.

Shafikin vastaus on, että yksilölle ei voida sälyttää kaikkia kustannuksia jo sen takia, että on vaikea päättää, millainen käyttäytyminen lasketaan riittävän riskialttiiksi. Onko sitä vaikkapa perunalastujen syöminen? Nehän sisältävät epäterveellisen paljon suolaa ja rasvaa. Tai auringonotto? Se lisää ihosyövän riskiä vanhempana. Entä moottoripyöräily? Viimeksi mainitusta Shafik kirjoittaa, että pakollinen vakuutuksenotto saattaa tällaisissa tapauksissa olla järkevä keino kattaa riskikäyttäytymisen kustannukset. Syy, miksi samoin ei voida toimia vaikkapa alkoholi- tai huumeriippuvuuden suhteen, on Shafikin mukaan se, että riippuvuus syntyy usein olosuhteista tai taipumuksista, joihin yksilö ei pysty vaikuttamaan.

Tässäkin kyse on tietysti edelleen siitä, mikä on riskikäyttäytymistä ja mikä ei. Eihän prätkällä kaahaileva hurjapääkään valinnut hurjapäisyyden geenejä. Pitääkö hänen siis maksaa vammoistaan tai vakuutuksistaan muita enemmän? Käytännössä yhteiskuntasopimus on sitä, että päättäjät ovat arvioineet, mihin yksilön tulee pystyä ja mitä yksilöltä voidaan olettaa. Tämä analyysi jää Shafikilta kesken. Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin vain terveyskäyttäytymisestä.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissaan 26.5.2023 julkaisemassaan merkinnässä Mitä olemme toisillemme velkaa?, joka on oikeastaan kirjaessee vuonna 2021 ilmestyneestä Minouche Shafikin teoksesta What We Owe Each Other – A New Social Contract for a Better Society.]

S Adam Smithin perusteella kapitalismi on markkinatalouden syöpä

Kirjassa selkeytetään sitä, miten kapitalismi eroaa toimivasta markkinataloudesta. Ihmiset ovat vuosituhansien ajan ostaneet, myyneet ja vaihtaneet tavaroita, jotta he saavat tyydytettyä perustarpeensa. Teoksessa viitataan markkinatalouden mallia hahmotelleeseen Adam Smithiin, joka näki myyjien moninaisuuden ja tasasuuruisuuden toimivan markkinatalouden elinehtona. Juuri myyjien moninaisuus ja tasasuuruisuus takaavat menestymisen edellytykset usealle.

Kapitalismi puolestaan ei tähtää perustarpeiden tyydyttämiseen, vaan jatkuvaan kasvuun – rahaa on saatava kaiken aikaa lisää ja varallisuutta kasvatetaan keinoja kaihtamatta. Tällöin menestymisen edellytyksiä on tarjolla kaiken aikaa pienemmälle porukalle. Kapitalismista onkin aiheellisesti puhuttu markkinatalouden syöpänä.

[Näin oli lausuttu Agricola-sivustolla 4.3.2024 julkaistussa Marika Haatajan kirjoittamassa artikkelissa Kirja kaikille meille, jotka emme kuulu maailman rikkaimpien joukkoon, joka on Samu Kuopan ja Riina Tanskasen kirjan Kapitalismin suuri illuusio esittely.]

[Monet tietävät nykyään, että markkinatalousajattelun klassikko, skotlantilainen Adam Smith (1723-1790) oli myös sosiaalinen ajattelija. Markkinatalous ja kapitalismi eroavat toisistaan talousjärjestelminä.]

S Kirjastovandalismi

Olisiko kaiken varalta hyvä piilottaa kirjoja esimerkiksi vedenpitäviin säiliöihin, joita voisi haudata maahan? Tai voisiko kirjat latoa seinien sisään, jossa ne myös toimisivat eristeinä, mutta voitaisiin ottaa tarvittaessa luettaviksi?

Mutta eivätkös kirjastot ole niitä paikkoja, joissa kirjat ovat todellisessa hyötykäytössä ja säilyvät asianomaisessa kunnossa vaikka ikuisesti?

Olepa viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana nähnyt sellaista kirjastovandalismia, että tämä ajatus on menettänyt kaiken uskottavuutensa.

Epäilemättä kansalliskirjastossa on kappale hyvin monia kirjoja, mutta entäs, jos niitä tarvitsijoita onkin enemmän kuin yksi? Entäpä, jos tarvitsijoita olisi muuallakin kuin Kruununhaassa tai Suur-Helsigissä?

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 20.2.2024 julkaistussa merkinnässä Vindicatio librorum.]

S Hamasin islamilaisessa 10-7-hyökkäyksessä Israeliin oli terroristien tietoisena tarkoituksena tuhota siviilejä

Harris tuo Making Sense -podcastissaan esiin sen, miten Hamasin terrorismissa palestiinalaiseen nationalismiin yhdistyvät erottamattomasti Koraanin opetukset Jihadista. Gazan Hamasin 10-7-hyökkäyksessä Israeliin oli terroristien tietoisena tarkoituksena tuhota siviilejä. Hamas-taistelijat surmasivat 1400 miestä, naista, vanhusta, lasta ja vauvaa suunnitelmallisesti lähietäisyydeltä ja usein brutaalin kidutuksen jälkeen, joissain tapauksissa leikkaamalla pään irti.

[Näin oli lausuttu Vapaa-ajattelijoiden lehden Vapaa ajattelija numerossa 4/2023 julkaistussa Robert Brotheruksen kirjoittamassa kolumnissa Jihad: Tappamisen pyhä riemu.]

[Jihad tarkoittaa islamilaista pyhää sotaa toisinajattelijoita vastaan, ja se on ollut osa perinteisen islamin oppirakennelmaa uskonnon synnystä alkaen.]

[Uskonnollinen propaganda, jossa hamasilaisia ja gazalaisia on kylvetetty vihassa juutalaisia kohtaan, ei voi olla vaikuttamatta siten, että juutalaisten siviilien tappamisesta ja kiduttamisesta on tullut myös psykologisesti helpompaa.]

S Oikeasti nainen ei ollut neekeri

Melodraaman melankolinen klassikko sukupolvien ja rotujen välisestä kuilusta aikansa Amerikassa, keskipisteenään nuori musta nainen, joka yrittää esiintyä valkoisena. Pääosissa: Lana Turner, Susan Kohner, Juanita Moore, John Gavin, Sandra Dee ja Mahalia Jackson. Ohjaaja: Douglas Sirk. (Imitation of Life, USA 1959)

[Näin on kuulunut Suurinta elämässä -nimisen elokuvan tekstillinen kuvaus.]

[Ilmeisesti tuota "mustaa naista" esittää elokuvassa Susan Kohner. Tarkistin asian, ja näyttelijä ei ole ollenkaan neekerin näköinen. Voisi kuvitella, että tällaisessa tapauksessa kuin tässä elokuvassa on, niin ei olisi syytä pitää valkoisesta käyvää ihmistä neekerinä. Mutta Yhdysvaltain kulttuuriin on iät ajat kuulunut nk. yhden veripisaran laki. Eli tässä kulttuurissa jos yksilön isoisoisä on ollut neekeri mutta muu hänen verenperintönsä on "valkoista", hänet joka tapauksessa katsotaan kirotuksi nekruksi, – käytän tässä perinteistä haukkumasanaa, koska yhden vesipisaran laki on rasistinen – vaikka hän kävisi ulkonäöltään täysin valkoisesta.]

S "Relevantti tummaihoisuus"

Kun ökyrikas sijoituspomo James King jää kiinni petoksesta ja saa vankilatuomion, antaa tuomari hänelle 30 päivää aikaa hoitaa asiansa kuntoon ennen astumista pahamaineiseen San Quentinin vankilaan. Epätoivoinen James anelee tummaihoista Darnell Lewisiä valmistelemaan häntä vankilaelämää varten. Toisin kun James olettaa, Darnell onkin ahkera pienyrittäjä, joka ei ole koskaan saanut edes parkkisakkoa, saatikka ollut vankilassa. Yhdessä miehet tekevät kaikkensa kovettaakseen Jamesin tulevaa linnareissua varten ja samalla he huomaavat, kuinka väärässä he olivat monesta asiasta - kuten toisistaan.

101 min.

Ohjaus: Etan Cohen.

Pääosissa: Will Ferrell, Kevin Hart, Alison Brie, Edwina Findley ja Craig T. Nelson.

Kesto: 2t

Julkaisuvuosi: 2015

Pääosissa: Will Ferrell, Kevin Hart, Alison Brie, Craig T. Nelson, Edwina Findley

[Näin oli kuulunut erään elokuvan kuvaus. Itse en kyllä ymmärrä, mikä relevanssi tummaihoisuudella on elokuvassa. Yhdet ihmiset ovat tummaihoisia, toiset taas vaaleaihoisia. Who cares! (anteeksi anglismi)]

S Natsimaahanmuuttaja, joka ei koskaan todella integroitunut Ruotsiin

Folke ja Vera Schimanskin isä Hans oli saksalainen natsi, joka liittyi puolueen taistelujärjestöön SA:han jo vuonna 1933. Toisen maailmansodan jälkeen Punainen Risti evakuoi perheen ruotsalaisen äidin ja lapset valkoisessa bussissa Ruotsiin ja uuteen elämään.

Folkesta tuli nuorena vasemmisto­aktivisti ja kommunisti. Vera taas liittyi uusnatsistiseen Nordiska rikspartiet -puolueeseen (NRP) ja avioitui puolueen johtajan Göran Oredssonin kanssa. NRP:n puheenjohtajana Vera toimi 1970-luvulla. Hän jäi leskeksi vuonna 2010, jolloin myös puolue lopetti toimintansa. Aatettaan hän levittää silti yhä edelleen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kunniajäsenenä.

Sisarukset eivät ole puheväleissä, eikä Folke ottanut yhteyttä Veraan kirjaa tehdessään.

– Hän jatkaa natsistista agitointiaan. Ajattelin antaa hänelle siitä muistutuksen, jota hän ei unohda, sanoi Folke Schimanski Dagens Nyheterin haastattelussa.

– Pidän häntä maahanmuuttajana, joka ei ole koskaan integroitunut. Hänen mielestään kaikki on pielessä tässä demokraattisessa Ruotsissa, jossa järjestetään Pride-festivaaleja.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 14.2.2024 julkaistussa Jouko Juonalan kirjoittamassa kolumnissa Tarinat kahdesta ”natsi­kuningattaresta” kylmäävät – silti niiden kertominen on tärkeää.]

[Tärkeää on huomata, että monetkaan natsimaahanmuuttajat eivät integroidu vastaanottavaan yhteiskuntaan.]

[Yhtä on tärkeää kuitenkin huomata myöskin se, että jos vastustaa natsien maahanmuuttoa, on maahanmuuton vastustaja.]

S Tuckerin tekemän Putinin haastattelun perusteella Putinin syy hyökätä Ukrainaan on se, että Ukraina on joskus kuulunut Venäjälle

Putin ei puhunutkaan siitä miksi Venäjän syy hyökätä Ukrainaan olisi ollut NATO:ssa tai pahassa lännessä. Syy Ukrainan valtaamiseen ei piile NATO:n laajentumisessa. Syy on Venäjän historiallisessa suuruudessa, jonka palauttaminen on jokaisen venäläisen velvollisuus. Ukrainaan hyökätään ja alueita liitetään Venäjään, koska mitään Ukrainaa ei oikeasti ole olemassa. On vain alueita, jotka historiallisesti kuuluvat Venäjälle. Joten ne palautetaan Venäjälle. Halusivat nuo maat sitä tai eivät.

[Näin oli lausuttu Paholaisen asiaa ajamattomassa Paholaisen asianajaja -blogissa 12.2.2024 julkaistussa merkinnässä Tucker ja Putin eli helmikuun suuri tuhnu.]

[Kiva, että Putin joskus puhuu tottakin. Ehkä vain vahingossa, mutta silti.]

[Jos tässä esiin tuotua Putinin logiikkaa seuraa, niin jos manner-Kiina joskus valloittaa Venäjän, niin silloin Venäjä kuuluu itsestäänselvästi manner-Kiinaan. Ja pulinat pois.]

S Kreikan tie on meidänkin tiemme, osa 1

Tämä naisten ja nuorten käyttäytyminen on sikäli mielenkiintoista, että juuri he tulevat kärsimään eniten siitä, jos Suomi joutuu Unionin holhoukseen. Sehän tarkoittaisi nimenomaisesti hyvinvointivaltion raakaa alasajoa, kuten siihen tilanteeseen aiemmin ajautuneesta Kreikasta on nähty.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 5.4.2024 julkaistussa merkinnässä Nuoret ja naiset haluavat Kreikan tielle.]

[Kreikan tie on meidänkin tiemme.]

S Hahmonkehitys Jyrki Kataisesta Alexander Stubbiin

[...] En tahtoisi kerskailla, mutta aloin pitää Jyrki Kataista herttaisena, kun raskaat ministerivuodet vaativat veronsa ja väsymys alkoi muokata mairean ylimielistä virnettä anovaan, yhteisymmärrystä toivovaan suuntaan. Sääli, että hahmonkehitys nollattiin Stubbilla.

[Näin oli lausuttu V2.fi-palvelussa julkaistussa 1.5.2015 julkaistussa Jari Tapani Peltosen kirjoittamassa elokuva-arvostelussa Get Hard.]

[Siteeraamani teksti on wanha, mutta julkaisen tämän varmuuden vuoksi vasta vuoden 2024 presidentinvaalien jälkeen.]

S Joosef, Maria ja Jeesus-lapsi eivät olleet Kauniita ja rohkeita

Tämä maailma on paha. Ja kuva siitä on rujo. Ehkä raastavimman esimerkin siitä Rekola avaa kahdessa esseessään, kun hän kirjoittaa ns. kristillisestä taiteesta ja päätyy siihen, että missään se ei ole niin epäonnistunut kuin kuvatessaan Betlehemin perhettä:

”Maria on kaunotar, Josef jalopiirteinen, vastasyntynyt täydellinen. Eläimetkin ovat valioyksilöitä. Ensimmäinen jouluyö ei ollut tällainen idylli. Tai kuvat pakomatkasta Egyptiin, se on kuin kuutamoratsastus,” Rekola ironisoi.

Rekola kääntää kaiken päälaelleen ja ottaa esimerkiksi Kölnin St. Maria im Kapitol –kirkossa olevan lähes tuhat vuotta vanhan veistoksen Itkevä enkeli. Tuskaisin vääristynein katsein enkeli ilmoittaa Jeesuksen syntymästä kauhistuneille paimenille. Rekolan selitys on käänteisen yksinkertainen: enkelit itkevät jouluyönä ennakoidessaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa, pitkäperjantaina he iloitsevat kuuluttaessaan voittoa.

[Näin oli lausuttu Vartija-lehdessä 9.2.2024 julkaistussa Hannu Kuosmasen kirjoittamassa artikkelissa Kristus ja runebergintorttu.]

[Joosef, Maria ja Jeesus-lapsi eivät olleet Kauniita ja rohkeita.]

S Se juna on jo mennyt, että Suomi voisi olla edelläkävijä verkkopankin turvallisuuden parantamisessa

Huijaukset lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Suomi olisi voinut olla kansainvälinen edelläkävijä verkkopankin turvallisuuden parantamisessa, mutta se mahdollisuus taisi nyt mennä.

[Näin oli lausuttu pitkän linjan tietotekniikkanörtti Petteri Järvisen blogissa 9.2.2024 julkaistussa merkinnässä Vihdoinkin: Nordea tuo uuden säästötilin, jonka nostoissa on kolmen vuorokauden viive.]

[Kirjoittaja toteaa, että blogimerkinnän otsikossa(kin) näkyvä ehdotus oli tullut Ruotsin Nordealta, ja sanoo toivovansa, että uudistus tulee Suomenkin Nordeaan.]

[Mobiilivarmenne on myös yksi asia, joka auttaa oman pankkitilin turvallisuutta. Operaattorit saattavat kyllä ottaa sellaisesta pienen kuukausimaksun. Mobiilivarmenne on puhelimen SIM-kortille tuleva ominaisuus, jonka avulla voi tunnistautua muissa kuin pankkipalveluissa. Näin toimien ei tule vahingossakaan käytettyä pankkitunnuksiaan muuhun kuin oikeaan pankkiasiointiin.]

S Islamilainen pakkovalta

Omerin mukaan viha ei välttämättä ole aina negatiivinen asia. Hänet pakotettiin käyttämään huivia, rukoilemaan, paastoamaan ja elämään elämää, jota hän ei halunnut elää.

Omer myöntää tunteneensa vihaa niitä uskonnollisia ihmisiä kohtaan, jotka pakottivat hänet olemaan jotakin muuta kuin hän oli.

”Mutta en tuntenut vihaa heitä kohtaan sen takia, että he ovat uskovaisia, vaan sen takia, että he käyttävät uskontoa oikeutuksena muiden ihmisten alistamiseen tai sortamiseen.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.2.2024 julkaistussa Maria Oravakankaan kirjoittamassa artikkelissa Millaista on jättää uskontonsa? Neljä ihmistä kertoo.]

[Mielestäni demokraattisen valtion tulee olla salliva muuten uskontoja kohtaan, mutta sen ei pidä suvaita teokratiaa kannattavia uskontoja.]

S Kenraali Mihail Borodkin Runebergista ja Vänrikki Stoolin tarinoista

Vänrikki Stoolin tarinoista on tullut Suomen taiteen keskipiste. Vuosien 1808-09 sodasta on tullut suomalaisen kansallisuuden ja suomalaisen patriotismin keskeinen lähde. Se herätti suomalaisessa kansassa tietoisuuden omasta erikoislaadustaan ja merkityksestään. Suomalaisten Venäjää ja venäläisyyttä kohtaan kohdistamien tunteiden juuret lähtevät Runebergin runouden luomalta pohjalta. Koko niin sanottua ”Suomen kysymystä” ei voi lainkaan käsittää ilman ”Vänrikki Stoolin tarinoita.

[Näin oli Mihail Mihailovitš Borodkin (1852-1919), venäläinen kenraali, historioitsija ja muuan keskeisistä alkuperäisistä Suomen-syöjien ideologeista lausunut vuonna 1909 Timo Vihavaisen blogissaan 26.2.2017 julkaiseman merkinnän Venäläisten Runeberg mukaan.]

S Armas Äikiä, neuvostoliittolainen melkein henkipatto

Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa 1930-luvulla Kuusisesta tuli nuoren Äikiän opettaja. Äikiä tosin koki, ettei hänellä ole runoudessa mitään opittavaa ja esiintyi itse koulumestarina. Kuusinen analysoi Äikiän runot ja eritteli virheet luokan edessä:

Äikiän perusvika runoilijana on se, että hän ei ymmärrä sanojen merkitystä; on värisokeita ihmisiä, mutta on myös sanasokeita taikka sanakuuroja ihmisiä, jotka eivät käsitä, mikä sana on lyyrillinen ja mikä proosallinen.

Kuusisen käsitys vakiintui kommunistien yleiseksi mielipiteeksi: Äikiä ei ollut kirjailija vaan kirjaltaja, ei runoilija vaan runoltaja. (Arvo Tuominen, Kremlin kellot, Tammi).

Sotien jälkeen Äikiä palasi syntymämaansa kulttuurielämän rumistukseksi. Kotimaisen kirjallisuuden professori Unto Kupiainen sanoi, että Äikiässä Suomen runous on saanut variksenpelättimensä. Äikiä haukkui kriitikkonsa fasistiksi.

Nämä asianhaarat houkuttavat minut perehtymään Äikiän tuotantoon. Tilaan Pasilan varastokirjastosta Henkipaton (Kansankulttuuri 1948). Onko se kautta aikain huonoin suomenkielinen runokokoelma?

Jo nimestä tekee mieleni nipottaa. Äikiä tarkoittaa henkipattoudella valkoisen Suomen vainoa, vaikka ihme on, että hänen henkensä säästyi Stalinin puhdistuksissa.[...]

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehden sivuilla 5.2.2024 julkaistussa kansanedustajan ja historioitsijan Teemu Keskisarjan kirjoittamassa artikkelissa Suomen huonoimmat kirjat, jossa kirjoittaja esittää, että huonosta kirjallisuudesta oppii paljon enemmän kirjoittamista kuin hyvästä kirjallisuudesta.]

[Adolf Hitler kansallissosialisteineen onnistui heikentämään runsaasti nationalismin eli kansallismielisyyden mainetta. Lenin ja Stalin taas tekivät samoin marxilaisuudelle. Tosin on mielipidekysymys, että onko leninismi-kommunismi marxilaisuutta vaiko pelkkä siitä kokonaan irrallinen mutta suhteellisen hyvin menestynyt autoritaarinen ideologia. Joka on tosin varsin paljon houkutellut riveihinsä intellektuelleiksi nimitettyjä ihmisiä viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana. Demokratian vastustaminen tepsii aina.]