Uskomusjärjestelmällä on suuri merkitys julmuuksien toteuttamisessa {S}

Gloverin mukaan uskomusjärjestelmällä on suuri merkitys julmuuksien toteuttamisessa. Esimerkiksi stalinistisessa kommunismissa uskomusjärjestelmää venytettiin paikoin kohtuuttomasti, jotta tietyt uskomukset saatiin säilytettyä. Utopian kourissa kieltäydyttiin näkemästä, miten asiat todella näyttivät toimivan. Stalinismissa haluttiin esimerkiksi säilyttää totuuden vastaiset biologiset näkemykset, vaikka ne johtivat maatalouden tuhoon. Eri mieltä olevat biologit vangittiin tai tapettiin.

Kiinassa ”suuri harppaus” aiheutti nälänhädän, kun seurattiin Maon näkemystä satomäärien lisäämisestä ja uskottiin, että viljaa on enemmän kuin mitä sitä tosiasiassa oli. Ihmisiä myös siirrettiin peltotöistä teräsprojektin pariin, jonka mielekkyyttä ei uskallettu kyseenalaistaa.

Gloverin mukaan ihmisen saamalla kasvatuksella sekä laajemmin yhteiskunnallisella ilmapiirillä on merkitystä moraali-identiteetin kehittymiselle. Moraali-identiteettiä vahvistaa Gloverin mukaan kasvatus, jossa määräämisen sijaan annetaan lapselle perusteluja käyttäytyä tietyllä tavalla. Moraali-identiteetin kannalta Glover pitää merkittävinä pieniä tekoja ja yhteisölliseen auttamiseen osallistumista.

Esimerkiksi ranskalaisissa kylissä, Tanskassa ja Italiassa koettiin toisen maailmansodan aikana sellaista joukkovoimaa, joka teki toimimisesta yksilölle helpompaa ja jopa itsestään selvää. Pienien tekojen tekeminen lisää Gloverin mukaan ihmisen itsekunnioitusta, joka puolestaan antaa voimia nousta tarpeen vaatiessa vastarintaan. Gloverin mukaan niin sanottua sankaruutta vaativissa hätätilanteissa käytetään samoja resursseja kuin arkipäivän pieniä hyviä tekoja tehdessä.

[Mari Stenlund 24.5.2016 Areiopagi-sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan Ihmisyyden paradoksi: miksi ihminen ryhtyy vihaamaan naapureitaan, joiden kanssa eli aiemmin sulassa sovussa?, joka käsittelee brittiläisen filosofin ja eetikon Jonathan Gloverin teosta Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria)]