S Yhdysvalloissa republikaaneista enemmistö kannattaa kannabiksen dekriminalisaatiota, mutta...

Yhdysvalloissa yhdysvaltoin kongressin edustajainhuoneessa esitettiin ja hyväksyttiin kannabiksen dekriminalisaatio. 

Laki poistaisi kannabiksen liittovaltion valvottujen huumausaineiden listalta, jossa se on kirjattu muun muassa heroiinin rinnalle vaaralliseksi huumausaineeksi, jonka käytöstä voi saada kovia rangaistuksia. 

Prosessi etenee senaattiin, jossa republikaanien enemmistö luultavasti tyssää esityksen. Näin dekriminalisaatio ei astuisi voimaan liittovaltion tasolla. Republikaani senaattorit voivat äänestää vastaan, vaikka enemmistö kansalaisista ja jopa republikaaneista ovat laillistamisen puolella. Se, että tällainen aloite edes otettiin sille ja äänestettiin jatkoon edustajainhuoneessa kertoo miten paljon valtion ilmapiiri on tuulettunut. Vastustajat yhdistävät kannabiksen vahvojen huumeiden joukkoon (mm. opioidit), jolloin laillistamisen seurauksina nähdään kaikkien huumeiden laillistamisen olevan ihan kulman takana. Useista huumekuolemista ja raa'asta huumeisiin liittyvästä rikollisuudesta ei helposti päästä yhteisymmärrykseen erilaisen huumepolitiikan käyttöönotosta.

[Näin oli lausuttu Juha Leinivaaran Paholaisen asiaa ajamattomassa Paholaisen asianajaja -blogissaan 6.12.2020 julkaisemassaan merkinnässä Huumekeskustelu melkein alkoi eduskunnassa (Head-desk varoitus).]

[PS. Olen törmännyt vallan monta kertaa Amerikan rajavartijat -ohjelmaa katsoessani tähän tosiasiaan, että vaikka suuressa osassa Yhdysvaltain osavaltioita on joko laillistettu tai ainakin dekriminalisoitu kannabis, niin se tuottaa harmaita hiuksia joillekin niistä matkustavaisista, jotka vahingossa ajavat Yhdysvaltain raja-asemalle pienempi tai suurempi määrä kannabista hallussaan.]

S Negatiivisia ulkoisvaikutuksia on oikein verottaa ja positiivisia usein subventoida

Kysymys ulkoisvaikutuksista on sinänsä tärkeä osa talousteoriaa. Erityisesti ilmastopolitiikka on alusta loppuun yhtä ulkoisvaikutusta. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia on oikein verottaa ja positiivisia subventoida. Sen sijaan ei ole oikein pyrkiä vähentämään likaisia energiamuotoja subventoimalla puhtaita, koska näin tullaan subventoineeksi energian kulutusta.

Uuden teknologian kehitystä ja demonstraatiota taas kannattaa tukea. Tästä syntyvä tieto on positiivinen ulkoisvaikutus.

[diminutiivisesti puutarhatontunkuvatukseksi tituleeraamani Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 23.8.2020 julkaisemassaan merkinnässä Energiasektorin yritystuet]

S Hyvä alkoholiton jouluolut, hyvä vihreä tee

A. Le Coqin jouluolut on yhtä hyvä alkoholittomaksi olueksi kuin Nippon Green on vihreäksi teeksi.

[Tom Kärnä Discord-palvelussa 8.12.2020, jolloin hän oli osallistumassa nk. verkkojuopottiin]

S Rasismi ennen ja nyt eurooppalaislähtöisissä kulttuureissa

George Floydin kuolema on ollut monille muistutus siitä, että rasismi elää ja voi hyvin niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin länsimaissa.

Tragediaa seurannut Black Lives Matter -liikkeen uusi aalto on saanut myös monien kristillisten kirkkojen ja yhdistysten julkisen tuen. Toisaalta monet kristilliset toimijat ovat suhtautuneet liikkeeseen kriittisesti, joko tukemalla sitä kritisoivaa presidentti Trumpia tai väittämällä joidenkin sen tavoitteiden olevan kristinuskon vastaisia.

Olipa suhtautuminen tähän liikehdintään mikä tahansa, käytännössä kaikki kristityt sanovat, etteivät he hyväksy rasismia (joitakin ääriliikkeitä lukuun ottamatta). Mutta millainen kristittyjen suhde rasismiin tosiasiassa on?

Historia tarjoaa monenlaisia esimerkkejä. Yhtäältä jotkut kristityt ovat puolustaneet Raamatulla muun muassa mustien orjuuttamista sekä Etelä-Afrikan apartheidia (Heimola 2016). Toisaalta esimerkiksi valistusajan Englannissa kveekarit, metodistit ja evankelikaalit ajoivat orjuuden lakkauttamista samalla kun sivistyksen ja edistyksen nimeen vannoneet filosofit julistivat rotujen epätasa-arvoa.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-sivustolla 17.6.2020 julkaistussa Lari Launosen kirjoittamassa artikkelissa Usko ja ennakkoluulo – ovatko kristityt enemmän tai vähemmän rasisteja kuin muut?.]

[PS. Julkaisin itse nk. pääblogissani merkinnän otsikolla George Floyd oli yhdysvaltalainen musta mies, jonka poliisi tappoi pidätyksen yhteydessä.]

S "Seitsemän veljestä on ennenkuulumattoman raaka teos"

Tätä ennenkuulumatonta raakuutta ei voi kääntää millekään sivistyskielelle. Teos on, ikävä kyllä, hassutusta ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa.

[Suomen kielen professori August Ahlqvist vuonna 1870 Suomen kansalliskirjailijaksi aikaa myöten tulevan Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä Helsingin sanomat -lehdessä 7.11.2020 julkaistun Anni Pasasen kirjoittaman artikkelin Ei näistä mitään tullut mukaan.]

S Ayaan Hirsi Ali on afrikkalaistaustainen nainen ja eräs demokratian ja ihmisoikeuksien tukipylväistä

Marokkolaissyntyinen surmaaja lävisti puukolla Ayaan Hirsi Alille suunnatun paperille kirjoitetun tappouhkauksen Van Goghin rintaan. Tapahtuman jälkimainingeissa hän muutti Yhdysvaltoihin ja on nyt kahden lapsen äiti ja vanhempi tutkija Stanfordissa ja Hoover-institutissa.

Wikipedian mukaan Ayaan Hirsi Alilla on useita fatwoja ja eräs tunnettu ajattelija on todennut, että hänellä on suurempi väkivaltaisen kuoleman riski kuin kenelläkään hänen tuntemallaan henkilöllä mukaan lukien Salman Rushdie. Sekulaarit piirit ihailevat häntä lännessä, mutta ääri-islamistit ja monet tämän päivän vasemmistolaiset halveksivat häntä hänen islam-kriittisyytensä vúoksi.

Aylaan Hirsi Ali on tullut viimeisten vuosien aikana länsimaisten arvojen tiukkana puolustajana  ja ääriajattelua – oli se peräisin islamin piiristä tai läntisistä ajattelun virtauksista – vastustavana tutkijana ja ajattelijana.

[Näin oli lausuttu Mikko Paunion blogissaan 16.7.2020 julkaisemassa merkinnässä USA:n somali Ayaan Hirsi Ali: ”Pysäyttäkää BLM”.]

S Virallinen kehoitus espanjantaudin vuoksi

Kehoitus. Koska suurehkot väkijoukot suuressa määrässä edistävät täällä nykyään vallitsevaa influenssakulkutautia, kehoitetaan yleisöä karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja.

[terveydenhoitolautakunnan ilmoitus Uudessa Suomessa 29.3.1919]

[Espanjantauti oli raivonnut vuosina 1918-1920, ja se oli siitä erikoinen "flunssa", että se niitti nimenomaan terveitä, nuoria ja hyväkuntoisia ihmisiä hautaan. Tämä johtui siitä, että espanjantaudissa ihmisen oma immuunipuolustus ryhtyi ylikierroksille, ja terveillä, nuorilla ja hyväkuntoisilla ihmisillähän immuunipuolustus on tehokkaampi kuin sairailla, vanhoilla ja huonokuntoisilla.]

[Taudin nimi johtui siitä, että ensimmäiseen maailmansotaan osallistumattomassa Espanjassa ei ollut sotasensuuria, ja siksi suuri yleisö Euroopassa ja Yhdysvalloissa sai ensimmäiset tietonsa taudista espanjalaisten tiedotusvälineiden kautta.]

S Miten voisimme paremmin tukea Persujen ääriryhmien vastaista toimintaa

Rakentaen edellisen oletuksen varaan, voidaan kysyä onko persujen suunta oikea. Jos linja on siis se, että uusnatsit ja muut väkivaltaan vannovat on opittu tunnistamaan ja heitä on hitusen verran siivottu jäsenistöstä pois, onko se linja hyvä? Väitän, että se on. Edelleen, se voisi tapahtua paljon aktiivisemmin ja määrätietoisemmin, mutta nähdäkseni pieni askel parempaan on aina parempi kuin ei askelta ollenkaan. Tämä johtaa punaiseen lankaani: jos suunta on oikea mutta nopeus väärä, miten voisimme tukea tätä suuntaa? Miten pääsisimme tästä siihen, että pienen askeleen sijaan otettaisiinkin suurempi askel parempaan?

[maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 27.9.2020 julkaisemassaan merkinnässä Antaisitko persuille porkkanaa?]

S Englanti ei tosiasiassa ole helppo kieli oppia kunnolla

Englanti ei ole helppo kieli, jonka oppiminen kävisi leikistä. Systemaattinen kielioppi on niukka. Ulkoa opittavia idiomeja on paljon. Lähimerkityksellisten germaanis- ja romaanisperäisten sanojen erot pitäisi tuntea. Jos kieltä ei osaa tarpeeksi hyvin, väärinymmärrykset ovat väistämättömiä. 

[Nürnbergissä Saksassa asuva Ritva Jantsch Helsingin sanomat -lehdessä 19.9.2020 julkaistussa lukijakirjoituksessaan Englanti ei ole helppo kieli, jonka oppiminen kävisi leikistä]

[On sanottu, että kieltä opiskellessa saksa on rupeaman alkupuolella vaikeampi oppia mutta myöhemmin taas helpompi, kun taas englanti on rupeaman alkupuolella helpompi oppia mutta myöhemmin taas vaikeampi.]

S Puoliso on neekeri

Minun puolisoni on kuubalainen afrikkalaisorjien jälkeläinen. Hän on omien sanojensa mukaan neekeri ja hänen lapsensa mulatteja. Espanjan kielessä tietenkin semanttiset lokerot ovat eri, koska neekeri ja musta on sama sana. Sanaa negro on aika vaikea mennä poistamaan espanjan kielestä. Samoin suomen ja englannin semanttiset lokerot ovat eri, joten amerikanenglantia puhuvien etnisten suhteiden ja viime vuosisatojen synkän historian ei mitenkään pitäisi vaikuttaa siihen, miten suomalaiset saavat käyttää omaa kieltään.

[muusikko Petri Kaivanto blogissaan 3.5.2020 julkaisemassaan merkinnässä Kielitoimiston sanakirjassa on virhe (lähetin meiliä)]

S Autoritaarinen yhteiskuntajärjestelmä ei ole edellytys koronaepidemian tehokkaalle hoidolle

Kiinan johtaja Xi Jinping on sanonut, että hyvästä virushoidosta on kiittäminen Kiinan poliittista järjestelmää. Samaa viestiä Kiinan propagandakoneisto syöttää sekä kotimaahansa että maailmalle.

Kiinan toimia katsellessa unohtuu usein, että ei-autoritaarisia aasialaisia maita on onnistunut viruksentorjunnassa jopa Kiinaa paremmin, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Näitä maita ovat ainakin Taiwan ja Etelä-Korea. Niissäkin on pystytty tehokkaasti jäljittämään ja eristämään viruksenkantajia.

”Kiina näyttäytyy nyt Yhdysvaltain rinnalla hyvänä, mutta tämä ei kerro Kiinan järjestelmän hyvyydestä vaan siitä, että Yhdysvalloissa pandemiaan liittyvät asiat on hoidettu niin huonosti.”

Kiina on ainut valtio maailmassa, jossa voidaan keskusjohtoisesti ja näin jättimäisin resurssein torjua virusta. Toisaalta pandemiasta voi myös syyttää Kiinaa ja sen autoritaarista systeemiä. Koronaviruksenkin osalta menetettiin alun arvokkain peliaika, kun siitä hälyttäneitä kiinalaisia lääkäreitä hiljennettiin. Sars-viruksen synnyn aikaan 2000-luvun alussa Kiina salasi sen pitkään.

Iso kysymys Kiinan järjestelmään liittyen onkin se, miten käy, kun Kiinasta seuraavan kerran löytyy uusi virus. Pystyykö Kiina tarvittavaan avoimuuteen?

”On huolestuttavia piirteitä ilmassa, kun autoritaariset piirteet lisääntyvät Kiinassa. Avoimuus uusien virusten tullessa olisi todella tärkeä”, Sinkkonen sanoo.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 31.10.2020 julkaistussa Mari Mannisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Pandemia on muisto vain.]

 

S Rittenhouse Revisited

Hän siis syyllistyi kahteen kylmäveriseen murhaan, kun hän ilman mitään syytä ampui kaksi viatonta sivullista, jotka ihan vähän vain yrittivät hakata häntä sekalaisella kättäpidemmällä ja ajaa häntä takaa lynkatakseen hänet.

Se kolmas, joka otti lähietäisyydeltä luodin hauikseensa, mutta jäi henkiin, nyt ehkä sattui olemaan aseistautunut tuliaseella, mutta ihan pienellä vain

[...]

Kerrataanpa.

1. Väärää mieltä olevan tyypin väijyttäminen tappotarkoituksessa = itsepuolustusta.

2. Raivostuneen lynkkausjoukon ihollepäässeiden jäsenten ampuminen, että pääsee itse ehjänä pakoon = kylmäverinen murha. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 29.9.2020 julkaistussa merkinnässä Ihmisten ja asioiden tappelusta.]

S Jo nykyinen lainsäädäntö tarjoaa runsaasti keinoja puuttua maalittamiseen

Effin näkökulmasta nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo runsaasti keinoja puuttua maalittamiseen, joka usein on esim. laittomia uhkauksia, vainoamista, viestintärauhan rikkomista, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä tai kunnianloukkausta (Rikoslaki, 25 luku 7 §, 7a §, ja 24 luku 1a §, 8 §, 9 §). Yllytys ja avunanto on myös jo nykylaissa kriminalisoitu, mutta ilmeisesti ei suuressa määrin sovellettu maalittamistapauksissa, mahdollisesti siksi, että juttuja käsitellään erillisinä. Ongelma ei ole niinkään välineiden puutteessa, vaan siinä, että niitä ei käytetä.

[Electronic Frontier Finlandin (Effi ry) puheenjohtaja Leena Romppainen Effin sivuilla 31.8.2020 julkaistussa lausumassa maalittamisesta]

[Effi ry on ennen kaikkea sähköisiin oikeuksiin keskittynyt ihmisoikeusjärjestö.]

S Kokoomuksen Rydman ei koe olevansa puolueessaan yksin

Vasemmistoliitto, ei perussuomalaiset, on Rydmanin mielestä isoissa asiakysymyksissä kuten valtion taloudenhoidossa ja työllisyyspolitiikassa kauimpana kokoomuksen linjalta.

”Ei perussuomalaiset ole kokoomukselle hallituskumppanina ollenkaan vaikeimmasta päästä. Vaikeuksia voi aiheuttaa ennen kaikkea Eurooppa-politiikka ja osin puolueessa ajoittain ilmenevä amatöörimäisyys, mutta mitään ylitsepääsemätöntä ei ole”, hän sanoo.

”Jonkinlaiselle perusporvarillisella pohjalla kokoomukselle keskeisiä tavoitteita olisi kovastikin helpompi saada läpi kuin nykyisten punavihreiden puolueiden kanssa.”

Yhteistä pohjaa olisi löydettävissä esimerkiksi työmarkkinoiden uudistuksissa sekä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa, Rydman uskoo. Hän ei koe olevansa yksin vaatiessaan oven avaamista hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa.

”En ollut yksin vuonna 2017, ja vielä vähemmän nyt. Koen, että oma kantani edustaa valtavirtaa kokoomuksessa.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.2.2020 julkaistussa Jarno Hartikaisen kirjoittamassa lauantaivieras-artikkelissa Päätös näyttää perus­suomalaisille ovea oli suuri virhe, sanoo kokoomuksen Wille Rydman.] 

[I PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa blogistani 13.6.2017 eli juuri Perussuomalaisten hajottua julkaisemani blogimerkinnän Höpinöitä Halla-ahosta.]

[II PS. Itse olen valmis ojentamaan ystävän käden Kokoomuksen suuntaan, mikäli se tuomitsee sen, mihin Kokoomus ryhtyi vuoden 2017 kesäkuussa.]

S Kaupungin asuntoja -Hitas- ja ARA-asuntojen tilalle?

Jos Jätkäsaaren kaltaiselle alueelle rakennettaisiin Hitas-asuntojen ja ARA-asuntojen sijasta edellisessä postauksessa mainittuja kaupungin omistamia kovan rahan vuokra-asuntoja, pienituloinen voisi asua niissä asumistuen avulla yhtä edullisesti kuin nyt ARA-vuokra-asunnoissa, mutta suurituloinen maksaisi niistä markkinavuokraa. Tähän siis liittyisi asumistuen sääntöjen uudistaminen niin, että se korvaisi Helsingissä maksettavia keskivuokria. Näiden asuntojen sosiaalinen kohtaanto pysyisi samana vielä senkin jälkeen, kun Hitas-asuntojen hintasäännöstely päättyy. Itse asiassa nuo asunnot voisivat antaa kaupungille monipuoliset keinot säännellä asuinalueiden sosiaalista jakaumaa.

[Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 20.9.2020 julkaisemassaan merkinnässä Segregaatio on viheliäinen ongelma]

[PS. Soininvaara mielestäni kalastelee merkinnällään maahanmuuttokriittisyyden sameissa vesissä.]

S Epävirallinen Halla-aho -elämäkerturi Lauri Nurmi kirjoittaa maahanmuutosta ja siihen liittyvästä problematiikasta isällisen opettavaisesti

Nurmi jaksaa kirjoittaa suhteellisen neutraalia ja edes jonkinlaiseen objektiivisuuteen pyrkivää tekstiä noin sadan sivun verran, minkä jälkeen hän ei enää kykene pidättelemään Halla-ahoa kohtaan tuntemaansa inhoa vaan alkaa sättiä ja taivastella tämän mielipiteitä ja kannaottoja, mikä muuttaa kirjan tyylin, sisällön ja olemuksen tyystin. Elämäkerta-genreen ei yleisesti ottaen kuulu se, että kirjoittaja kommentoi ja arvottaa kohdehenkilönsä tekemisiä ja sanomisia, mutta Nurmi ei yksinkertaisesti vain pysty pitäytymään perinteisen elämäkerturin roolissa. 

Kirjoittajan oma agenda paistaakin liikaa läpi erityisesti yhteiskunnallis-poliittisia kiistakysymyksiä käsiteltäessä. Esimerkiksi maahanmuutosta ja siihen liittyvästä problematiikasta Nurmi kirjoittaa isällisen opettavaisesti:

Politiikassa maahanmuutosta väitellään kuin se olisi monoliittinen asia. Suomalaisen politiikan valtasuhteisiin ja Halla-ahon suosioon vaikuttaa paljon se, millaiseksi ilmiöksi kansalaiset mieltävät maahanmuuton. Jos julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa pääsee voitolle narratiivi kunnollisista ja työteliäistä maahanmuuttajista, jotka rakentavat taloja, hoitavat vanhuksia, opettavat korkeakouluissa ja kehittävät huipputeknologiaa ja auttavat siten ratkaisemaan eläkeläisten määrän kasvusta seuraavan palveluiden rahoitusongelman, Halla-ahon puheeseen haittamaahanmuutosta kiinnitetään vähemmän huomiota.

Sitaatti kertoo kaiken olennaisen Nurmen lähestymistavasta ja argumentaation tasosta: maahanmuuton ongelmat liittyvät ainoastaan ”narratiiviin”, jolla siitä julkisuudessa puhutaan. Kunhan halla-aholainen kriittinen puhetapa ajetaan marginaaliin, kaikki ongelmat katoavat kuin taikaiskusta. Kriittisyyteen taipuvainen lukija saattaisi tässä kohdassa huomauttaa, että Nurmi ohittaa kaikki ilmiötä koskevat tilastot, faktat ja numerot silmää räpäyttämättä. Kyseinen kappale lieneekin lukijan aliarvioimisen Suomen ennätys.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 25.10.2020 julkaistussa kirjailija ja kääntäjä Tero Tähtisen kirjoittamassa artikkelissa Pitkätukkasivarista kansallismielisten Mestariksi, jossa hän käsittelee Lauri Nurmen epävirallista Jussi Halla-ahon elämäkertaa. Halla-ahohan on nykyään Perussuomalaisten puheenjohtaja.]

S Kalsarikännit maakuvan luojana

Minusta tuli kaksi vuotta sitten puolivahingossa yksi Suomen epävirallisista maakuvalähettiläistä.

Helmikuussa 2018 ilmestyi kirjani Kalsarikänni – Suomalainen opas parempaan elämään (S&S). Paria kuukautta myöhemmin se julkaistiin Yhdysvalloissa nimellä Päntsdrunk. Tähän mennessä se on käännetty 13 eri kielelle.

Kirjaprojektini käynnistyi alun perin vitsinä. 2010-luvun jälkipuoliskolla kirjamarkkinat olivat sakeina kirjoista, jotka kertoivat pohjoismaisen elämäntavan erikoispiirteistä. Buumin kärjessä oli Meik Wiking, jonka tanskalaista mukavuusfilosofiaa avaava kirja Hygge ilmestyi 2017.

Koska nämä hygge-, lagom-, lykke- ja muut opukset olivat niin sanottuja lifestylekirjoja, ne olivat kaukana todellisesta elämästä. Kustannustoimittajani kanssa kehittelimme ajatuksen tyylilajin parodioimisesta. Mutta kun kirjan teemaksi nousi (itsestäänselvästi) kalsarikänni, tajusimme että sehän on Suomen filosofinen vastaisku – ei pelkkä satiiri yltiöherttaisista verrokeistaan.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.4.2020 julkaistussa Miska Rantasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ulkomaalaiset janoavat nyt lisätietoa suomalaisista kalsarikänneistä, eivätkä kaikki ole tajunneet, että kyse on osittain vitsistä.]

[PS. Kalsarikännit päätyi suomalaisen kirjallisuuden kaanoniin jo melko kauan aikaa sitten. Minun muistini mukaan jossain Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja -kirjasarjan osassa päähenkilön kaveri halusi välttämättä pitää kalsarikännit kaverinsa kotona aamusella. On hienoa, että kalsarikänneistä on sittemmin kirjoitettu kokonainen kirjakin.]

S Jos tämän pitäjä olisi poliitikko...

Jos mä olisin poliitikko, niin mun ainoa mahdollisuuteni selviytyä olisi pitää paperipussia päässä ja olla ääliömäisen rehellinen.

[Tom Kärnä 18.10.2020 Discord-palvelussa | Hyvät tuulet ry:n "huoneessa"]

S Suomen PENiä ei aina kiinnostaa ottaa kantaa sananvapauden puolesta

Kansan Uutiset: Sananvapausjärjestö PEN toivoo Vehkoon tapauksen käsittelyä korkeimmassa oikeudessa – ”Hovioikeuden päätös sivuutti poliittisen toiminnan” 1.10.2020

Suomen PENiä ei kiinnostanut ottaa aikoinaan kantaa sananvapauteen merkittävimmässä sananvapausoikeudenkäynnissä vuosikymmeniin, kun Jussi Halla-ahoa rangaistiin korkeimmassa oikeudessa sekä uskonrauha- että kiihottamispykälien uudenlaisen tulkinnan kautta, mutta nyt on toinen ääni kellossa.

Suomen PEN: Hovioikeuden päätös sivuutti poliittisen toiminnan 1.10.2020

Lainaus käyttäjältä: Elina Hirvonen, Suomen PEN:

Kyseessä on Suomen lähihistoriassa poikkeuksellinen ja sananvapauden kannalta tärkeä ennakkotapaus. Suomen PEN seurasi oikeudenkäyntiä Oulussa. Tuomion perustelujen ja oikeudenkäynnissä tekemiemme havaintojen perusteella haluamme tuoda esiin muutamia, sananvapauden ja oikeusjärjestelmän kannalta keskeisiä näkökulmia.

Suomen rikoslaissa kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn poliittisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Hovioikeus päätteli, ettei Vehkoon kirjoitus olisi käsitellyt Lokan menettelyä politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Päätelmä on yllättävä. Mihin muuhun sananvalinta natsipelle voisi liittyä kuin Lokan poliittiseen toimintaan? Päätelmällä on merkitystä. Poliittista toimintaa saa arvostella aivan eri tyyliin kuin yksityistä.

Vehkoo ei viestissään liittänyt sanaa "natsipelle" Lokan poliittiseen toimintaan. Kuten jo politiikan arvostelussa oudosta sanavalinnasta on ilmeistä, Vehkoo halusi mahdollisimman loukkaavaksi mieltämällään ilmaisulla välittää Facebook-kavereilleen henkilökohtaista halveksuntaansa Lokkaa kohtaan.

[nimimerkki Roope 2.10.2020 ilkeän ja pahanlaatuisen ja itse asiassa Suomen parhaimman poliittisen keskustelupalstan Hommaforumin ketjussa Junes Lokka, ASYL, elämä ja teot (yhdistetty Junes Lokka -ketju)]

[PS. Suomen PEN on siis osa vuonna 1921 perustettua kirjailijoiden kansainvälistä sananvapausjärjestöä PENiä. Suomen osasto perustettiin vuonna 1928.]

S Jumalanpilkkalaki poistoon

Yhdyn kasvavan akateemikkojen, kulttuuripersoonien, journalistien ja tuiki tavallisten tallaajien joukkoon kansalaisaloitteellamme. Suomi on läntinen sivistysvaltio ja tämä 1700-luvun laki saa jo lähteä. Tässä maassa me puhumme erimielisyytemme, täällä ”katsotaan mies eikä nuttu” kuten Tapsa lauloi. Nyt, Ranskan ja Itävallan traagisten tapahtumien myötä, on jälleen surullisen oikea aika osoittaa, että rakastamme keskustelua, rakastamme erimielisyyttä ja rakastamme rauhaa. Tämä aloite on yksi pieni, mutta tärkeä askel siihen suuntaan. Tulethan mukaan!

[Kyuu Eturautti blogissaan 3.11.2020 julkaisemassaan blogimerkinnässä Ajan jumalanpilkkalain poistoa. Ja tätä varten on olemassa 31.10.2020 päivätty kansalaisaloite Uskonrauhan rikkominen poistettava rikoslaista.]

[I PS. Tässä on kyse siitä, että haluammeko olla liberaali demokratia vai epäliberaali demokratia. Liberalismissa on kyse vapauden, yksilön ja edistyksen arvostamisesta.]

[II PS. Voit niin halutessasi käydä katsastamassa, ellet ole sitä jo tehnyt, wanhan blogimerkintäni Sananvapaudesta.]

S Nainen oli biseksuaalisuudestaan kaapissa lesboyhteisössä

Jenny Kangasvuon mukaan yksi yleisimmistä ajatuksista on se, että biseksuaalit eivät vain osaa päättää, ovatko homoja vai heteroja. Hän tietää esimerkiksi tapauksen, jossa bi-nainen oli biseksuaalisuudestaan kaapissa lesboyhteisössä.

– Homo- ja lesboyhteisöjen ennakkoluulojen vuoksi voi olla helpompaa vain sanoa kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.

Tämän on saanut kokea muun muassa Maria, 31. Hän esiintyy tässä jutussa peitenimellä, koska tekee paljon määräaikaisia töitä eikä halua ottaa riskiä, ettei tulisi palkatuksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Marialle on tultu sanomaan päin naamaa, ettei hänen identiteettinsä ole oikea.

– Eräs lesbo sanoi, ettei voisi ikinä seurustella bi-naisen kanssa, koska he ovat vain munan perässä. Hän oli sitä mieltä, että pitää olla joko lesbo tai hetero.

Marian kokemus on se, että vähättelyä on tullut enemmän seksuaalivähemmistöiltä kuin heteroilta. Se, että hänen seksuaalista identiteettiään ei pidetä oikeana, tuntuu pahalta.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 12.9.2020 julkaistussa uutisartikkelissa Myös homot suhtautuvat epäillen biseksuaaleihin – siitä tietää paljon tutkija Jenny Kangasvuo, jolla on ennakkoluuloista omakohtaista kokemusta.]