[...] Suuret tuloerot torjuvat sosiaalista liikkuvuutta, joka taas johtaa siihen, että kansakunta haaskaa lahjakkuusreservejään, kun köyhistä perheistä peräisin olevat fiksut jäävät köyhiksi eivätkä pysty kouluttautumaan. Sosiaalinen luottamus on suurten tuloerojen maissa huono, ja se tuottaa kaiken maailman haittaa ja ylimääräisiä kuluja turvallisuuteen.
Vuonna 2017 kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että talouskasvun kannalta optimaalinen Gini-kerroin olisi noin 0,27. Sillä tasolla se oli Suomessa pitkään, mutta on nyt vähän yli, mutta vain vähän. En panisi tuohon tutkimukseen juurikaan painoa, koska ensiksikin asian tutkiminen on metodologisesti todella haastavaa ja toiseksi, ei taida olla yhtä optimaalista tuloerojen tasoa vaan se riippuu siitä, mitä on tuloerojen taustalla.
[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 10.1.2025 julkaistussa merkinnässä Tuloerot ja talouskasvu.]
[Gini-kerroin on siis tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Kertoimella on tuollainen nimi, koska italialainen kaveri, tilastotieteilijä Corrado Gini oli kehittänyt sen vuonna 1912.]
[On nationalistien tehtävä pitää Gini-kerroin kohtuullisena.]
Peruskoulu aluksi tasasi tuloerojen vaikutusta. Mutta siitten tulivat idealistit "uudistamaan ja parantamaan". Kaikki vaan samaan luokkaan ja vieläpä avotiloihin, jotka on muualla jo hylätty kelvottomina. Taitaa olla meillä on unelma väen tekosia.
VastaaPoistaEi sekään oikein yhteiskuntaa yhdistä, että elämässään menestymisestä rangaistaan ryöstämällä verotuksella suuri ellei jopa suurin osa palkasta jaettavaksi muille.
VastaaPoistaSellainen yhteiskunta ei houkuttele mualta maailmasta huippuosaajia, mutta sitäkin enemmän loiseläjiä.
Mitä enemmän jälkimmäisiä, sitä useampi hyvätuloinen muuttaa itse muualle.
Sellaiseen yhteiskuntaan, joka antaa menestyjän pitää rahansa pyörittääkseen niillä taloutta.
Pitäisi pitää kiinni hyvinvointivaltiosta, mutta samalla tehdä rakenteista sellaisia, jotka kestävät monikulttuurisuuden siunaukset.
VastaaPoista