maanantai 28. heinäkuuta 2025

Neuvostoliitosta siirryttiin uusiin järjestelmiin vähemmän hallitusti

Kun Neuvostoliitossa oli jo voitu ruveta puhumaan uudesta keskiluokasta, kuten esimerkiksi sosiologi Timo Piirainen teki, jäi koko joukko äkkiä tyhjän päälle ja putosi puutteeseen ja suoranaiseen köyhyyteen.

Tämän prosessin seurauksia kannamme yhä, niin Venäjällä, kuin koko siinä maailmassa, joka on saanut sen takia kärsiä.

Samaan aikaan suuri joukko huijareita yksityisti itselleen kansalliset rikkaudet ja pröystäili saaliillaan mahdollisimman näkyvästi, perustellen touhujaan vapaudella ja demokratialla.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 25.7.2025 julkaistussa merkinnässä Älymystö ja falski eliitti.] 

[Talousjärjestelmä ei ollut oikein ollut toimiva Neuvostoliitossa. Maan viimeinen johtaja eli diktatorisesti hallitsevan kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatshov, jonka virkakausi alkoi vuonna 1985, yritti pelastaa konkurssipesän. Hän halusi pelastaa Neuvostoliiton. Mutta se ei ollut pelastettavissa, enää. Gorba oli tehnyt sellaisen havainnon, että koska kommunistisen puolueen itsetehostuksen tarpeen vuoksi kaikilla hallinnonaloilla valehdeltiin, niin maan johtajien oli mahdotonta saada oikeaa ja täsmällistä kuvaa siitä, missä oikeastaan mentiin ja miten maa makasi. Lääkkeeksi iso G keksi avoimuutta ja jonkintasoista rajoitettua sananvapauttakin tarkoittavan glasnostin ja rakenteellisia uudistuksia tarkoittavan perestroikan. Ennen perestroikaan ryhtymistä G oli yrittänyt parhaansa lanseeraamalla maltillisemman uskorenijen, joka epäonnistui. Kaikki pikkaisen vanhemmat suomalaiset varmaankin muistavat vuoden 1989 maaliskuussa ilmestyneen ikivireän musiikkikappaleen Tere perestroika, joka oli virolaisen punkyhtyeen J.M.K.E.:n ensimmäinen yksittäiskappalelevyjulkaisu, ja sen julkaisi suomalainen Stupido Records. Kappaleessa sanotaan mm.: "Tere perestroika, demokratia".]

[Neuvostoliitto romahti, tai oikeammin virallisesti lakkautettiin vuonna 1991 Venäjän toimesta. Toki sen tasavaltoja olivat uuden vapauden irti päästämät keskipakoisvoimat repineet irralleen keskusvallasta jo vuosia aikaisemmin.]

[Neuvostoliiton jälkeinen ensimmäinen vuosikymmen Venäjällä oli katastrofaalinen tavallisten ihmisten kannalta. Piti siirtyä kapitalismiin, markkinatalouteen ja demokratiaan. Taloudelliset rakenteet piti mullistaa täysin ja rakentaa kaikki uudelleen ja alusta. Köyhyys oli todella laajalle levinnyttä Venäjällä. Ja samalla entiset hallitsevan luokan jäsenet eli kommunistit yksityistivät itselleen valtion omaisuuden. Näin syntyi nk. oligarkkiluokka.]

[Venäjällä ja venäläisillä ei ollut ollut ennen tätä aikaa juurikaan minkäänlaista kokemusta toimivasta demokratiasta. Ja nyt oli lyhyessä ajassa syntynyt mieletön määrä erilaisia poliittisia puolueita. Kerran erään venäläisen puolueen puuhamieheltä oli kysytty, että millainen hänen edustamansa puolueen ideologia on. Mies vastasi, että samanlainen kuin kaikilla muillakin.]

[Ja maan johtajana oli vanha juoppo, presidentti Boris Jeltsin, uuden vallankumouksen sankari. Tavallinen venäläinen sen sijaan joutui kokemaan taloudellisen kaaoksen. Herra presidentti Jeltsin tuntiessaan voimiensa hiipuvan järjesti sitten seuraajakseen virassa Neuvostoliiton keskustiedustelupalvelussa ja poliittisessa poliisissa KGB:ssä pitkään töissä olleen Vladimir Putinin. Hesarikin tuolloin oikein hehkutti, kuinka hieno demokraatti Putin on.]

[Toki kaikissa muissakin entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa oli köyhyys kehittymättömän talouselämän vuoksi tavanomaista hyvän aikaa. Vuonna 1994 olin yhdellä kurssilla tutustunut uudestaan yhden entisen Pasi-nimisen lapsuudenkaverini kanssa. Vietin välillä hänen kanssaan aikaa pitkin pääkaupunkiseutua ja paikallisia metsiä. Vuonna 1995, kun Suomi oli liittynyt Euroopan yhteisöön, Euroopan unionin edeltäjään, me rupesimme maistelemaan erilaisia oluita ja katselimme nokkiamme pitkin ihmisiä, jotka joivat vain "kaljaa". Pasi oli periaatteessa adventisti, ja vuoden 1995 loppupuolella minä ryhtyin muutaman vuoden ajaksi vapaakirkolliseksi. Osasimme käydä syvällisiä keskusteluita.]

[Mutta se ei ole nyt kauhean oleellista. Olin eksyä aiheesta. Minun piti kertoa, että kerran me päivittelimme veljeskansamme Viron ihmisten köyhyyttä lausumalla, että meillä kahdella hampuusilla isoin ongelma oli sellainen, että meillä ei ollut aina varaa ostella kalliita oluita. No, Pasi kuoli sitten jossain vaiheessa. Se oli surullista. Hyvä mies meni hukkaan.]

[...Putin lopetti Venäjällä yhteiskunnallisen kaaoksen, pisti oligarkit kuriin. Tästä kaikesta monet kansalaiset olivat hänelle kiitollisia "demokratian" kaaoksen jälkeen. Mutta toisaalta Venäjän kansalaisilta ei tämän jälkeen enää kysytty. Putin myös jatkoi Jeltsinin raakaa kampanjaa valloittamalla Tshetshenian, jonne päästi islamilaisen valtion sitten syntymään. Myöhemmin hän hyökkäsi Georgiaan ja vuonna 2014 vielä Ukrainaan.]

[Muuten minun pitää sanoa tässä enää vain se, että Venäjä tulee denatsifioida samalla tavalla kuin Saksa ja Japani oli denatsifioitu toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä. Ja Venäjä on toki vielä nykyäänkin huomattavan isokokoinen imperiumi. Se pitää purkaa lopuksi.]

[Yhden kaverini kanssa olin muuten joitakin viikkoja sitten nauttinut imperialismin vastaisen oluen Mova Anti-Imperial Stout. Se on muuten ukrainalainen tuotos. Alkon luonnehdinta oluesta kuuluu: "ruskeanmusta, täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, paahtomaltainen, tummasuklainen, kahvinen, kevyen taatelinen, mausteinen". Olut on mielestäni hyvä, mutta sen korkitus paha. On maailman typerin keksintö valuttaa pikeä korkin päälle. Pullon avaaminen vaatii joko erinomaista näppäryyttä ja kädentaitoa, tai vaihtoehtoisesti hirveää väkertämistä. Oluen nimessä on myös eräänlainen vitsi. Venäjän keisarikunnan aikana oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistettu Imperial Stout -tyyppisiä oluita. Oluen nimessä sana "imperial" tarkoitti sitä, että niitä vietiin Venäjälle. (Toki samantyyppisiä oluita on valmistettu Brittilässä (ja muuallakin) myös Venäjän vuoden 1917 vallankumousten jälkeenkin.)]

3 kommenttia:

  1. Länsi sen kun jatkaa käärmeen ajamista piippuun ja asioiden sijoittamista Prokrusteen sänkyyn yrittämällä naama irvessä suhtautua moskoviitteihin kuin länsimaalaisiin.

    Moskoviitit eivät ole länsimaalaisia.
    Eivät ole koskaan oleet eikä niistä koskaan sellaisia voi tulla.
    Ne ovat ajattelutavoiltaan ja asenteiltaan paljon lähempänä arabimuslimeja, joihin niihinkään ei Länsi edelleenkään osaa suhtautua oikein.

    Molemmat kansakunnat, örkit ja ählämit tarvitsevat kovakouraisen länsimielisen diktaattorin.
    Muuten seurauksena ei ole mitään muuta kuyin päättymätöntä sotaa jolla ei näytä olevan mitään järkiperusteita.

    Eikä sillä olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä ortodoksiset maat jossain määrin muodostavat oman kulttuuripiirinsä, mitä tulee arvoihin.

      Pietari Suurihan (1672-1725, virassa 1682-1725) oikeasti oli yrittänyt länsimaistaa Venäjää. Hän ei edes arvostanut nk. uskonasioita. Toisaalta hän ei sitten katsonut voivansa kuitenkaan lopettaa maaorjuutta taikka autokratiaa maassaan,

      Poista
    2. Tuli tässä vielä mieleen sellainenkin ajatus, että samoin kuin suuri osa venäläisistä huusi pelastusta epäonnistuneen siirtymäkauden komentotalousdiktatuurista demokratiaan markkinataloudella takia, niin samoin ensimmäisen vuosisadan eKr. jälkipuoliskolla muinaiset roomalaiset joutuivat kokemaan kaaosta, kun porukat harjoittivat toisiaan vastaan sisällissotia. Venäjällä "apuun" tuli Putin, ja Rooman valtakunnassa Gaius Julius Caesarin ottopoika Gaius Octavianus. Octavianuksen saatua sotilasasioissa pätevän ystävänsä Agrippan avulla lopulta lyötyä Antoniuksen ja Kleopatran asevoimat (ja tapettua ottoisänsä nuoren pojan), Rooma kiitti. Ja valtakunnan senaatti antoi Octavianuksen kerätä itselleen sopivan määrän valtaoikeuksia samalla kun mies näytteli, samoin kuin koko muu Rooma, että tasavalta eli järjestelmä, jossa valta ei ole yhdellä vaan monella, oli saatettu jälleen voimaan. Octavianus sai myös senaatilta kunnianimen Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Mies koko lopun poliittisen uransa ajan esitti myös vaatimatonta vallanhaltijaa, mutta hänestä sai kuitenkin alkunsa Rooman keisarikunta. Noin sata vuotta myöhemmin keisari Domitianus päätti olla teeskentelemättä enää. Hän vaati senaatin jäseniä nimittämään itseään herraksi ja jumalaksi (dominus et deus). Tämä herätti suurta vihastusta, ja sitä pidettiin laajalti huonona siirtona.

      Ja ai, niin. Gaius Octavianus, alkuperäiseltä klaaninimeltään Octavius, ei adoptoiduksi tulemisensa jälkeen halunnut käyttää hyvien tapojen mukaisesti uutena nimenään nimeä Octavianus, vaan hän käytti koko lopun elämänsä ottoisänsä nimeä Gaius Julius Caesar.

      Poista