Yliopiston arvovalta on jo rapistunut pursuilevan ideologisuuden ja empirian vähäisyyden vuoksi. Moni luultavasti vieroksuisi yliopistolla tuotettua tietoa vielä enemmän, jos he tietäisivät miten yksiulotteista ja poliittisesti motivoitunutta tutkimus paikoitellen on. Tilanne on valitettava, sillä mikäli yliopisto ei onnistu ehkäisemään tutkimuksen politisoitumista, päättäjät tulevat sitä yrittämään. Ja se on aina huono vaihtoehto. Yliopiston on itse hoidettava leiviskänsä.
Ihmistieteissäkin on siis pyrittävä testattaviin ennusteisiin, jotka menevät arkiolettamuksia syvemmälle. Sosiaalitieteilijä ja humanistikin kykenee kasvattamaan ihmiskunnan yhteistä tietopohjaa, ehkä jopa ratkaisemaan joitakin yhteiskuntia vaivaavia ongelmia – jos he vain käyttäisivät parhaita tieteellisiä teorioita ja menetelmiä.
Lukianos antiikin Roomassa tunnusti, että hän häpesi erään selvänäkijän humpuukista tekemäänsä paljastuskirjoitusta. Tämänkaltainen häveliäisyyden tunne oli lähellä estää tämänkin kirjoituksen syntymisen. Väitöstyön päätelmät kun on saatettu tehdä hyvässä uskossa ja hyvää tarkoittaen.
[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Ulkonäköpaineet arjessa ja akateemisessa tutkimuksessa.]
Ehkäpä valtiovallan olisi syytä puuttua asiaan vaikkapa siltä kantilta, että viiden ja puolen miljoonan asukkaan maassa on parikymmentä yliopistoa.
VastaaPoistaSiitä seuraa väistämättä jokavuotinen tulva höpötieteen maistereita ja turhatieteen tohtoreita.
Niin. Mutta sukupuolentutkimuksen puolella kuitenkin voisivat alkaa tutkia vähän enemmän miespuolisten henkilöiden tasa-arvo-ongelmia.
Poista