Kun yleiseurooppalainen kansallisaatteellinen liikehdintä saavutti Ukrainan, innostusta nostatti 1840-luvulla esimerkiksi kirjailija ja kuvataiteilija Taras Ševtšenko, joka syntyi maaorjaksi. Hänet tsaarinvaltaa vastustavat runot veivät ensin sotapalvelukseen, sitten loppuelämäkseen arestiin.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä kirjallisuudentutkija Natalya Bekhta muistuttaa, että myös kuvataiteilijat Ilja Repin ja Kazimir Malevitš olivat ukrainalaisia, eivät venäläisiä.
”Heidät, niin kuin paljon muutakin itäeurooppalaista kulttuuria, pitäisi dekolonisoida, vapauttaa venäläisomistuksesta.”
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 30.5.2022 julkaistussa Suvi Aholan kirjoittamassa artikkelissa Sinikeltainen kulttuurimaa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti