Summa summarum: nykyinen pride -liike on genderideologia
(sukupuolisekoilu) yhdistettynä ikuiseen kapinamielialaan ja
Mikä-mikä-maa -kulttuuriin. Oma arvomaailmani ja maailmankuvani on
ratkaisevalla tavalla erilainen. Ongelma on se, että pride-liikkeellä on
tällä hetkellä homoasioiden monopoli. Pride-liikkeelle ei yksinkertaisesti ole yhtäkään vaihtoehtoa. Näkisin mielelläni muutoksen tähän niin pian kuin mahdollista ja tahdon omalta osaltani osallistua muutoksen aikaansaamiseen.
Konservatiivien näkee usein kritisoivan homoja ja pride-liikettä juuri
holtittomasta seksuaalisuudesta. No, milläs heterot ovat laittaneet
holtittoman seksuaalisuuden (eli lähinnä miehet) kuriin kautta
historian? Pakottamalla heidät omaksumaan aikuisen, vastuullisen, muita ajattelevan ihmisen roolin.
Tämä on usein ollut isän/äidin rooli, mutta se ei ole ainoa olemassa
oleva vastuullinen rooli. Mies tai nainen voi olla monenlaisissa
vastuullisissa rooleissa yhteiskunnassa (esimerkkejä: suvun vanhin,
kylän vanhin, hallitsija, armeijan komentaja, opettaja,
lastentarhanhoitaja, työpaikan pomo, jonkin yleishyödyllisen järjestön
hallituksen jäsen, luostarin apotti/abbedissa). Näissä rooleissa voi
ihan hyvin olla myös homo tai lesbo. Toisin kuin Mikä-mikä-maa
-kulttuuri kuvittelee, sikailu ei itsessään voi olla elämän tarkoitus kenellekään. Ihmiseliö tarvitsee itsekuria ja jotakin syvällisempää sisältöä elämälleen pitkällä tähtäimellä.
Konservatiivit usein myös kritisoivat homoja sanoen, että he eivät voi
koskaan tullakaan vastuullisiksi aikuisiksi, koska eivät voi saada
lapsia (biologisesti). Tämä ei pidä paikkaansa. Historia on täynnä
lapsettomia ihmisiä, jotka ottivat itselleen jonkin muun vastuullisen
aikuisen roolin kuin isän tai äidin roolin, tai löysivät elämälleen
jonkin muun syvällisen merkityksen. Argumentti on nk. olkiukko. Puhun aiheesta tällä videollani.
Muistutan erityisesti kristilliskonservatiiveja siitä, että esimerkiksi
sellaiset henkilöt kuin Johannes Kastaja, Jeesus ja Paavali olivat
kaikki lapsettomia.
Kautta historian ihmiset ovat kipuilleet aikuiseksi kasvamisessa sekä
aikuisen roolin omaksumisessa. Kautta historian monet ovat myös
epäonnistuneet tuon roolin täyttämisessä, tai pelänneet sen omaksumista
ja siten pakoilleet sitä. Ei tarvitse kauaa historiankirjoja tai vaikka
menneiden aikojen romaaneja selailla, kun tämä asia tulee
konkreettisesti selväksi, ja että mitä seurauksia esimerkiksi suvulle
tai avioliitolle tai lapsille on ollut siitä, kun mies tai nainen on
pakoillut vastuun ottamista. Yhteisön tehtävä on ennen kaikkea auttaa ja
tukea nuoria kasvamaan aikuisiksi. Nyky-yhteiskunta, ja pride-liike, epäonnistuu tässä aivan kokonaan.
Mielestäni se on tragedia, joka meidän pitäisi kollektiivina lähteä tietoisesti muuttamaan.
[Näin oli lausuttu Musta orkidea -blogissa 24.3.2020 julkaistussa merkinnässä Miten on mahdollista olla konservatiivi homoseksuaali? Heteroiden väärinkäsityksistä yms.]
[PS.
Kirjoittaja on mielenkiintoinen esimerkki ihmisestä, sillä biologisesti
hän on nainen, joka oli aloittanut sukupuolenvaih...
sukupuolenkorjaushoidot. Myöhemmin hän oli todennut sen olleen virhe. Ja
siitä pitäen hän on pitänyt itseään "vain" lesbona eikä
transseksuaalina.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti