Tulevaisuuden Suomesta saattavat puuttua monet niistä perusasioista, joita emme nyt osaa arvostaa, mutta joita tulemme haikeina muistelemaan. Ruotsi, joka kerran oli turvallisen lintukodon perikuva, on nyt häikäilemättömän väkivaltarikollisuuden, slummien ja asosiaalisen elämäntavan pesäpaikka, jonka kansallisia tapoja ja perinteitä suuri osa kansasta halveksii. Se pitää yhä yllä sosiaalivaltiota, mutta on yhä enemmän menettämässä useista niitä perustekijöistä, jotka kerran tekivät siitä esimerkin koko maailman silmissä.
Tomppelimainen sentimentaalisuus, joka "auttamisen" nimikkeellä haalii maahan valtavaa vieraan kulttuurin enklaavia, on tekemässä Ruotsista uudenlaista yhteiskuntaa, jossa ovat käytössä ruotsalaiset verot ja sen kyseenalaisena vastineena amerikkalaismallinen turvaton ja epätasa-arvoinen yhteiskunta. Nähtäväksi jää, miten Ruotsin yhteiskuntasopimus sen kestää.
[Timo Vihavainen bloginsa merkinnässä Vielä on mistä kiittää]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti