Tekijä tarkastelee tämän jälkeen sitä, olisiko paras tie maailmanrauhaan jossain tietyssä uskonnossa, vai kenties uskonnon luonnontieteellisessä tutkimisessa. Samalla paljastuu eräs mielenkiintoinen epäsymmetria:
"Kuka on oikeassa? En tiedä. Eivät tiedä myöskään miljardit ihmiset, joilla on intohimoisia uskonnollisia vakaumuksia. Eivät tiedä ateistitkaan, jotka ovat varmoja että maailma olisi parempi paikka, jos uskonnot kuolisivat sukupuuttoon. On eräänlainen epäsymmetria: ateistit yleisesti suhtautuvat myönteisesti näkemystensä, käytäntöjensä ja syidensä intensiivisimpään ja objektiivisimpaan tutkimukseen. (Itse asiassa heidän lakkaamaton itsetutkistelun vaatimuksensa voi käydä varsin rasittavaksi.) Sen sijaan uskonnolliset usein ärtyvät nenäkkyydestä, kunnioituksen puutteesta, pyhäinhäväistyksestä, johon halu tutkia heidän näkemyksiään viittaa. Olen kunnioittavasti eri mieltä: he todellakin vetoavat tässä muinaiseen perinteeseen, mutta se on virheellinen eikä sen jatkumista tule sallia. Tämä lumous on murrettava ja se on murrettava nyt."[Näin on lausuttu Vapaa ajattelija -lehden numerossa 1/2007 ilmestyneessä Jussi K. Niemelän kirjoittamassa yhdysvaltalaisen filosofin Daniel Dennettin (1942-1924) alun perin vuonna 2006 ilmestyneen kirjan Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä (engl. Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon, suomennos julkaistiin vuonna 2007) kirja-arvostelussa Uskonto vihdoinkin luonnontieteen hampaissa.]
[Nykyään edellä Dennettin esille tuoma näkemys ateisteista omienkin näkemystensä kyseenalaistajina lienee melko lailla totta. Mutta ennen vuotta 1991, jolloin Neuvostoliitto-niminen pahan valtakunta lakkasi lopulta olemasta, ateistit olivat usein olleet kommunisteja, ja nämä saattoivat suuttua näkemystensä kyseenalaistamisesta yhtä paljon kuin monet uskonnollisesti uskovaiset nykyään. Itse asiassa kommunistisen puolueen hallitsemissa diktatuureissa on puolueen ideologian kyseenalaistaminen ollut näihin päiviin saakka vaarallista omalle vapaudelle, terveydelle sekä elämälle.]
Nämä Suuren ja Mahtavan vaikutuspiirin närkästyvät ateistit olivat tehneet kommunismista itselleen uskonnon pyhine kirjoineen ("Pääoma") ja papistoineen (NKP).
VastaaPoistaKyllä.
Poista