– Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan epäsosiaalisen käyttäytymisen selittäisivät hiukan yli 50-prosenttisesti ihmisen perimä ja hiukan alle 50-prosenttisesti ympäristötekijät. Osa taipumuksesta on siis geneettistä, osa ympäristötekijöiden aikaansaamaa. Kaltoin kohdeltu lapsi kehittyy aivoiltaan ja reagointitavoiltaan toisenlaiseksi kuin se, jota on kohdeltu säällisesti ja oikein.
Lauerman mukaan on ihmisiä, joilla jo syntymästään saakka on alttius pahuuteen herkemmässä kuin muilla. Nähdessään kärsivän ihmisen useimmat meistä tuntevat voimakasta mielipahaa sekä halua auttaa. Myötäkärsimyksen kyky kuuluu normaaliin vuorovaikutukseen ja on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle.
– Ja sitten on niitä harvoja, joilta puuttuu tämä ihmisyyden rakennuspalikka.
Psykopaatille voidaan näyttää videolta lavastetusti rakennettua pikkulasten kiduttamista, eikä ehta psykopaatti reagoi näkemäänsä millään lailla. Hengitys ei kiihdy, pulssi ei nopeudu, kämmenet eivät hikoa eikä kortisolia purskahda vereen.
– Moni ylläpitää myös loistavaa kulissia: he vaikuttavat mukavilta, uskottavilta ja tavallisilta tai ovat hyvin karismaattisia sekä kyvykkäitä vetämään muita perässään. He ovat myös niitä, jotka yllättävät ja saattavat äkkiä käyttää instrumentaalista väkivaltaa.
Psykopatian lisäksi puhutaan sosiopatiasta. On alakulttuureja, joiden arvot ovat tuhoavia, kielteisiä ja epäsosiaalisia. Rikollisjärjestöt ovat sosiopaattisia järjestöjä.
[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä 14.11.2017 julkaistussa haastatteluartikkelissa Moni miettii Porvoon veritekoa - psykiatri Hannu Lauerma vastaa: Onko pahoja ihmisiä?.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti