Valistuksen jälkeisessä Euroopassa herää hiljalleen tietoisuus kristinuskon murroksesta mutta vain harva tohtii sanoa sen ääneen. Sen sijaan humanismi itse toistaa kristillistä kertomusta pyrkimyksestä ihmisten veljeydestä ja tasa-arvosta, jonka filosofinen perusta on Jumalan pojan ihmiseksitulossa. Kuitenkin humanismi oli alkanut irrottaa itseään tästä perustasta ja kristillisestä pelastushistoriasta, jonka lopussa ainoastaan Jumala toimii ihmisten sydänten tuomarina. Siksi ihmisten tuomitseminen oli suoritettava ihmisten toimesta ja giljotiini tuli pitää hyvin rasvattuna, koska tuomittavia riitti roppakaupalla. Lopulta enää ei ollut tarpeen arvioida yksilöiden tekoja, vaan kokonaiset ihmisluokat saateltiin terän alle. Armon osoittaminen oli heikkoutta ja petos uutta uljasta ihmisyyttä kohtaan.
Ruumispinojen kasvaessa arvojen ristiriita alkoi käydä ilmeisemmäksi, mutta kaikkia tämä ei huolettanut. Markiisi De Sade (k. 1814) tiedosti selkeästi mikä ero on kristillisellä ajattelulla ja filosofialla, josta kristillisyys on poistettu. Teoksissaan hän kuvasi ihaillen antiikin maailmaa, jossa sotavankien raiskaus oli palkkio urhoollisuudesta taistelussa, lastensurma oli normi ja toisen posken kääntäminen sulaa hulluutta. Loisteliaan Rooman tuho oli seurausta halveksuttavien kristillisten tapojen omaksumisesta, jotka nostivat sorretut jalustalle. Paljas luonto opetti, että ”heikot on annettu orjiksi”. Samalla De Sade riisui humanismista sen viimeiset kristilliset jäänteet: laupeudentyöt ovat typeryyttä ja kaikkien ihmisten veljeys petollinen valhe. Ihmisoikeudet olivat yhtä vähän oikeaksi todistettavia kuin Jumalan olemassaolo.
Hollandin tarinassa sekulaari modernismi ja liberaali demokratia eivät ole kristinuskon vastakohtia, vaan sen laimennettuja jatkeita. De Sade ja häntä myöhemmin seurannut Friedrich Nietzsche uskalsivat sanoa ääneen sen mitä monet muut valistusajattelijat ja oman aikamme humanistit eivät uskalla tunnustaa. Maailma, joka on vapautettu kristinuskosta, on vapautettu myös ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta, sananvapaudesta, edistyksestä, tieteestä ja kaikesta siitä mitä humanismi pitää itselleen rakkaana.
[Näin oli lausuttu Areiopagi-sivustolla 14.1.2020 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa kirja-arviossa Kuinka kristinusko muutti maailman, jossa hän käsittelee palkitun brittiläisen historioitsijan Tom Hollandin vuonna 2019 ilmestynyttä kirjaa Dominion: The Making of Western Mind.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti