Uudistusmielisimmätkään poliitikot eivät voi yksinään parantaa naisten asemaa. Esimerkiksi Iranissa huivikiellon kumoaminen vaatisi hyväksynnän myös vanhoilliselta 12-jäseniseltä uskonoppineiden Valvojien neuvostolta, joka valvoo, että lait säädetään islamin mukaisesti.
Yhteiskunnissa, joissa naisten kunnia koetaan koko suvun kunniaksi, kaikki muutokset vaativat aikaa.
Onko siis yksinkertaistamista todeta, että sosiaalinen media voi edistää naisten vapautta?
– Kyllä ja ei, tasa-arvotutkija Nil Mutluer toppuuttelee.
– Nämä nettisivustot täytyy kaikesta huolimatta ensisijaisesti nähdä kommunikoinnin välineinä. Olennaista on, heijastuuko verkossa tapahtuva muutos myös oikeaan elämään.
Mutluer muistuttaa, että netissä on myös paljon myös väärää tietoa. Lisäksi somessa on helppo levittää uhkauksia ja vihapuhetta aktivisteja kohtaan.
Uutta teknologiaa käytetään myös naisia vastaan. Saudihallitus on lanseerannut Absher-nimisen sovelluksen: siinä voi käyttää julkisia palveluja, mutta sovellus voi myös kertoa naisen holhoojalle, missä nainen liikkuu, tai ilmoittaa, jos nainen käyttää passiaan. Human Rights Watch on vaatinut teknologiayrityksiä poistamaan sovelluksen, mutta Googlen ja Applen mielestä Absher ei riko sopimuksia.
[Näin oli lausuttu Me naiset -lehdessä 13.5.2019 julkaistussa Ayla Albayrakin kirjoittamassa artikkelissa ”Perheeni tappaa minut”, twiittasi saudityttö Rahaf, 18, ja sitten alkoi tapahtua – muhiiko Lähi-idässä naisten oma arabikevät?.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti