Kaiken tämän keskellä kuullaan jatkuvasti puheita, ettei ilmiö liity islamiin. Vaan sosioekonomiseen yhteyksiin, kolonianismin historiaan, rasismiin, syrjäytyneisyyteen ja moneen muuhun tekijään. Nämä kaikki ovat tietysti jossain muodossa vaikuttamassa. Mutta ne eivät mitenkään poista sitä, että islamin sisällä on selkeä ja vahva yhteys jihadistien ja islamismin ajamaan väkivaltaan. Whatabouttismit muiden suuntausten ja uskontojen väkivallasta eivät vie meitä vastausten äärelle, vaan poispäin niistä. Varsinkin Euroopassa, jossa islamiin verrattuna kristinusko ei enää liity vastaaviin aseellisiin ääri-ilmiöihin, vastaavalla tasolla väestössä.
Juuri tästä syystä Euroopassa asuvat maallistuneet muslimit, ja ex-muslimit, ja islamistien väkivaltaa pakoon lähteneet muslimit, ovat yrittäneet nostaa realistisia uhkia tapetille. Juuri tästä uskonnollisesta yhteydestä johtuen muslimit itse tehneet niitä ilmiantoja yhteisöissä paljastuneista jihadisteista. Ranskan muslimiyhteisöjä revitään parhaillaan moneen suuntaan, kun ulkomaiset tahot ovat tekemässä heistä koko maailman muslimiyhteisön edustajia. Siksi useamman muslimiäänen kantavuus hautautuu kaiken muun uutisoinnin sekaan.
[Näin oli lausuttu Juha Leinivaaran Paholaisen asiaa ajamattomassa Paholaisen asianajaja -blogissa 29.10.2020 julkaistussa merkinnässä Ranska ja islamismin ongelmat.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti