Poliittinen korrektius on muodoltaan täsmälleen samanlainen kuin kansallissosialismi {S}

Yleisesti ajatellaan, että nykyaikainen poliittinen korrektius syntyi vuonna 1945 Berliinin raunioilla. Tappion olivat kärsineet Hitlerin Saksa ja kansallissosialistinen ideologia, joka saarnasi rasismia ja jonka nimissä oli tapettu miljoonia.

Luonnollisestikin uuden sodanjälkeisen ideologian piti olla natsismin täydellinen vastakohta. Muodoltaan se oli täsmälleen samanlainen, yhtä räikeä ja taipumaton, mutta sisällöltään se oli tyystin vastakkainen. Anthony Browne määrittelee poliittisen korrektiuden näin: ”Poliittinen korrektius on ideologia, joka luokittelee tietyt ihmisryhmät uhreiksi, joita on suojeltava kritiikiltä, ja siihen uskovien mielestä toisinajattelua ei tule suvaita.”

Toisin sanoen suvaitsevaisuuden ilmentämistä vastaväitteiden esittäjiin kohdistuvan suvaitsemattomuuden avulla.

Käytännössä se tarkoitti, että sodanjälkeisessä Euroopassa tietyistä asioista tuli julkisessa keskustelussa tabuja.

Yksi näistä asioista oli maahanmuutto, tai tarkemmin sanottuna maahanmuuton vastaisuus. Se tulkittiin ihonväriltään toisenlaisten ihmisten vastustamiseksi ja natsismin kannattamiseksi. Tällaisessa tilanteessa merkityksellinen debatti, joka käsittelisi maahanmuuton tuottamia ongelmia sodanjälkeisessä Euroopassa, ei ollut mahdollista. Kukaan ei halunnut saada natsileimaa ja riskeerata uraansa ja mainettaan.

[latvialainen parlamentaarikko, historioitsija ja elokuvaohjaaja Edvīns Šnore 1.4.2017 Sarastus-verkkolehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Maahanmuutto ja poliittinen korrektius Euroopassa, jossa hän kertoo oman latvialaisen näkökulmansa poliittiseen korrektiuteen. Itä-Euroopan entisissä nk. kansandemokratioissa usein suhtaudutaan utopismiin epäkorrektisti johtuen aikaisemmin heitä painaneen marxistileninistisen diktatuurin poliittisen korrektiuden vaatimuksesta.]

[PS Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Mitä mieltä olen kansallissosialismista.]

[II PS: Voit lisäksi niin halutessasi käydä lukemassa kolmannesta blogistani novialinkielisen kirjoitukseni Bernsteinali sosialidemokratia e homalifasiatri nationalisme, joka on utopismin vastainen.]