S Kaupunkien ulkopuolella elävien ihmisten parjaus ja lahtaus

POLITISOITUNEEN ELOKUVAKRITIIKIN ON AIKA alkaa tarkastella elokuvataiteen fetissejä uusin silmin. Palkintona pääsemme syvälle alitajuntaan. Tiedostava feminismi ja moderni cityihminenhän nimittäin pelkää eniten sitä hetkeä, jona menettää turvallisen tilansa keskellä betonia. Elokuvissa heille tarjotaankin fiktiivinen rituaali, jossa sijaissankari matkaa luonnon keskelle ja lunastaa oikeuden pudottaa sosiaalinen maskinsa päätymällä uhriksi. Tämän jälkeen hän saa vapaasti huutaa sekä raivota ja lopulta täydentää euforiansa tappamalla likainen, jälkeenjäänyt maalaismies.

Tästä syystä takapajulakauhuelokuvien hienovarainen metonymia, jossa kaveriporukka lähtee maaseudulle, tarkoittaa heidän lähtemistään vastaanottamaan maaseudun kauhut. Näiden teosten ainoa päämäärä on oikeuttaa kaupunkien ulkopuolella elävien ihmisten parjaus ja lahtaus. Freudilainen erotisoitunut sublimaatio toteutuu, kun vastenmieliset sekä kulttuurillisesti että ulkomuodoltaan epämiellyttävät juntit alistetaan paremman kaupunkiväen mentaalisen itsetyydytyksen välineiksi. 

[Näin oli lausuttu Elitisti-sivustolla 9.8.2021 julkaistussa Jari Mustosen kirjoittamassa kolumnissa Saatanan punaniskat - elokuvataide ei opeta vihaamaan naisia, vaan maalaisia.]

S Islamin progressiivisemmissakin tulkinnoissa on omat ongelmansa

Nadi yritti pitkään löytää tapaa sovittaa uskonto ja ajatusmaailmansa yhteen. Oma seksuaali-identiteetti oli yksi osa ongelmaa, mutta Nadi piti suurimpana ongelmana naisten oikeuksia islamissa.

– Koen, että uskonnossa on sisäänrakennettuja ongelmia, jotka eivät istu mun arvomaailmaan. Yritin kauan tulkita eri tavalla ja seurasin liberaaleja uskonoppineita, mutta tuntui itsepetolliselta, siltä että yritin saada uskonnon mukautumaan mun arvoihini

Monet muslimit kokevat asian toisin ja pystyvät sovittamaan aatemaailmat yhteen.

– Vaikka itse koen, etten voi seurata mitään liberaalitulkintaa, niin tuen kyllä progressiivisia muslimeita. Tunnen ihmisiä, jotka pystyvät seuraamaan islamia tavoilla, jotka eivät vahingoita muita, jotka eivät sisällä helvetillä pelottelua, eikä mulla ole mitään ongelmaa sen kanssa. Omalla kohdalla se ei vain toimi, Nadi sanoo.

Hänen mukaansa progressiivisissa tulkinnoissa on hyvää sekin, että ne tukevat inklusiivisuutta ja haastavat islamin patriarkaalisuutta.

– Progressiivisten tulkintojen kanssa mulla tulee ongelma silloin, jos niillä yritetään kieltää, ettei vihamielisiä tulkintoja olisi tai etteikö uskonyhteisöissä olisi mitään ongelmia. Ne eivät poista islamilaisissa teksteissä olevia epäkohtia. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 7.7.2022 julkaistussa Kaisla Kuuskosken kirjoittamassa artikkelissa Teini-ikäisenä Nadi ajatteli, että tunteet naisia kohtaan ovat Allahin rangaistus – marssi nyt Pridessä julkisesti.]

S Ilmastopolitiikasta voi tulla jotain, jos samalla huolehditaan muutoksen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta

Teollistumisesta ei olisi tullut mitään, jos teollisuuden alkuaikoina olisi vallinnut yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustunut demokratia. Luddiitit olisivat kaataneet sen vaaliuurnilla ja olisivat olleet omalta kannaltaan oikeassa. Samasta syystä ilmastopolitiikasta ei tule mitään, ellei samalla huolehdita muutoksen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Silloin tällöin ehdotetaan kaikille yhtä suurta henkilökohtaista päästökiintiötä. Sen toteuttaminen olisi ylivoimaisen työlästä, mutta samaan tulokseen päästään helpommin toista kautta.

Jos käyttämättä jääneen kiintiön saa myydä sille, joka tarvitsee sitä enemmän, päädytään päästökauppaan, jonka tuotot jaetaan tasan kaikkien kesken hiiliosinkoina.

Periaatetta kannattaisi soveltaa pyrittäessä saamaan aikaan globaali päästökauppa. Siihen olisi helpompi saada mukaan kehittyviä maita, jos päästökauppaan osallistuminen merkitsisi niille huomattavia tuloja. Kiina tosin jäisi maksavalle puolelle teollisuusmaiden kanssa, mutta Intia ja Afrikka olisivat vahvasti saamapuolella. 

[Näin oli lausuttu Työn ja talouden tutkimus LABORE:n eli Laboren, joka on entinen Palkansaajien tutkimuslaitos, sivuilla 15.3.2022 julkaistussa Vihreiden vanhan ja asiantuntevan parran Osmo Soininvaaran kirjoittamassa artikkelissa Pigoun verot suojelisivat ympäristöä.]

S Elonkehä voi pelastua, kun käännämme fokuksen oman käyttäytymisemme ymmärtämiseen

Joitakin vuosia sitten ekologi Katariina E. M. Vuorinen lähti Kanadassa melontaretkelle. Yhtäkkiä veteen, lähelle hänen kajakkiaan, ilmestyi jotakin suurta ja valkoista. Maitovalas poikasensa kanssa oli uinut aivan liki. Vuorinen tiesi, että niin niillä joskus on tapana.

”Silti se oli hyvin hätkähdyttävää, valaan uteliaisuus. Se halusi tietää, mikä kajakkini oikein oli, vaikka se ei ole järkevää eikä turvallista.”

Vuoriselle valaan kohtaaminen oli niin kiinnostava, että se oli hänen uusimman tietokirjansa, Maria Katajavuori -kirjailijanimellä julkaistun Valas lasimaljassa -teoksen (Atena) lähtölaukaus.

Siinä hän kirjoittaa:

”Jos mielimme välttää maitovalaan virheen, meidän on lakattava teeskentelemästä, että elokehä ­pelastuu sen tuhoja ruotimalla, ja käännettävä fokus oman käyttäytymisemme ymmärtämiseen.”

[Näin oli lausuttu Seura-lehdessä 9.5.2022 julkaistussa Irina Björkmanin kirjoittamassa artikkelissa Ekologi Katariina E. M. Vuorinen ihmisen hyvyydestä: ”Olisi tärkeää yhteiskunnallisesti hyväksyä, ettemme yhtäkkiä muutu kovin korkeamoraalisiksi”.]

S Suomen onnistunut taistelu on rohkaissut ukrainalaisia heidän taistelussaan

Tänä itsenäisyyspäivänä suomalaiset elävät vahvasti ukrainalaisten rinnalla, sillä myös Suomi on pysäyttänyt Venäjältä tulleen hyökkäyksen. Suomen onnistunut taistelu rohkaisee nyt ukrainalaisia heidän taistelussaan – aivan kuten ukrainalaisten taistelu muistuttaa suomalaisia siitä, minkä puolesta me kerran taistelimme ja olemme valmiita aina taistelemaan.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä Suomen itsenäisyyspäivänä julkaistussa pääkirjoituksessa Itsenäisyyttä puolustetaan yhdessä muiden kanssa.]

S Veroparatiisit tulisi sulkea

Voitaisiinko köyhyyden poistoa edistää yhä, jos kehitysyhteistyöstä nykymuodossaan luovuttaisiin ja keskityttäisiin tilkitsemään näitä Hickelin ylöspäin suuntautuvia nuolia?

Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä vaikea toteuttaa, sanovat asiantuntijat. Ensinnäkin kehitysyhteistyötä tarvitaan pelikentän tasoittamiseksi, kunnes vuodot on tilkitty.

Tilkitsemisen aloittaminen veroparatiiseista sopisi asiantuntijoista jokaiselle.

”Sitä minäkin suosittelen, että länsimaat lopettaisivat kaikki nämä veroparatiisit”, sanoo Ritva Reinikka.

Nyt esimerkiksi Ukrainan sodan myötä asia on käynyt hänen mukaansa ajankohtaiseksi.

”Olen lukenut nyt useamman Venäjän vallanpitäjiä käsittelevän kirjan, joista käy ilmi, kuinka Lontoo finanssikeskuksineen mahdollisti Venäjän resurssien ryöstämisen. Sodan myötä siihen on puututtu ja sanottu ääneen, että ’voi kauhea, me ollaan otettu niitä oligarkkien rahoja’”.

Jos Afrikan mailta itseltään kysyttäisiin, millaista tukea ne haluaisivat, Ritva Reinikan mukaan vastaus olisi: investointeja.

”Avunantajan lähtökohta on yleensä äärimmäinen köyhyys. Eivät maat halua pelkästään tästä puhua, ne vastaavat, että me haluamme bisnestä! Meidän väestömme kasvaa, tuottavat työpaikat ovat yrityksissä, mikseivät teidän firmat tule ja investoi työpaikkoihin.” 

[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 15.2.2023 julkaistussa Karoliina Knuutin kirjoittamassa uutisartikkelissa Kehitysapua köyhiltä rikkaille – hyödymmekö köyhistä maista enemmän kuin ne hyötyvät avustamme?.]

S 2022: Venäjä on jo hävinnyt sotansa

Yksinvaltaisissa järjestelmissä päättäjät lupaavat vakautta vapauden sijaan, ja he hallitsevat pelon ja ostetun kannatuksen voimin. Joskus pelko katoaa, ja silloin mikään raha ei riitä takaamaan vakautta.

Sekä Kiinan, Iranin että Venäjän johtajat ovat joutuneet yhtäkkiä ja yhtä aikaa vaaraan.

Käypä Ukrainan taisteluissa miten tahansa, Venäjä on jo hävinnyt sotansa. Venäjän talous murentuu, koulutettu väki pakenee, energiakauppa kutistuu, sota vie rahaa, ja maan tarvitsema läntinen osaaminen katoaa. Kun länsi hylkäsi Venäjän, Venäjä haki tukea Afrikasta ja Aasiasta. Myös näiden mantereiden johtajat hylkäävät nyt Venäjän. Näin kävi esimerkiksi G20-kokouksessa Indonesiassa. Osanottajat tuomitsivat jyrkästi Venäjän aloittaman sodan.

[Näin oli lausuttu Helsingin Sanomat -lehdessä 1.12.2022 julkaistussa Paavo Raution kirjoittamassa kolumnissa Yksinvaltaiset maat joutuivat yhtäkkiä ja yhtä aikaa vaikeuksiin.]

[PS. Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni  Demokratian seitsemän etua verrattuna diktatuuriin.]

S Jos Venäjältä olisi riistetty yhtä suuri osa maasta kuin Suomelta

Uusi raja joka tapauksessa tyydytti täysin nuo turvallisuustarpeet, jotka olivat olleet sodan ainoa syy, sanoi Molotov saaden aplodeja. Nyt oli aika aloittaa taas täysimittaisesti poliittiset ja taloudelliset suhteet Suomeen. Neuvostohallitus uskoi, että Neuvostoliiton ja Suomen välillä kehittyisivät normaalit, hyvät naapuruussuhteet (Pravitelstvo verit, tšto meždu Sovetskim Sojuzom i Finljandijej budut razvivatsja normalnyje dobrososedskije otnošenija).

Olihan tuo sopimus melkoinen perusta sellaisille naapurussuhteille. Vastaava tilanne olisi ollut Neuvostoliitolla, mikäli siltä olisi riistetty Leningrad ja alueet Murmanskista, Pihkovaa myöten Mustalle merelle saakka. Kun siihen olisi vielä liittynyt alueiden tyhjentäminen venäläisistä, olisi normaalien suhteiden palauttaminen kuviteltuun anastajaan saattanut vaatia muutaman sata vuotta.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 30.11.2022 julkaistussa merkinnässä Varastettu elämä.]

[Vihavaisen blogimerkinnän julkaisupäivä sattui olemaan Talvisodan alkamisen muistopäivä.]

S Epäkansallinen Kokoomus

Kansallinen koalitiopuolue, joka aikoinaan perustettiin nimenomaan suomalaiskansallista linjaa ajavia yhdistämään, ei ole ollut missään mielessä kansallinen enää vuosikymmeniin. Ehkä se siis olisikin valmis mihin tahansa?

Amerikassa se sijoittuisi jonkinlaiseksi sosialistipuolueeksi ja sen epäkansallinen linja maahanmuuttokysymyksissä näyttää olevan sen ideologisia kulmakiviä. On turha mainitakaan, ettei perustamisen aikoihin aktuellia kielikuilua ruotsinkielisiin enää ole mutta eipä ole varauksellista asennetta edes englannin kielen suuntaan, päin vastoin.

Koska puolue monella mittarilla saattaisi kuulua poliittisen kenttämme kaikkein epäkansallisimpiin, sopii kysyä, mitä arvoja se oikeastaan edustaa. Vastaus näyttää aika helpolta: it’s the money, stupid!

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 3.4.2023 julkaistussa merkinnässä Muuttuuko jokin?.]

S Yle polkee TV-ajassa eniten Perussuomalaisia

Perussuomalaiset jäivät jälleen muita suurpuolueita sekä äärimmäistä vihervasemmistoa vähemmälle TV-ajalle kuten myös Kristillisdemokraatit, Ruotsalainen kansanpuolue ja Liike Nyt. Huomioiden aiemmat selvitykseni samasta aihepiiristä (yksi, kaksi, kolme ja neljä), voitaneen todeta kiistatta osoitetuksi, että Ylen toimitus sorsii ajankohtaisohjelmissaan pienpuolueita pois lukien erityisesti Vihreät - mutta myös Vasemmistoliitto - sekä rajaa suurista puolueista Perussuomalaisille tarjottua näkyvyyttä. 

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 26.11.2022 julkaistussa merkinnässä Ylen hallintoneuvoston tulee huolehtia lain noudattamisesta yhtiön toimituksessa.]

S Perussuomalaiset vaatii, että nk. humanitaarisen maahanmuuton suhteen siirrytään yhteispohjoismaiselle linjalle

Purra on sanonut, että perussuomalaisten ainoa kynnyskysymys on maahanmuuttopolitiikan merkittävä tiukentaminen.

Mitä tämä tarkoittaa?

– Se tarkoittaa, että humanitäärisen maahanmuuton linja vaatii selkeitä kiristyksiä, selvästi Tanskan ja Ruotsin suuntaan. Ei millekään radikaalille linjalle, vaan yleispohjoismaiselle linjalle. Ja vastaavasti meille ei sovi, että työperäisessä maahanmuutossa tällä hetkellä jatkuvasti kiihtyvä sosiaaliturvaperäinen matalapalkkamaahanmuutto tällaisenaan jatkuu. Sen sijaan olemme valmiita tekemään poliittisia päätöksiä koulutettujen maahanmuuttajien ja oikeiden osaajien houkuttelemiseksi, mikäli näin katsotaan.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 3.4.2023 julkaistussa Olli Wariksen kirjoittamassa uutisartikkelissa Riikka Purra: Nämä ovat perus­suomalaisten ehdot hallitukseen – lähetti heti tiukan viestin Orpolle.]

S Katujengejä Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Turussa

Pääkaupunkiseudulla ja Turussa on jo kymmenkunta katujengiä, ja järjestäytyneitä rikollisryhmiä jopa 90. Koska asiantuntijoiden mukaan suuri osa jengiläisistä on ulkomaalaistaustaisia, on punaiseksi langaksi otettava juuri maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka. On opittava suomen kieli, käytävä kouluja, tehtävä töitä ja sisäistettävä yhteiskuntamme säännöt. Myös kriminaalipoliittisia keinoja tarvitaan muun muassa lisääntyneen ampuma-aseiden käytön takia.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 16.2.2022 julkaistussa Kokomustan kansanedustajien Pia Kauman ja Arto Satosen kirjoittamassa mielipidekirjoituksessa Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää myös ongelmien tunnustamista.]

[Kirjoituksessa ehdotettuihin toimiin myöntyminen ikävä kyllä sataisi Perussuomalaisten laariin. Ihan kuin nämä muka olisivat oikeassa.]

S Unkarilaisten on ollut vaikea käsittää sitä, etteivät suomenruotsalaiset ole ”ruotsalaisia”

Pertti Torstila mainitsee kirjassaan Komennus Budapestiin, että unkarilaisten oli vaikea käsittää sitä, etteivät suomenruotsalaiset ole ”ruotsalaisia” samassa mielessä, kuin he ajattelevat naapurimaissa olevien unkarilaisten olevan. He eivät toisin sanoen ole maassamme kansallinen vähemmistö, vaan suomalaisia, joiden äidinkielen asema toisena kansalliskielenä on turvattu perustuslaissa.

Ei tämä asia olekaan helppo käsittää, ja sitä voi pitää yhtenä maamme erikoisuutena, jota ei voi ymmärtää ilman historiallisen taustan tuntemista. Ei se välttämättä myöskään ilman muuta päde ajasta aikaan.

Myös Venäjällä kieltäydytään itsepintaisesti tunnustamasta sellaista mahdollisuutta, että äidinkieleltään ruotsalainen maamme kansalainen ei olisikaan ”ruotsalainen” vaan ruotsinkielinen suomalainen. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 29.9.2022 julkaistussa merkinnässä Meillä ja heillä.]

S Perussuomalaisilla on Suomen "russofobisin" ohjelma, sanoo Kreml

Pljusin piti varmana, että kokoomuksen ja perussuomalaisten voiton myötä tilanne Suomessa ei Venäjän näkökulmasta ainakaan parane.

”Perussuomalaisilla on russofobisin ohjelma. Myös kokoomus tukee muurin rakentamista. Parannuksia ei ole odotettavissa.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.4.2023 julkaistussa Jenni Jeskasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Moskovassa järjestettiin keskustelu­­tilaisuus Suomen vaali­tuloksen vaikutuksista.]

[ :D ]

[Tänään 4.4. Jeesuksen vuonna 2023 on suuri päivä. Suomesta tulee nyt, vihdoin ja viimein pitkän odotuksen jälkeen, virallisesti puolustusliitto Naton jäsen, ja tänään on myös Naton perustamisen vuosipäivä. Liitto oli perustettu 4. huhtikuuta vuonna 1949. Eli Nato on päässyt 74-vuotiaan kypsään ikään. Älköön hänestä koskaan tulko vanhuudenhöperö.]

S Kaatosateen aiheuttama tulva ajaa sotilaat molemmin puolin rintamaa ulos korsuistaan ja juoksuhaudoistaan

Jünger kertoo tapauksesta, jossa kaatosateen aiheuttama tulva ajaa sotilaat molemmilla puolilla rintamaa ulos korsuistaan ja juoksuhaudoistaan. Alkuhämmennyksen jälkeen saksalaiset ja britit alkavat seurustella keskenään ja vaihtaa tavaroita. Tämä esitetään yhtä luonnollisena tapahtumana kuin sekin, että heti auringon tullessa esiin pilvivallin takaa konekiväärituli lyö veljeilevät joukot hajalle ja miehet säntäävät takaisin omille puolilleen. Kaikkein perustavimpana yhdistävänä voimana Jünger kuitenkin pitää itse taistelun kiihkoa:

Ennen taistelua heidän juoksuhautansa olivat tulvillaan innostuneita miehiä, ja kun he näkevät meidän järjestävän rivejämme hyökkäykseen, he valmistautuvat painiotteluun juoksuhaudan pätkistä, metsäkaistaleista ja kylien laitamista. Mutta kun iskemme toistemme kimppuun tulen ja savun pilvessä, silloin meistä tulee yksi, silloin olemme saman voiman kaksi puolta yhdeksi ruumiiksi sulautuneena.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 19.6.2022 julkaistussa kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen kirjoittamassa Ernst Jüngerin klassikkoteoksen Taistelu sisäisenä kokemuksena esittelyssä otsikolla Ernst Jünger ja taistelu sisäisenä kokemuksena.]

S Kiinnostus pahuutta kohtaan voi olla osaltaan tiedostamatonta valmistautumista väkivaltaisten asioiden kohtaamiseen

Ihmisessä on sisäänrakennettu uteliaisuus pelottavia asioita kohtaan. Jos lähellä tapahtuu jotain pelottavaa, kuten Ukrainan sota tai autokolari, meillä on tarve katsoa ja selvittää, mistä on kyse.

Tieto lisää turvan tunnetta.

Monet myös maksavat saadakseen katsoa valkokankaalta, kuinka ihmisiä hakataan ja tapetaan, Nummenmaa sanoo. Kiinnostus pahuutta kohtaan voi olla osaltaan tiedostamatonta valmistautumista väkivaltaisten asioiden kohtaamiseen.

”Opimme, miten mielemme reagoi eri tilanteisiin ja olemme hyvässä lykyssä psykologisesti valmiimpia, jos tarve koittaa.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]

S Nipa Katajainen oli ässien ässä

Viikkoa myöhemmin myös Nils Katajaisen sota päättyi.

Viholliskoneen ampuma tykinammus osui hänen koneensa ohjaamon niskapanssariin. Katajainen menetti lähes tajuntansa, mutta onnistui lentämään koneensa kotikentälle.

Messerschmitt-hävittäjä osui kenttään kovalla vauhdilla ilman laskutelineitä, ja kone romuttui täysin. Katajainen loukkaantui vakavasti.

Se oli hänen seitsemäs pakkolaskunsa sodan aikana. Viholliskoneita hän oli tuhonnut 198 taistelulennollaan yhteensä 36. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 4.6.2022 julkaistussa Tuomo Väliahon kirjoittamassa artikkelissa ”Valtavan lahjakas” perheen­isä ei hiiskunut tyttärilleen todellisesta osaamisestaan: Hävittäjän ohjaamossa hänestä kuoriutui Neuvosto­liiton pahin painajainen.]

S Suomi ja Ruotsi hankkivat molemmat Sakolta uudenlaisia rynnäkkökiväärejä

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteinen asehankinta eteni ison harppauksen maanantaina, kun asiaa koskeva puitesopimus allekirjoitettiin asevalmistaja Sakon tehtaalla Riihimäellä.

Sopimus tarkoittaa nyt sitä, että Suomessa ja Ruotsissa saattaa olla lähivuosina käytössä täysin samanlaiset käsiaseet eli rynnäkkökiväärit ja tarkkuuskiväärit.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 27.3.2023 julkaistussa Jukka Harjun kirjoittamassa uutisartikkelissa Tällaisia ovat Suomen ja Ruotsin uudet rynnäkkö­kiväärit – Maat sopivat yhteisestä asekaupasta.]

[Lisäksi minä haluaisin kiittää toimittajaa siitä, että hän käyttää pitkistä aseista nimitystä "käsiase".]

S Meilläkin on syytä herätä katu- ja jengirikollisuuden kasvuun

Vaikka Suomi on maailman turvallisimpia maita, on meilläkin syytä herätä katu- ja jengirikollisuuden kasvuun, josta Ruotsissa on jo pitkään uutisoitu.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 16.12.2022 julkaistussa Kokomustan kansanedustajien Pia Kauman ja Arto Satosen kirjoittamassa mielipidekirjoituksessa Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää myös ongelmien tunnustamista.]

[Kirjoittajien ehdottamaan toimeen ryhtyminen vain voisi loukata ihmisiä, jotka tunnustavat islamia tai joilla on tumma iho.]

[Opetelkaa uimaan!]

S Presidentti Zelenskyin rohkeudella on ollut vaikutusta

Zelenskyin rohkeuden vaikutus näkyy myös siinä, mitä ukrainalaiset hänestä ajattelevat. Hän kannatuslukemansa olivat ennen sotaa 38 prosentin lukemissa, mutta joulukuussa 2022 84 prosenttia ukrainalaisista luotti presidenttiinsä, Kiovan sosiologisen instituutin tutkimus kertoi.

[Näin oli lausuttu Ilta-lehdessä 18.2.2023 julkaistussa Miikka Hujasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Pysäyttävä muutos: entinen Zelenskyi katosi ja tilalle nousi karaistunut sota-ajan johtaja.]

S Siitoin kertoi ihmisille palvovansa Luciferia

Hupia saadaan etenkin ihmisistä, jotka provosoituvat Siitoimen hölmöilystä kunnolla. Humanistit uskovat velvollisuutensa olevan käydä väittämässä vastaan Siitoimelle, joka kertoo muina miehinä heille palvovansa Luciferia. Eräs matkustaja käy tuohtuneena tilittämässä risteilyisännälleen kokemuksiaan omalta (loma)matkaltaan Auschwitziin. Taustalla risteilyorkesteri soittaa Peppi Pitkätossun säveltä.

[Näin oli lausuttu elitisti-sivustolla 20.5.2014 julkaistussa Paavo Ihalaisen kirjoittamassa elokuva-arvostelusikermässä "Magnumit on täällä aina valmiina" - Pekka Siitoin dokumenttielokuvissa). Tässä siteeraamani tekstinpätkä liittyy siis ruotsalaisen Kåge Jonssonin ohjaamaan ja vuonna 1995 julkaistuun dokumenttielokuvaan Båtresan.]