S Suomalaiset haluavat hyvät ja toimivat suhteet Venäjään ja varsinkin venäläisiin

Suomalaisten Nato-kanta on pakon edessä muuttunut, perusasenne Venäjään ja varsinkaan venäläisiin ei välttämättä ole. Jatkossakin suomalaiset haluaisivat pitää naapurimaahansa niin toimivia suhteita kuin mahdollista, nyt vain uusista lähtökohdista Naton jäsenenä.

Venäjä voi hyväksyä uudet realiteetit tai karkottaa suomalaiset kostotoimilla entistä kauemmas. Viisas linjaus edellyttäisi venäläisiltä virheensä myöntämistä. Siksi he varmaan vain kaivavat syvemmäksi kuoppaa, jossa seisovat.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.5.2022 julkaistussa pääkirjoituksessa Venäjä seisoo kuopassa ja jatkaa kaivamista.]

S Putinin Venäjän kanssa oli ympäristönsuojeluyhteistyö pahasti takkuillut

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttilan kokemukset ympäristöyhteistyöstä Venäjän viranomaisten kanssa ovat sen verran synkkiä, ettei hän usko yhteistyöhön niin kauan kuin nykyhallinto jatkaa. 

“Jotta asiat kääntyisivät parempaan suuntaan, pitäisi hallinnon Venäjällä vaihtua”.

Knuuttila muistetaan tutkijana, joka paljasti lannoitetehtaan valtavan kipsivuoren Suomenlahteen laskevan Laukaanjoen varrelta ja joutui FSB:n pidättämäksi. Hankaluudet Venäjän viranomaisten ja korruption kanssa tulivat tutuiksi myös muissa hankkeissa.

“Kun ongelmia alkoi paljastua, minua syytettiin valehtelusta ja mustamaalaamisesta. Luotettavaa tietoa ei silloinkaan Venäjällä ollut saatavilla, elleivät ulkopuoliset sitä tuottaneet”.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 18.3.2022 julkaistussa Marja Paavilaisen kirjoittamassa artikkelissa Ukrainan sota oli viimeinen niitti ympäristöyhteistyölle Venäjän kanssa.]

S Argumentin on seisottava tai kaaduttava sillä perusteella, kuinka looginen se on ja miten hyvin se sopii yhteen havaintojen kanssa

Olivatpa jonkin argumentin seuraukset kuinka epämiellyttäviä tahansa, argumentin on seisottava tai kaaduttava sillä perusteella, kuinka looginen se on ja miten hyvin se sopii yhteen havaintojen kanssa. Sillä ei siis saa olla merkitystä, soveltuuko argumentti jonkun mielestä politiikan tekoon.

[tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalo blogissaan uudestaan julkaisemassaan alun perin Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numerossa 3/2021 julkaistussa kirjoituksessaan Woke is not great, jossa hän arvostelee C. Lehmannin ja muiden teoksen Panics and Persecutions – 20 Tales of Excommunications in the Digital Era (v. 2020, Black Spring Press Group, Quillette edition. Lontoo)]

S Kurssinjohtaja haukkui lentäjä Nipa Katajaisen roistoksi, sotilaskarkuriksi ja lentäjäksi kelpaamattomaksi

Ylikersantti Nils Katajainen sai syyskuussa 1942 totisesti kuulla kunniansa: kurssinjohtaja haukkui hänet roistoksi, sotilaskarkuriksi ja lentäjäksi kelpaamattomaksi.

Ja mikä oli Katajaisen synti? Hän oli anonut päästä pois kaksimoottoristen koneiden ohjaajakurssilta takaisin hävittäjälentäjäksi.

Katajaisella oli anomukseensa hyvät perustelut. Hän oli jo ampunut alas 13 viholliskonetta, eikä käsky lähteä opiskelemaan hitaampien koneiden lentämistä ollut mieluinen.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 4.6.2022 julkaistussa Tuomo Väliahon kirjoittamassa artikkelissa ”Valtavan lahjakas” perheen­isä ei hiiskunut tyttärilleen todellisesta osaamisestaan: Hävittäjän ohjaamossa hänestä kuoriutui Neuvosto­liiton pahin painajainen.]

S Lääketehtaiden ei kannata tappaa ihmisiä nuorina

Mietitäänpä hetki, mikä voisi kaikkien rokotteita valmistavien lääketehtaiden salaliiton motiivina. Tehtaat hyötyvät siitä, että ihmiset elävät vanhoiksi, jolloin heille ehtii myydä enemmän lääkkeitä. Pandemian pitkittäminen haittaa maailmataloutta ja epävarmuus laskee niin pörssikursseja kuin voittojakin. Pitkittäminen tai maapallon ihmisten vähentäminen ei voi olla yhdenkään yrityksen tavoite, koska se olisi yksinkertaisesti huonoa bisnestä.

[Näin oli lausuttu tietotekniikkanörtti Petteri Järvisen Havaintoja digimaailmasta -blogissaan 19.12.2021 julkaisemassa merkinnässä Korona on epäluottamuksen epidemia - minulla on oikeus sairastua koronaan!.]

S Kiss-yhtyeen solisti Paul Stanley sensuurista ja ihmisten hiljentämisestä

Onko sensuuri ja ihmisten hiljentäminen oikein silloin kun uskot olevasi oikeassa? Se on kalteva pinta, jota pitkin olemme jo luisumassa alas. Valheet voitetaan totuudella, ei suukapuloilla.”

[Näin oli lausunut Kiss-yhtyeen solisti Paul Stanley Soundi-lehdessä 5.6.2022 julkaistun Anssi Erikssonin kirjoittaman uutisartikkelin Kiss-solisti Paul Stanley ottaa kantaa cancel-kulttuuriin – ”Se on vaarallisempaa kuin se, mitä sillä pyritään poistamaan” mukaan.]

S Ukrainan ja Venäjän sotilaallisissa tavoitteissa on yksi suuri ja kriittinen ero

Hertlingin mukaan Ukrainan ja Venäjän tavoitteissa on kriittinen ero:

– Ukrainan strategiset ja operatiiviset tavoitteet on suunnattu venäläisten hyökkääjien tuhoamiseen ja siten maanpuolustukseen. Venäjä keskittyy alueiden valtaamiseen.

– Tämä on tärkeä ero, ja se vaikuttaa armeijan taistelutahtoon ja motivaatioon.

[Näin oli lausuttu Verkkouutisissa 6.6.2022 julkaistussa Arno Rydmanin kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Hyökkääjä joutuu sirkkeliin” – Näin Ukraina iskee takaisin.]

S Puolueiden lainarahoituksen julkisuudesta

HS kysyi eduskuntapuolueilta, mitä mieltä ne ovat lainarahoituksen julkisuudesta. Lähes kaikki puolueet ovat valmiita nykyistä suurempaan avoimuuteen.

Ainoastaan Ano Turtiaisen Valta Kuuluu Kansalle -puolue ei vastannut kyselyyn. VKK ei vastannut myöskään aiemmin HS:n kyselyyn, jossa tiedusteltiin, mitä mahdollisia lainoja puolueella on.

Kristillisdemokraatit vastasi yleisesti, että puolue kannattaa mahdollisemman suurta avoimuutta eli pitää hyvänä, että ”vaalirahoitusilmoituksessa pitää olla eriteltynä kaikki”.

Puolueet kertovat kannattavansa sitä, että ehdokkaiden ja puolueiden vaaleissa ottamat julkistetaan samalla tavalla kuin suora rahoitus. Tätä mieltä ovat sosiaalidemokraatit, kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, ruotsalainen kansanpuolue ja Liike Nyt.

Tämä oli myös parlamentaarisen vaalityöryhmän kanta, kun se pohti lainsäädännön uudistamista. Loppuraportti valmistui helmikuussa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.6.2022 julkaistussa Salla Vuorikosken ja Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Puolueet itse haluavat tukkia rahoituksen porsaanreikiä: ”Merkillistä, että lainojen julkisuus ei ole jo toteutunut”.]

S Venäjä on korruptoitunut yhteiskunta, mafiavaltio, ja sama pätee myös sen asevoimiin

Taras Kuzion mielestä venäläisjoukkojen käyttäytymiseen ja erityisesti ryöstelyyn löytyy myös toinen merkittävä syy propagandan ja vihapuheen lisäksi.

– Venäjä on korruptoitunut yhteiskunta, mafiavaltio. Tämä sama pätee myös asevoimiin, jossa on paljon rikollisuutta. Upseerit kohtelevat myös sotilaita erittäin huonosti. Sotilaat tuovat tämän mallin mukanaan, ja se näkyy raiskauksina ja ryöstelynä.

Sotaa edeltävien tilastojen mukaan Venäjä on bruttokansantuotteella asukasta kohden mitattuna selvästi vauraampi maa kuin Ukraina, mutta varaus jakautuu hyvin epätasaisesti. Monet köyhiltä alueilta tulleet ovat löytäneet elannon Venäjän asevoimista.

– Monet venäläissotilaat tulevat hyvin vaatimattomista oloista. Kodeissa ei ole sisävessoja eikä vesijohtoja. Onkin nähty kuvia, jossa venäläiset ovat vieneet jopa vessanpyttyjä mukanaan, Taras Kuzio kuvailee. 

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla julkaistussa Tom Kankkosen kirjoittamassa uutisartikkelissa Mikä selittää venäläissotilaiden julmuudet siviilejä kohtaan? Tutkija: Selityksinä Venäjän propaganda, rikollisuus asevoimissa ja sotilaiden tausta.]

S The Hynemanille räjäytteleminen ei ollut sinänsä se juttu

Nuoren miehen venäjän opinnot eivät johtaneet ammattiin, vaikka kieli tulikin opittua hyvällä tasolla. Ennen koko maailman tuntemaa Myytinmurtajat-ohjelmaa Hyneman ehti pyörittää parikymmentä vuotta vuokrajahti-palvelua ja sukelluskoulua Karibialla, sitten työskennellä eloonjäämiskouluttajana. Vasta sitten hän kiinnostui erikoistehosteista.

”En minä lapsena räjäytellyt mitään. Vihasin sitä Myytinmurtajissakin. Tiede ja erilaiset lähestymistavat ongelmien ratkaisuun ovat aina olleet se minun juttuni.” 

[Näin oli lausuttu Seura-lehden sivuilla 27.1.2022 julkaistussa Jukka Hiiron kirjoittamassa artikkelissa Myytinmurtajien Jamie Hynemanin nuoruudessa hippiliike eli kultavuosiaan – Tuleva propellipää karkasi 14-vuotiaana kotoaan: ”Se oli mahtavaa aikaa”.]

S Suomi on nyt muuttunut parempaan suuntaan YYA-Suomesta

Elokuussa 1968 Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian. Jälkimmäinen oli yrittänyt pyristellä omalle tielleen sosialismin rakentamisessa. Virallinen Suomi vaikeni miehityksestä.

Tällä viikolla Suomi tuomitsi jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan. Näin suuri ero on yya-Suomen ja EU-Suomen välillä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 27.2.2022 julkaistussa Jari Tervon kirjoittamassa kolumnissa Esterata Natoon.]

[PS. En edes pidä Jari Tervosta, mutta tämä oli ihan pakko jakaa täällä.]

S Valkoista heteromiestä ei saa ihailla

Konservatiiviset kommentaattorit ovat löytäneet elokuvasta paljon hyvää. Suosittu radikaalikonservatiivinen podcast-juontaja Ben Shapiro esimerkiksi kiittelee elokuvaa sen tavasta käsitellä armeijaa ja sotilaita myönteisessä valossa. ”Elokuvan tekijät eivät kohtele armeijaa mielenterveysongelmaisina tai pahan hallinnon uhreina, imperialisteina, korruptoituneina”, Shapiro on todennut.

Elokuvakriitikko Christian Toto kirjoittaa Tom Cruisesta todeten, että ”valkoisen heteromiehen ihailu on vaikea pala pienelle, mutta vaikutusvaltaiselle ryhmälle, joka maan kulttuuria pyörittää”.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.6.2022 julkaistussa Veli-Pekka Lehtosen kirjoittamassa artikkelissa Top Gunin menestys kismittää Kiinaa, hämmentää Ranskassa ja innostaa konservatiiveja Yhdysvalloissa – ”Naislentäjä ei tee kertaakaan sukupuolestaan numeroa”.]

S Individualismi / kollektivismi

Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman keskiarvoon verrattuna varsin ei-maskuliinisia hoivayhteiskuntia. Pitkän tasa-arvoperinteen Pohjolassa on myös pieni valtaetäisyys. Erilaisuutta siedetään melko hyvin, joten epävarmuuden välttämistä kuvaava indeksi on pieni, joskin Suomessa muita pohjoismaita suurempi.

Individualismi/kollektivismia Harry Triandis ja monet muut tutkijat pitävät Hofsteden jakaumista tärkeimpänä. Juuri siihen liittyvät suurimmat erot ihmisten arvoissa, normeissa, asenteissa ja käyttäytymisessä.

Useimmat länsimaat saavat Hofsteden mittarilla suuria ja Aasian ja Etelä-Amerikan maat sekä musta Afrikka pieniä individualismi-arvoja. Suomi sijoittuu useimpien Euroopan maiden alapuolelle. Meitä pienempiä individualismi-arvoja saavat vain Itävalta ja militaristisesta lähihistoriasta kärsineet Espanja, Kreikka, Portugali, Jugoslavia ja Israel.

Vaikka taulukosta puuttuu Neuvostoliitto, jossa tutkimuksen aikoihin ei ollut IBM:n edustusta, tiedämme, että Venäjä sijoittuisi luettelon kollektivistiseen puolikkaaseen.

[Näin oli lausuttu Tiede-lehden numerossa 5/2002 julkaistussa Erkki Kauhasen kirjoittamassa artikkelissa Lännen sankari on idän luuseri.]

S Maatalouden kollektivisoinnista Ukrainassa

Neuvostoliiton myötäjuoksija Walter Durantyn raportointi maatalouden kollektivoinnista oli orwellilaista sanan syvimmässä merkityksessä. Duranty oli täysin tietoinen miljoonista kuolonuhreista, mutta jätti raportoimatta niistä säilyttääkseen välit neuvostohallintoon, joka kuitenkin oli suorittamassa historian merkittävintä yhteiskunnallista kokeilua. Kun asiasta ei enää voinut vaieta, hän hunnutti todellisen tilanteen kiertoilmauksin: nälänhädän sijaan hän kirjoitti ”aliravitsemuksen aiheuttamasta kuolleisuuden noususta.”

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen 3.4.2022 Sarastus-verkkolehdessä julkaistussa kirjoituksessa Tutkiva journalisti helvetissä, joka käsittelee puolalaisen Agnieszka Hollandin tavallaan tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa Mr. Jones.]

S Kanadan Quebecissä on alettu tukea kansallista kieltä

Kun maahanmuuttaja on asunut Kanadan Quebecissä puoli vuotta, hänen pitää tulla toimeen ranskaksi. Sen jälkeen kaikkia viranomaispalveluja ei enää tarjota englanniksi.

Maahanmuuttajien kohtelu on kiistanalaisimpia uudistuksia laissa, jonka Quebecin provinssin parlamentti hyväksyi viime viikolla. Asiasta uutisoi esimerkiksi Kanadan yleisradioyhtiö CBC.

Laki myös pakottaa alemman korkeakoulututkinnon suorittajat opiskelemaan aiempaa enemmän ranskaa ja säätää katon englanninkielisten tutkinnonsuorittajien osuudelle. Lisäksi yrityksiltä edellytetään erityisiä perusteita vaatia työntekijöiltä jonkin muun kielen kuin ranskan osaamista.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 31.5.2022 julkaistussa Tommi Hannulan kirjoittamassa uutisartikkelissa Ranskan­kielinen Kanada ajaa englantia ahtaalle: Maahan­­muuttajien pitää oppia ranska puolessa vuodessa tai pärjätä ilman palveluja.]

[Noinhan sen pitää juuri ollakin. Suojellaan omaa kieltä ja kulttuuria McDonald's-sienisalaatilta.]

[Tosin artikkelissa myöhemmin esiin tuotu Quebecin alueen alkuperäiskansojen huoli omasta kulttuuristaan kieliuudistuksen paineessa olisi kansallisen maakunnan hyvä ottaa myös huomioon.]

S Edes Putinin (tai Trumpin) mielenterveyttä ei voi arvioida pelkästään julkisen käyttäytymisen perusteella

Aggressiivisuudella on lähes aina jokin tarkoitus ja tavoite, jos ei oteta huomioon äkkipikaistuksissa tehtyjä tekoja.

”Esimerkiksi Venäjän osoittamaa strategista aggressiota on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella. Venäjän johto laskee saavuttavansa teollaan jotain hyötyä, ja se on pelottavaa.”

Presidentti Vladimir Putinin mielenterveyttä ei tulisi kuitenkaan spekuloida julkisuudessa, Nummenmaa huomauttaa.

”Potilaan tai poliitikon mielenterveyttä ei voi arvioida pelkästään julkisen käyttäytymisen perusteella. Myös terveydenhuollon eettinen koodisto kieltää tämän.” 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]

S "Sober curious" eli raitistelu

Absolutismi on useimmille käsitteenä tuttu, mutta sen rinnalle on hiljalleen kiivennyt uusi ilmiö, sober curious. Voice.fi:n haastattelussa Darravapaa-someyhteisön pyörittäjät Katri Ylinen ja Laura Wathén kertovat mistä raittiuden uudessa aallossa on kysymys ja mihin sillä pyritään.

Instagramissa Darravapaa-tiliä pyörittävät Ylinen ja Wathén ovat brändänneet raittiuden uudelleen käyttämällä termiä raitistelu. Se kuvaa tatsia, joka sober curious -ilmiöllä on raittiuteen - aiempaa rennompi ja vähemmän absoluuttinen. Ilmiö on nimensä mukaisesti uteliaisuutta raittiutta kohtaan.[...]

[Näin oli lausuttu Voice.fi -sivustolla 6.7.2021 julkaistussa Minttu Tikkasen kirjoittamassa artikkelissa Sober curious -ilmiö kasvattaa suosiotaan huimaa tahtia - mikä se on ja mitä sillä tavoitellaan?.]

[Minua kyllä kiinnostaisi saada tietää, mitä termi on esperanton kielellä.]

[Sovitaan, että se on esperantoksi sobra scivolema. Kirjaimellisesti käännettynä englannista. "Uteliaisuus selvinpäin olemista kohtaan" lienee taas scivolemo al sobreco.]

S Rehuvero pitäisi leipäviljan hinnan hyvin kurissa

Nurkkaan ahdettu rotta voi tehdä lisää typeryyksiä. Jos Venäjä saa haltuunsa myös Ukrainan pellot, se voi uhata maailman köyhiä nälällä moninkertaistamalla vehnän maailmanmarkkinahinnan niin kuin se moninkertaisti Euroopan maakaasun hinnan. Maailman ruokahuollolla on kuitenkin joustonvaraa enemmän kuin Putin ehkä luulee, sillä suuri osa maailman viljasadosta syötetään tuotantoeläimille. Ei tarvitse paljonkaan vähentää lihan kulutusta, kun Venäjän viennin osuus on kuitattu. Rehuvero pitäisi leipäviljan hinnan hyvin kurissa.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 10.3.2022 julkaistussa Osmo Soininvaaran kirjoittamassa pääkirjoituksessa Venäjän karmiva tulevaisuus.]

S Alkuperäinen Srebrenica

Ennen kuin Venäjän armeijan sotilaat jättivät Butšan, he toteuttivat siellä joukkomurhan. Ukrainan puolustusministeriö kutsui Butšaa ”uudeksi Srebrenicaksi”.

Srebrenican kaupunki oli Bosnian sodan aikana YK:n perustama niin sanottu turva-alue. YK-joukkojen komentaja Philippe Morillon julisti keväällä 1993, että srebrenicalaiset olivat päässeet YK:n turvalliseen syleilyyn. ”Minä en ikinä hylkää teitä”, Morillon lupasi.

Heinäkuussa 1995 Bosnian serbijoukot tunkeutuivat kenraali Ratko Mladićin johtamina Srebrenicaan. Kaupungissa olleet 370:tä kevyesti aseistettua hollantilaista rauhanturvaajaa eivät pystyneet pysäyttämään serbejä valtaamasta kaupunkia, eivätkä he mahtaneet mitään noin 8 000 srebrenicalaisen miehen ja pojan joukkomurhalle. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 3.4.2022 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa uutisartikkelissa Butšassa kadulle murhattujen ukrainalaisten kuvat tuovat mieleen Srebrenican ja sen, kuinka paineet lännen väliintuloon kasvavat.]

S Näkynyt merkkejä absoluuttisen vallan vaikutuksesta aivoihin

Robertson tunnistaa Putinissa useita merkkejä, jotka sopivat hänen vallasta tekemäänsä tutkimukseen.

Robertson on 70-vuotias arvostettu neurotieteilijä ja psykologi (siirryt toiseen palveluun), Irlannin tiedeakatemian jäsen ja Dublinin Trinity College -yliopiston neurotieteiden laitoksen perustajaprofessori. Hän on kirjoittanut satoja tieteellisiä artikkeleita.

Vuonna 2012 häneltä julkaistiin teos The Winner Effect, joka kertoo vallasta ja aivoista. Ihminen viihtyy ryhmissä, ja ryhmänjohtajan aivoissa on palkitsemismekanismeja, Robertson sanoo.

– Kohtuullisena annoksena valta tekee johtajalle hyvää. Se parantaa abstraktia ajattelua, nostaa mielialaa, vähentää pelkoja ja lisää päämäärätietoisuutta.

Mutta rajoittamattomana valta addiktoi, korostaa narsistisia piirteitä ja heikentää riskinarviointikykyä.

– Valta vaikuttaa samoissa aivojen osissa kuin vaikka kokaiini tai ongelmapelaaminen. Ihminen ei enää kykene arvioimaan riskejä järkevästi.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 4.3.2022 julkaistussa Janne Toivosen kirjoittamassa haastatteluartikkelissa Rajoittamaton yksinvalta näyttää sokaisseen Putinin, sanoo tunnettu neurotieteilijä Ylelle – "Tilanne on hyvin, hyvin vaarallinen".]

S Lepsua ajattelua julkaistaan tietyillä aloilla tuon tuostakin

Tässä analysoitu väitös ei ole yksittäistapaus. Lepsua ajattelua julkaistaan tietyillä aloilla tuon tuostakin. Tutkimusaineistosta tehdään päätelmiä, joita aineistosta ei ole perusteltua tehdä; käytetyt teoriat eivät osu yksiin sen kanssa, miten todelliset ihmiset käyttäytyvät; lajimme evoluutiohistoria sivuutetaan sellaisissakin tutkimuksissa, joita kyseinen tarkastelukulma valaisisi uudella tavalla; teorioita ja jopa tutkimustuloksia alistetaan poliittisten päämäärien ajamiseen ja niin edelleen. Huoli tieteen politisoitumisesta ja tason laskusta on perusteltu.

[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Ulkonäköpaineet arjessa ja akateemisessa tutkimuksessa.]